Silmät pimeässä

Meitä seurataan metsälenkillä. Olin yhtenä iltana tuolla vakilenkillä Oksin kanssa kahden joskus kahdesan jälkeen. Metsästä kuului rapinan tyyppistä ääntä ja Oksi koko ajan katseli taaksepäin. Kun tultiin tuonne hiekkakentän laittaan ja vilkaisin taaksepäin näin metsänreunassa pimeässä otsalampun valossa kiiltävät silmät. Oksi alkoi vinkumaan ja nappasin sen syliini, ajattelin, että jokin metsänelävä havittelee minun koiravaavista iltapalaa itselleen. Karseeta! Kannoin sen lähes koko matkan sylissäni, hiekkatiellä lähellä kotia annoin sen kävellä itse.

Eilen illalla oli samoihin aikoihin kaikkien kolmen koiran kanssa samaisessa paikassa. Ja taas!! Nyt ne silmät kyllä tuijottivat meitä ihan edessäpäin. Arco ja Kepa lähtivät intopiukeena, rähinällä ja vauhdilla kohti silmiä. Oksi pyöri siellä aikuisten jaloissa ja minä ajattelin, että toivottavasti kaikki pysyvät remmeissään. Ensi tuli mieleen, että koira. Mutta ei. Olisi luullut sen jotenkin vastaavan Arcon ja Kepan rähinään.

Mielessäni päädyin joko kettuun tai kauriiseen/peuraan. Kettu siksi, että se selvästi pöheikössä seurasi meitä. Kokemusta on Arcon pentuajalta meitä pellonreunssa seuraavasta ketusta. Kettu on utelias eläin ja varmaan koiranpentu kiinnostaa sitä, noin niinkun kaikin puolin ;). Peura/kauris siksi, että eläin on minusta kettua suurempi. Silmät ovat isommat ja korkeammalla. Ja kaiksessa siinä hässäkässä jäi sellainen mielikuva, että eläin liikkui hieman pomppivalla tyylillä. Kokemusta on ihmistä ja koiraa seuraavasta nuoresta peurasta. Jänis/rusakko se ei ole. Toki voihan se olla mäyräkin, jonka jälkiä samassa paikassa näkyy mutta silmät ovat suuremmat kuin mäyrän. Ehdotuksia, mikä voisi olla? Sutta tai karhua en suostu edes ajattelemaan :).

Aamulla viiden aikaan käytiin kaikkien koirien kanssa tuo sama lenkki, silmiä ei näkynyt. Joka tapauksessa kävelen siellä ilta-aikaan vain jos isot koirat ovat mukana. Päivällä kävelin siellä Oksin kanssa mutta en nähnyt mitään kummempia jälkiä. Isojen kanssa käytiin tänään kävelemässä puolentoista tunnin lenkki, Oksi jätettiin Karin kanssa kotiin.

Tänään on puuhailtu muutakin. Oksille on tehty makkararuutu ja isoille jäjet. Naksuteltiin katsekontaktia ja kosketuskeppiä.

Oksista on kuoriutunut aikamoinen hiiwiö. Chiliä on hierottu vähän sinne ja tänne huushollissa. Välillä Oksilla on suu täysi Kepan karvaa, Kepankaan ei aina tarvitsisi olla niin kiltti. Oksi on saanut nyt käyttöönsä puruluun, jonka se onkin saanut ihan rauhassa pitää. Ajattelin ensin, että Arco käy hakemassa sen pois mutta ei. Kait sekin ajattelee, että kun pentu järsii luuta on se pois pahanteosta. Arcon ja Kepan ilmeet ovat välillä hyvin puhuvat, niiden naamasta näkee, mitä ne pennusta ja sen puuhista välillä ajattelevat :D. Lattialle pissaaminen saa niiden silmät aina suurenemaan ja sen jälkeen katseet kääntyvät kohti minua "ajattele mitä se teki." Vaikka Oksissa on hiiwiöaineksia, niin silti sen täytyy tasaisin väiajaoin päästä syliini hellystuokioon. Söpöä!

Arcon on tänään pihalla hieman leikkinyt Oksin kanssa takaa-ajoleikkiä, tosin Kepa tunkee aina väliin. Pitäsi välillä ottaa pojat keskenään tuohon pihalle. Viime yö nukuttiin koko yö ilman ulkona käyntiä.