Terveysjuttuja ja muuta höpinää

Tänään tuli Kepan TgAa testi. Yllätyksekseni se oli negatiivinen, joten Kepan kilpirauhasessa ei ole mitään vikaa. Vaikka olin suhteellisen varma asiasta. Tiedä sitten, onko Kepasta tullut ääniherkempi kun ikää on alkanut karttumaan, vai mitä venkoilua tuo pesu+fööni -episodi oli. No. uusi vuosi lähestyy ja sittenhän se nähdään, että miten niihin raketteihin suhtaudutaan. Pari viimmeistä vuottahan ollaan vietetty koirien kanssa Posiolla vanhempieni luona, jossa ei todellakaan ole raketit räiskyneet ;). Pääasia kuitenkin, että kilpparin suhteen koira on ok.

Tosiaan, tytär ja vävy kävivät. Oksista huomasi heti, että meillä ei todellaankaan käy vieraita :D. Se ei oikein tiennyt kuinka vieraisiin olisi pitänyt suhtautua- ne kiinnostivat mutta vähän jänskättivät. Tosi nopeasti Oksi kuitenkin asiaan tottui ja olikin sitten tyttären pusuteltavana oikein olan takaa. Pientä koiravauvaa vaan hirveästi ihmetytti, että vävypoika ei halunnut sitä pussailla vaikka teki itseään kovinkin liki :D. Oksista suorastaan näki kuinka pääkopassa raksutti, että "mikäs mies se tämä on" ja me muut saatiin kunnon naurut :D. Vävy tarjoutui taas tuomaan anopille Afrikan tuliaisena joko leijonan pennun tai apinan "kun sinä noin kovasti tykkäät eläimistä" selityksellä varustettuna. Apinan saa kuulemma muutamalla tuhannella eurolla. Kieltäydyin elävistä tuliaisista ja muistutin, että mielummin niitä puukoruja, jos mahdollista. Nuoriso on siis lähdössä Nigeriaan kuudeksi viikoksi.

Muuten ollaan menty sellaista normaaliarkea. Lenkkeilty ja harjoiteltu Oksin kanssa hihnakäytöstä + seuraamista/vierellä kävelyä. Enemmän vaan pitäisi keretä kaikkea tekemään...tai ainakin siltä itsestä tuntuu.

Sandra otti koirista kovasti kuvia, pitäsi katsoa saisiko niitä mitenkään tänne blogiin nähtäväksi.

Jatkoa edelliseen...

Jutut jäivät eilen vähän kesken, joten jatketaan tänään. Eli Arco ja Kepa kävivät taannoin pesussa ja ns. föönissä. Ihot näyttivät kummalllakin hyviltä, olin vähän odottanut, että Kepa olisi reitetty aika tarkkaan Oksin toimesta. Mutta hyvä, että ei ollut :). Arco lähes nukahti turkin kuivaamisen aikana ja sillä oli selkeästi kivaa- olihan maalaiskoira päässyt kaupunkiin. Kepa sen sijaan pelkäsi ihan mahdottomasti kuivaajan ääntä. Sen käytös oli sen verran poikkuksellista, että tilasin tuon kilpparitestiajan samantien. Ainahan Kepa on ääniin suhtautunut eri tavoin kuin Arco mutta nyt tosiaan käytös oli selkeästi poikkeavaa- koira pelkäsi niin, että hampaat senkun kalisivat.. Varsinaisen ääniaraksi en Kepaa ole koskaan luokitellut mutta se huomaa äänet eri tavoin kuin Arco. Pesureissulta Oksi sai tuliaisiksi shampoota ja hoitoainetta, tarkoitus olisi sekin pesaista tässä vapaiden aikana.

Sandra ja vävypoika tulevat tänään muutamaksi päiväksi meille. Tämä tietää Zulialle ja Noorukselle parturointia. Meillähän nuo persialaiskissat pidetään lyhyessä turkissa. Parturoinnissa menee yleesä useampi tunti - kissat kun eivät ole kovinkaan yhteistyöhaluisia.

Mitäs muuta...Oksi kävi shoppailureissulla Mustissa&Mirrissä. Sai myyjien jakamattoman huomion ja pusutteli kaikki lähellä olevat. Näytti kuulemma ihanalta honkkakoivelta ja Väiski Vemmelsääreltä, en tiedä pitäsikö Sannan olla huolissaan kun onkin saanut jalostettua holskusta jäniksen :D :D. Oksi sai rapsutusten lisäksi uudet valjaat ja pannan. Edelliset valjaat napsahtivat poikki ihan tuosta vaan, aika erikoista sanoisin. Myyjä sai kaupattua Oksille hienon oranssin Hurtta lifegard pannan "Sopii niin hyvin tuohon sinun treeniliiviisi". No, olihan pannan värit samat kuin holskyhdistyksien treeniliivinkin. Valjaat olivat kyllä siniset Hurtan heijastinvaljaat mutta olkoot.

Mitään kovin erikoista ei ole ehditty tekemään, tarkoitus on puuhata koiruuksien kanssa jotakin näiden vapaiden aikana. Joten taidan lähteä keittelemään possun sydänmiä....

Kovasti kiitoksia kaikille joulutervehdyksen lähettäneille näin blogin välityksellä, tiedän että luette tätä silloin tällöin. Me emme ole ns. jouluihmisiä  mutta kaikille mukavaa viikonloppua koirien kanssa:)

Terveystietoja, harjoituksia, pesua ja fööniä ym.

Aluksikin... Arco kävi silmien uusintapeilauksessa. Viimeksi silmät peilattiin 10 kuukautta sitten ja niissä havaittiin muutoksia. Nyt 21.12 muutokset ovat edenneet ja koiralla on kaihi. Näkökyky on suhteellisen hyvä, silmät peilannut lääkäri sanoi, että lukea koira ei näkisi, mutta vielä ei haittaa sen kummemmin. No, jotenkin jotain tuollaista osasi jo odottaakin, eli ei siitä sen enempiä.

Kepalta otettiin kilpparitestit. TgAa tule myöhemmin, lähettivät näytteen Saksaan analysoitavaksi. Toisessa testissä arvot hippasen alle suositusarvojen...joten olen joksenkin varma että TgAa on positiivinen... Great.

Oksi on käynyt parin otteeseen harjoittelmassa vieraan koiran läsnäoloa. Hienosti ovat molemmat kerrat menneet, viimeksi vieras koira pääsi jo ihan viereen. Valtterin mielestä, tästä ei ole meille mitään ongelmaa tulossa. Valtteri myös leikitti Oksia patukan kanssa, ja hienostihan se meni. Oksi leikki mielellään ja osaa keskittyä leikkiin vaikka toinen koira olisi häiriönä vieressä. Kepa oli mukana viimeisellä kerralla myös. Sen kanssa harjoiteliin tuota sammaa vieraan koiran läsnäoloä. Kotiympyröissähän Kepa kumeenee tosi kovin vierasta koirista mutta nyt keskittyi minuun hienosti. Yhtään pöhähdystä ei kuulunut ja vaikka pikkaisen tuijoitteli, niin käskystä kääntyi katsomaan minuun. Nyt vain kovasti odotellaan ensi vuonna alkavia kursseja :).

Oksi on ollut vaihtelevasti pieniä aikoja kotona yksin tai aikuisten koirien kanssa. Toistaiseksi yksinolot ovat menneet hienosti, ei ole tehnyt tarpeitaan sisälle eikä järsinyt mitään. Omia leluja oli liikutellut mutta kissatkin makailivat rauhallisina, joten voitaisiin sanoa, että pentu osaa olla yksin. Toivottavasti jatkuu myös näin. Oksi alkaa olla 100% sisäsiisti. Yölläkään sitä ei enää tarvitse viedä ulos eli osaa pidätellä sellaiset 8 tuntia. Ensi viikolla en ota Oksia töihin vaan se saa jäädä kotiin harjoittelmaan kotona olemista Karin loman ajan.

Kyläilyä ja hihnaharjoituksia

Käytiin tänään Oksin kanssa anoppia moikkaamassa. Tämä oli Oksilla toinen kerta anoppilassa, ja yhtä hienosti käyttäytyi kun ensimmäisellä kerrallakin. Anoppi kuuluu ihmisryhnään "koirapelkoiset", ja totesikin Oksin kasvaneen jo liian isoksi :D. Hän pelkää isoja koiria mutta katsellaan Oksin kanssa jos päästäisiin kyläilemään jatkossakin koska Oksi on kuulemma "kiltti ja rauhallinen poika". Kiltin kyllä allekirjoitan mutta tuota rauhallisuutta (makoillaan lattialla tai sohvalla) ei aina kotioloissa näy :D. Anoppi jaksoi päivitellä Oksin tassujen kokoa ja toisteli, että "siitä taitaa kasvaa iso koira".

Oksi on pääsääntöisesti nykyään lenkkeillyt Arcon kaverina, ja Kepa on päässyt ainoana koirana lenkille. Miksi? Siitä syystä, että Arco käyttäytyy lenkillä maltillisesti ja toivoisin Oksin ottavan siitä oppia. Samoin Arcon reaktiot vieraisiin koiriin ovat huomattavasti lievemmät kuin Kepan, toivon Oksin ottavan oppia tässäkin asiassa. Kepa on välillä helisemässä Oksin hampaissa, joten katson että se on ansainnut lapsenlikkana olemisesta ja huomattavasta itsehillinästä suhteessa Oksiin ja sen tempauksiin, ihan omat privaattilenkit.

Tosin tarkoitus on lisätä Oksin lenkitystä yksinään jo pelkästään hihnassa käyttäytymisen opettelun vuoksi. Nopeasti se hoksasikin, yksin ollessaan, että hihnassa ei vedetä. Joten tämän asian opettelu ei tule olemaan vaikeaa. Olen toiminut niin, että kun hihna kiristyy, pysähdyn. Hyvin nopeasti Oksi hoksasi, että kun hihna löystyy matkaa jatketaan. Vaikeutena on, koska kumpikin aikuinen koira osaa kävellä hihnassa hienosti yksinään, se miten ne kaikki yhdessä kävelisivät hihnalenkillä löysillä hihnoilla. Yhteislenkillä Oksi on sitä mieltä, että hän voisi olla joka paikassa ensimmäisenä, ja nopeasti kaiken lisäksi.

Oksi on lähes (99%) sisäsiisti. Lisäksi sitä on välillä jätetty kotiin aikusten koirien ja kissojen kanssa muutamiksi tunneiksi kerrallaan. Kotiin tullessa tällä vallitsee rauhallinen tunnelma, tavarat ovat paikoillaan ja kissatkin nukuvat sänkyjen päällä tms. paikassa, joten niitä ei ole ilmeisestikään yritetty jahtailla. Lisäksi isona plussana on se, että niiden vessat saavat olla nykyään rauhassa Oksilta.

Oksi rokotuksilla ja muuta höpinää

Oksi sai eilen tehosterokotteen. Taaskaan poika ei huomannut pistämistä vaan veteli nameja poskeen hyvällä ruokahalulla. Muutenkin käyttäytyi oikein kivasti ja pussaili eläintenhoitaja Katia. Oksilla oli painoa 11,9 kg, "hoikkainen mutta ei liian laiha" oli eläinlääkärin arvio Oksista, ruokaa voi kuulemma antaa ennemmänkin jos vain maistuu.

Tänään käytiin harjoittelemassa Oksin kanssa toisten koirien kohtaamista Valtterin johdolla. Oksi mielellään haukkuu muille koirille ja tätä tapaa nyt yritetään saada pennulta pois vastaehdollistamalla, eli palkattiin kun Oksi katsoi toista koiraa haukkumatta ja rauhallisena. Huomionarvoista oli, että en juurikaan voi kehua Oksia sanallisesti, koska se saa valtaisan "ihanaa, äiskä, ihanaa, mä pusutan sua kanssa" hyppimiskohtauksen, varsinkaan jos haluan pennun olevan rauhallisesti.  Ensi torstaina jatketaan :). Katselin taas ennen meidän vuoroa pentukurssilaisia ja katsastelin yhden pennun hampaita omistajan pyynnöstä. Olen ilmoittanut Oksin seuraavaan alkavaan pentukurssiin.

Vetokärryt ja ahkio

Tänään saatiin Katilta ostamani koiren vetokärryt ja ahkio. Kati ystävällisesti toimitti ne meille ihan pihamaalle saakka. Sekä Arco että Kepa kokeilivat valjaita ja hyviltä vaikuttivat. Tänne on satanut jo jonkin verran lunta mutta lisää odotetaan niin päästään ahkionvetoa kokeilemaan tuossa pellolla.

Muuten tämä päivä on kulunut lenkkeilyn merkeissä. Aamulla lähdin Arcon ja Oksin kanssa kävelemään tuota pidempää lenkkiä, puolitoista tuntia suunnilleen tallattiin ja toi pojat kotiin ja otin Kepan mukaani. Tarkoituksena oli Kepan kanssa vähän lisäkartoittaa mahdollisia uusia lenkkeilyreittejä. Ylitettiin tuo lähellä virtaava suhteellisen iso oja ja oikaistiin pellonpoikki läheiselle teollisuusalueelle. Ajatuksena oli löytää metsän läpi kulkeva polku mutta se jäi kun jäikin pelkäksi ajatukseksi. Seikkailtiin pieneläinhautasmaalla ja golfkentällä ja jonkun kuljetusliikkeen takapihalla ja todennäköisesti aika monessa valvontakamerassa. Ja jouduttiin loppupeleissä palaamaan ihan viralliselle tielle kun ei löydetty sitä kuviteltua oikopolkua.No, tulihan tytysyn kanssa tallattua reilu kaksi tuntia ja Kepakin oli välillä sen oloinen "että mikähän ajatus tässä on takana". Nähtiin muuten, todennäköisesti, kahden kauriin jäljet. Koirat saivat tänään hirven luita; Arco sai vasan pään ja Kepa ja Oksi isot sääriluut. Luu oli Oksille niin iso, että pentu ei jaksanut sitä liikutella ja sen piti syödä luuta seisten. Loppupäivä poltettiin roskia pihalla ja nyt näkyy meillä olevan suhteellisen ryytynyttä koiraa.

Oksilla on huomenna tehosterokotus. Rabiesrokoteen otan sille eri kerralla. On kuulemma nykyinen suositus, että erikseen ja välillä 2-4 viikkoa. Näistä rokotteiden haittavaikutuksista olikin paljon puhetta tuolla Kanakurssin yhteydessä, mutta kait ne on pakko ottaa jos koiran kanssa meinaa joissain virallisissa kinkereissä pyörähtää.

Kuulumisia

Ensiksikin iso kiitos äiskälle kuvien laittamisesta blogiin :). Kuvista näkyy hyvin se, että kuinka erivärisiä/näköisiä meidän koirat keskenään ovat, ja kuitenkin on sama rotu kyseessä.

Oksi on kasvanut noista kuvista paljon. Voisi sanoa, että nykyisin sen on puolet Kepan koosta, korkeutta ehkä himppa enemmän mutta kun se on tuollainen hoikkis, niin massaa ei ehkä niin paljon. Oksi tarvitsisi viedä tehosterokotukselle ja siellähän se sitten tulee punnittua.

Oksi on edelleen ollut mukanani töissä, tosin lauantaina se jäi isojen koirien kanssa kotiin. Karilla oli vapaapäivä mutta käytännössä koirat ja kissat olivat kuutisen tuntia keskenään. Kun tulin kotiin kahden  jälkeen niin sain vastaani hyvin unisen näköisia koirannaamoja. Paikat olivat kunnossa eikä asioitakaan oltu sisälle tehty. Hieno juttu :).

Olen syöttänyt Oksia kolme kertaa päivässä. Iltaruokana sillä on ollut pelkkiä nappuloita ja ne on syötetty sille harjoittelun palkkioina yksittäin. Eilen harjoiteltiin suuntaa "oikea", istumista ja kyljellään makaamista käskyllä "kölli". Kölliminen sujuikin oikein hienosti, Oksista on kiva syödä makuuasennossa. Kosketuskeppia on tehty myös, lähinnä ajatuksena tulevat vieraan koiran kohtaamistreenit.

Eli tulevalla vikkolla mennään Oksin kanssa harjoittelmaan vieraan koiran kohtaamista Valtterin ja Katariina luo. Käytiin tutustumassa heidän harjoitustiloihinsa, hienolta näytti. Oksikin pääsi tiloihin tutustumaan ja sai Valtterilta lausunnon "reaktiivinen koira" :D. Seurasin Valtterin vetämää pentukurssia ja täytyy kyllä myöntää että pennuissa on eroja käyttäytymisen suhteen rodusta riippuen. Tämänhän kaikki koiria seurannneet tietenkin jo tietävätkin mutta käytännössä kun sen näkee, niin se jaksaa ainakin minua aina hämmästyttää. Kurssilla oli oikein ihanan oloinen tiibetinspanielin pentu Samu, joka sai päähäni ajatuksen että olisikohan meillä joskus tiibetinspanieli :D. Valtterin oma koira käyttölinjainenlabbis Suko oli Oksin tutustumisen ajan häkissä harjoitustiloissa. Valtteri totesi mustan koiran pelottavan useampia koiria mutta minusta näytti siltä, että Oksin mielestä Suko oli potettinaalinen riekkumiskaveri. Luulen, että Kepan musta väristys on aiheuttanut Oksissa mielleyhtymän painikaverista.

Oksissa ja Kepassa on luonteissa hyvin paljon samoja piirteitä. Joten kait sitten voisi näinkin kapean otannan johdosta todeta, että nuo piirteet ovat holskuille tyypillisiä. Arco on oma lukunsa, mutta sen kohdalla ei voi varmuudella sanoa, etteikö sen sairaus vaikuttaisi sen olemiseen ja eloon. Oksissa pidän erityisesti sen suhtautumisesta ihmisiin ja siitä, että se uskoo käskyjä helposti. Lisäksi sen alati heiluva häntä, joka heiluttaa myös pyllyä, on erityisen hellyyttävä :). Sillä on aikakin toistaiseksi säilynyt tapa haluta ainakin kerran päivässä sylikoiraksi ja muutenkin se tykkää olla ihmisen lähellä. Joten sänky olakaa jossain vaiheessa jäädä pieneksi, koska Oksin tykkää nukkua siinä minun ja Kepan kaverina :D

Lenkillä lokakuun lopussa