lauantai 26. huhtikuuta 2014

Hoitokeikalla ja paimenet vaan lisääntyy...

Olin tällä viikolla keskiviikosta perjantaihin hoitamassa manssipoika Justusta. Justus oli itselleni jo jonkin verran tuttu entuudestaan. Olen muutaman kerran kyläillyt Justuksen kotona ja yhdessä ollaan heitetty yksi näyttelykeikkakin Joensuuhun. Justus on varsin ansioitunut näyttelykoira ja jälkikasvuakin sille on jo kertynyt.


Keskiviikkona puolelta päivin töiden jälkeen menin Justuksen luon ja koiran isäntäväki lähti reissuun. Keiteltiin kahvia ja vähän aikaa tutustuttiin. Pakkasin Justuksen lentoboxin farkunperiin ja hurautettiin pidemmälle lenkille  Aitomäkeen. Käveltiin reipastahtinen reilun tunnin lenkki ja sen jälkeen syötin omat koirat. Käväsin kaupassa ja Justus hienosti odotteli autossa. Mikäs siellä tutussa boxissa oli kölliessä. Justuksesta kyllä huomasi, että se on hyvin rutinoitunut reissaaja. Näyttelymatkoilla on reissattu ulkomaita myöten. Syötiin kumpainenkin ja loppuillan Justus nukkui ja minä luin, mitäs muutakaan kuin Koiramme-lehtiä :). Justukselle vielä iltapala ja pissatukset ja käytiin yöpuulle jo puoli yhdeksän maissa. Kello oli herättämässä jo neljältä seuraavana aamuna. Yö meni rauhaisissa merkeissä- molemmat nukuttiin.


Torstaina normi aamutoimeen ruokineen ja lenkkeineen ja sitten Justus jäikin ns. kotimikoksi kun minä käväisin ennen töihin menoa syöttämässä omat koirat. Miten niin friikki suhteessa omiin koiriin :D. Ennen puoltapäivää olinkin jo Justuksen luona ja varsin ilahtunut poika oli kun nähtiin. Justus osaa hienosti olla yksikseen. Oli makaillut selkeästi omassa olohuoneen pedissä ja siitä oli pedattu lattialle tyyny ja fleecepeitto. Ajeltiin taas ns. meille ja käveltiin samainen lenkki kuin keskiviikkona. Loppupäivä kului samoissa merkeissä kuin edellinenkin. Iltaisella Justus oli vielä parisen tuntia itsekseen kotona kun mulla oli menoa. Yö meni nukkuen tosin nyt Justus kaivautui mun peiton alle ihan viereen nukkumaan.

 
Perjantaina hurautettiin meille heti aamuruuan jälkeen ja käveltiin sellainen vajaan tunnin lenkki. Justus odottelin autossa boxissaan kun kävin syöttämässä omat koirat. Aamupäivällä käveltiin sitten Justuksen kotimaisemissa ja ihailtiin hienoa päivää kiikussa istuen. Justus hyppäsi syliini istumaan- siitä olikin hyvä pitää lähiympäristöä silmällä. Puoliltapäivin Justuksen omat ihmiset saapuivat kotiin ja me sanottiin heippa! Toivottavasti Justuksella oli yhtä mukavaa kuin minulla :).
 
Justus on tosi mukava koira, innokas lenkkeilijä ja sisätiloissa rauhallinen. Muut koirat kiinnostavat poikaa mutta suu pysyy kuitenkin supussa ja keitetty possunsydän vie voiton vieraista koirista. Justus osaa myös olla valokuvattavana, sitä ei ollenkaan häiritse kameralla tsuumailu vaan se suorastaan jähmettyy paikoilleen- "no, ota nyt se kuva". Luulen, että tämä on tyypillistä paljon näyttelyissä kiertäneelle koiralle, jota myös näyttelytilanteessa mahdollisesti asetellaan edulliseen asentoon. Valitettavasti ei keretty Justuksen kanssa oikein mitään juttuja harjoittelemaan, olisi ollut mukavaa vaikka opettaa sille esim. kosketusalusta tms. No, ehkä meille vielä tulee tähänkin mahdollisuus :).
 
Omien koirien kanssa on elelty lähinnä perusarkea. Ja otsikkoon viitatakseni laumaan tulee vahvistusta- vanhemmilleni tulee toinen bordercollie. Nyt (muistaakseni) 10 viikon ikäinen poika Uru. Ovat tänään Urun käyneet hakemassa Sonkajärveltä. Uru tulee samalta tilalta kuin heidän vanhempi koiransa Oko, ja vielä samasta yhdistelmästäkin. Mielenkiintoista nähdä onko pojissa paljonkin samankaltaisuutta luonteessa :). Toivon mukaan viimeistään loppukesästä tavattaisiin Urun kanssa.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Viime päivien kuulumisia

Tytär miehineen oli viikonloppua viettämässä täällä "maalla". Kai me aika maalla ollaan jos katsotaan asiaa miljoonakaupungissa syntyneen näkövinkkelistä :D. Aika kului lähinnä seurustellessa Sandran ja Timin kanssa.

Nooruksen turkki käytiin Sandran kanssa läpi. Muutamia tumppuja oli, mutta ei paha. Kesällä täytyy varmaan leikata turkki lyhemmäksi niin sitten pärjätään pidemmän aika ihan pelkällä kampailulla.

Koirien kanssa perusjuttuja eli lenkkeilyä yms. Koirat olivat aika sippi iltaisin eli taisi normirytmistä poikkeama väsyttää. Varsinkin Oksi seurusteli kovasti Sandran ja Timin kanssa ja Arco omi Sandran heti alusta rapasuttajakseen. Kepa puolestaan pääsi lenkille Timin ja Sandran kanssa.

Nyt on paistettu kesän ensimmäiset makkarat kotinuotiolla ja muutenkin nautiskeltiin hienoista ja lämpimistä ilmoista. Lisäksi on kerätty ensimmäiset nokkoset ja koirat ovat ne jo kasvisoseen seassa pistelleet myös poskeensa.

                                                                Piirileikkiä


                                                                   Lenkkeilyä



                                                               Sandra ja pojat

             

                                                      "Miten niin katon kieroon?"

torstai 10. huhtikuuta 2014

Shelttineiti Cesi vierailee


 
Meillä oli tänään vierailulla shelttineiti Cesi. Kävin hakemassa tytön meille yhdeksän maissa aamulla. Cesistä uloslähtö minun kanssani oli niin kiihdyttävää, että kun palkkasi sitä vierellä kulkemisisesta, se nappasikin nakkisormestani kiinni. Nyt minulla on vasemmassa etusormessa oikein sievät sheltin hampaanjäljet.  Nakkeja ei kylläkään nameina olut vaan keitettyä broileria, possun kieltä ja sydäntä. Cesi on hyvin ruokaorjentoitunut koira, kyseistä ominaisuutta arvostan itse kovasti koirassa. Niin kiihtynyt ei kuitenkaan ollut että ruoka ei olisi sille maistunut, ja samallahan se nakin näköinen sormikin sai osansa. Cesi hieman hämmentyi veren hajusta ja hyppäsinkin autooni omatoimisesti.
 
Cesi on hieno autossa matkustaja ja odottelikin kun kävin ostamassa laastaria. Meille tultaessa annoin Cesin autovaljaat omille koirille haisteltavaksi. Koiraportit ja-aidat oli sisätiloihin pystytetty jo aamusta. Cesin kanssa lähdettiin lenkille lähimetsän mutta tuttavani Marita pysäyttikin autonsa meidän kohdalle ja turistiin siinä hyvä tovi koirista. Hän oli juuri tulossa eläinlääkäristä keskiaasianpaimenkoiransa kanssa ja samalla päivitettiin lk holsku Paten kuulumiset.
 
" täällä on hyvä haju..."
 
"niin että mitä?"

Lenkin jälkeen mentiin Cesin kanssa sisälle. Olihan siinä taas omilla koirilla ihmettelemistä, nätissä shelttitytössä. Omat olivat pihalla sen aikaa kun laitoin ruuan ja Cesi toimi apukokkina. Sitten käytiin pötkölleen koko porukka. Cesi halusi maata mun mahan päällä ja siirtyi sitten jalkopäähän. Omatkin rauhoittuivat päivänokosille.
                                                        
                                                                      Cesi tarkkana

                                                   Oksi ihailee uutta vierasta


Yhden maissa lähdettiin Cesin kanssa uudestaan lenkille ja käveltiin sellainen reilu kuuden kilometrin lenkki. Cesi on oikein reipas lenkkeilijä. Ohitettiin neljä liikkuvaa junaa ja nähtiin yksi helikopteri, tosin pellolla lentävät linnut olivat Cesistä kopteria kiinnostavampia.

Sen jälkeen taas sisätiloihin rauhoittumaan ja nyt Cesikin pisti portin taa maate. Uusi tilanne alkoi selvästi väsyttämään tyttöä.

Ennen Cesin kotiin viemistä pihailtiin ja siivoiltiin navettaa. Karikin kerkesi tytön näkemään. Vein Cesin kotiin viideksi ja tyttö vaikutti aika väsähtäneeltä- uudet asiat väsyttävä ketä tahansa.

                                                   Cesillä on asiaa, joskus paljonkin :)



                                          "Mennään uudestaan tänne navettaan"


                                                                    Cesi seuraa
 
Cesi on tulossa saman perheen toisen shelttitytön kanssa meille uudelleen kylään toukokuun puolella. Kyllähän noin kivojen koirien kanssa aika hurhataa kuin siivillä.
 
No, omiin koiriin... Arco kävi eilen Tuulikin luona verikokeissa ja sai lisää kipulääkettä. Painoa koiralla on himpan yli 26 kg. Muuten ollaan vietetty normiarkea totuttuun tapaan.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Tohinaa ja tapahtumia

Viime aikoina on ollut kovasti tohinaa koirarintamalla. Lauantaina kävin tutustumassa pariin mukavaan shelttityttöön, joilla on silloin tällöin hoitajan tarvetta. Tytöt kävivät sitten tällä viikolla tutustumassa meillä paikkoihin, pihapiiriin ja talon sisätiloihin.

Sunnuntaina hurautettiin Oksin kanssa päiväseltään Enoon katsomaan Azuricoyotes-kennelin holskunpentuja. Pennut ovat ns. Oksin sisarpuolia emokoiran puolelta ja tietty aivan, aivan ihania :).
Koko päivä tuossa reissussa meni mutta matkat sujuivat kivasti ja Sannaa on aina mukava tavata :). Samalla pääsin moikkaamaan Oksin Jadi-äippää ja Dex-veljeä. Oksille reissu oli hyvää autossa olo harjoitusta eikä se enää kotimatkalla autoihin juurikaan kiinnittänyt mitään huomiota vaan väsymys taisi painaa kun poika pötkötti näkymättömissä autonperillä.

Oksille ja Kepalle on tilattu silmäpeilausajat 7.5. Saadaan sitten tieto, että mikä Kepan silmiä vaivaa ja Oksin kohdalla on sitten kaikki suunnittelemani terveystarkistukset tehty. Katsotaan sitten jatkossa jos tarvetta johonkin muuhun ilmenee. Arco on menossa verikokeisiin ensi viikolla, tsekataan maksa-ja munuaisarvot kun poika on syönyt kohtuullisen pitkän ajan kipulääkettä. Kipulääkettä se tarvitsee jatkossakin, joten oikeastaan noilla arvoilla ei ole sen kummempaa väliä, mutta mennään nyt sitten ns. protokollan mukaan.

Kepa ja Oksi kävivät tänään uimassa DogStockissa. Kuvat on laitettu Jonnan luvalla. Jonna oli ennestään koirille tuttu ihminen, kun on niitä säännöllisesti hieronut, mutta vähän jänskätti kumpaakin koiraa. Meillähän koirat ovat lähinnä luonnonvesissä kahlailleet joten tämän päiväinen oli kokonaan niille uutta. Etupää toimi uidessa hienosti mutta takajalkojen kanssa oli vähän vaikeuksia- että niilläkin pitäisi jotain liikettä tehdä :D. Uiminen tulee kyllä jatkossa kuulumaan Oksin ja Kepan elämään.

                                                                         Kepa




                                                                        Oksi



 
Nyt on ollut aika rauhallista porukkaa tällä :). Arco pääsi Karin kanssa pitkälle lenkille kun se ei uimaan päässyt. Hieronta aikaa sille varailen jossain vaiheessa ja katsotaan taas sitten missä kunnossa se on siltä osin.