Lisäksi ollaan treenattu noutokapulaa, jossa ollaan otettu myös iso harppaus eteenpäin. Oksi kävelee kapula suussa jo jonkinmoisen matkan ja tuo sen suoraan mun käsiin. Tää on meille aika iso juttu koska koira ei koskaan normaalisti kanna mitään, päitsi tennispalloa. Tässä näkyy ns. koulutushistoria mun mielestä hyvin. Oksin kanssahan ei ole vahvistettu arkihommissakaan tarttumisia ja sen kanssa ei ole leikitty repimisleikkejä. Syystä, että olen halunnut varjella kissoja. Tässäkin voisin sanoa onnistuneeni kohtuu hyvin.
Oksissa näkyy erittäin selvästi se, että sitä on palkattu ruualla ja kaikesta hyvin rauhallisesta toiminnasta. Lähinnä tämä tulee juurikin siinä esiin treenissä. Tätähän sitä on haettu ja sitä on saatu eli sitä saat mitä vahvistat :). Muutenkin tuntuu taas, että Oksi on jotenkin aikuistunut ja ihan kuin moni asia olisi loksahtanut paikalleen. Hitaasti kehittyvä rotu ja parane vanhetessaan kuin viini :). Intoilee vielä pihan ohi kulkevista koirista mutta eräänä iltana lenkille lähtiessä pääsi yllättävän helposti ns. yli portin juuri ohittaneen sakemannin rähinöistä. Kyllähän pojasta kaverin nokkapokkaan saa, mutta asia ei enää jää sille niin helposti päälle.
Oksi kävi tässä päivänä eräänä Jonnan hierottavana, pientä jumitusta lavan kohdalla mutta ei paha. Pidellään Bottia niin eiköhän se siitä. Samalla kerralla pääsin palluttamaan Jonnan 4 kuukauden ikäsitä bc;n pentua Piikkiä. Pennut on kyllä ylisöpöjä riiviöitä!
Oksi on treffannut Aino treenien ja leikkimisten puitteissa ja Boogie-tyttöä leikkimisten merkeissä. Ainon silmissä Oksi on saavuttanut jonkimoisen kunnioituksen tms. Niiden suhde on erittäin hyvä mutta pientä muutosta siinä on ollut havaittavissa viime aikoina. Onkohan se Oksi aikuinen nyt Ainon silmissäkin :).
Hoitokoirana on tällä viikolla ollut Topi Tiibetinspanieli, jonka kanssa ollaan kävelty metsässä ja humputeltu pihalla. Topi on hyvin harmiton hoitolainen, mukautuvainen ja kiva, vaikka on sillä kyllä omaa tahtoakin.
