Keskiviikkona puolelta päivin töiden jälkeen menin Justuksen luon ja koiran isäntäväki lähti reissuun. Keiteltiin kahvia ja vähän aikaa tutustuttiin. Pakkasin Justuksen lentoboxin farkunperiin ja hurautettiin pidemmälle lenkille Aitomäkeen. Käveltiin reipastahtinen reilun tunnin lenkki ja sen jälkeen syötin omat koirat. Käväsin kaupassa ja Justus hienosti odotteli autossa. Mikäs siellä tutussa boxissa oli kölliessä. Justuksesta kyllä huomasi, että se on hyvin rutinoitunut reissaaja. Näyttelymatkoilla on reissattu ulkomaita myöten. Syötiin kumpainenkin ja loppuillan Justus nukkui ja minä luin, mitäs muutakaan kuin Koiramme-lehtiä :). Justukselle vielä iltapala ja pissatukset ja käytiin yöpuulle jo puoli yhdeksän maissa. Kello oli herättämässä jo neljältä seuraavana aamuna. Yö meni rauhaisissa merkeissä- molemmat nukuttiin.
Torstaina normi aamutoimeen ruokineen ja lenkkeineen ja sitten Justus jäikin ns. kotimikoksi kun minä käväisin ennen töihin menoa syöttämässä omat koirat. Miten niin friikki suhteessa omiin koiriin :D. Ennen puoltapäivää olinkin jo Justuksen luona ja varsin ilahtunut poika oli kun nähtiin. Justus osaa hienosti olla yksikseen. Oli makaillut selkeästi omassa olohuoneen pedissä ja siitä oli pedattu lattialle tyyny ja fleecepeitto. Ajeltiin taas ns. meille ja käveltiin samainen lenkki kuin keskiviikkona. Loppupäivä kului samoissa merkeissä kuin edellinenkin. Iltaisella Justus oli vielä parisen tuntia itsekseen kotona kun mulla oli menoa. Yö meni nukkuen tosin nyt Justus kaivautui mun peiton alle ihan viereen nukkumaan.
Perjantaina hurautettiin meille heti aamuruuan jälkeen ja käveltiin sellainen vajaan tunnin lenkki. Justus odottelin autossa boxissaan kun kävin syöttämässä omat koirat. Aamupäivällä käveltiin sitten Justuksen kotimaisemissa ja ihailtiin hienoa päivää kiikussa istuen. Justus hyppäsi syliini istumaan- siitä olikin hyvä pitää lähiympäristöä silmällä. Puoliltapäivin Justuksen omat ihmiset saapuivat kotiin ja me sanottiin heippa! Toivottavasti Justuksella oli yhtä mukavaa kuin minulla :).
Justus on tosi mukava koira, innokas lenkkeilijä ja sisätiloissa rauhallinen. Muut koirat kiinnostavat poikaa mutta suu pysyy kuitenkin supussa ja keitetty possunsydän vie voiton vieraista koirista. Justus osaa myös olla valokuvattavana, sitä ei ollenkaan häiritse kameralla tsuumailu vaan se suorastaan jähmettyy paikoilleen- "no, ota nyt se kuva". Luulen, että tämä on tyypillistä paljon näyttelyissä kiertäneelle koiralle, jota myös näyttelytilanteessa mahdollisesti asetellaan edulliseen asentoon. Valitettavasti ei keretty Justuksen kanssa oikein mitään juttuja harjoittelemaan, olisi ollut mukavaa vaikka opettaa sille esim. kosketusalusta tms. No, ehkä meille vielä tulee tähänkin mahdollisuus :).
Omien koirien kanssa on elelty lähinnä perusarkea. Ja otsikkoon viitatakseni laumaan tulee vahvistusta- vanhemmilleni tulee toinen bordercollie. Nyt (muistaakseni) 10 viikon ikäinen poika Uru. Ovat tänään Urun käyneet hakemassa Sonkajärveltä. Uru tulee samalta tilalta kuin heidän vanhempi koiransa Oko, ja vielä samasta yhdistelmästäkin. Mielenkiintoista nähdä onko pojissa paljonkin samankaltaisuutta luonteessa :). Toivon mukaan viimeistään loppukesästä tavattaisiin Urun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti