Me ollaan nukuttu, siis minä ja koirat. Viime yönä 22-06, käytiin lenkillä ja nukuttiin taas, varmaan yhdeksästä kahteentoista. Lenkkeiltiin taas ja nukuttiin lisää. Iltalenkillä käytiin äsken ja kohta nukutaan taas. Mulla on varmaan jäänyt univelkaa ja tuntuu siltä, että poskiontelotulehdus yrittäisi pukata päälle. En tiedä mikä koirilla on, mutta hyvin ovat hirsiä vedelleet Oksita Arcoon.
Eli mitään niin hirveän tähdellistä ei ole tänään tehty. Sain kyllä varattua itselleni ja Oksille majapaikan Kangasalalta, kun lähden sinne neljän päivän kurssille. Mennäänkin ihan herroiksi ns. hotellimajoitukseen kuntokeskus Apilaan. Varattiin yhdenhengen huone. Apila vaikutti selliselta mukavan rauhalliselta paikalta, on reumapotilaiden kuntoutuskeskus, joten ei ole oletettavaa, että siellä olisi yöllä kovinkaan kovat pippalot. Haluan nukkua rauhassa :). Katsastelin netistä myös noita paikallisia koirakursseja mutta täytyy vissiin soitella perään, netissä näyttää laahavan jäljessä kurssitarjonta.
Oksi pääsee jo hyppäämään nojatuolehin ja sohvallekin. Muutenkin se on oikein ketterä poika, osasi hypätä sohvalta suoraan nojatuoliin. En tosin tiedä arvostaako sen ketteryyttä tässä huushollissa kukaan muu kuin minä :D. Arcon ja Kepan ilmeet olivat pajon puhuvat kun Oksi veteli hirsiä hyvin itseensä tyytyväisen näköisenä toisessa nojatuolissa.
Huomenna pitää reipastua. Tarkoitus olisi Oksin kanssa mennä keskustaan käpeksimään ja illalla on luento koiranruokinnasta.
maanantai 31. lokakuuta 2011
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Silmät pimeässä
Meitä seurataan metsälenkillä. Olin yhtenä iltana tuolla vakilenkillä Oksin kanssa kahden joskus kahdesan jälkeen. Metsästä kuului rapinan tyyppistä ääntä ja Oksi koko ajan katseli taaksepäin. Kun tultiin tuonne hiekkakentän laittaan ja vilkaisin taaksepäin näin metsänreunassa pimeässä otsalampun valossa kiiltävät silmät. Oksi alkoi vinkumaan ja nappasin sen syliini, ajattelin, että jokin metsänelävä havittelee minun koiravaavista iltapalaa itselleen. Karseeta! Kannoin sen lähes koko matkan sylissäni, hiekkatiellä lähellä kotia annoin sen kävellä itse.
Eilen illalla oli samoihin aikoihin kaikkien kolmen koiran kanssa samaisessa paikassa. Ja taas!! Nyt ne silmät kyllä tuijottivat meitä ihan edessäpäin. Arco ja Kepa lähtivät intopiukeena, rähinällä ja vauhdilla kohti silmiä. Oksi pyöri siellä aikuisten jaloissa ja minä ajattelin, että toivottavasti kaikki pysyvät remmeissään. Ensi tuli mieleen, että koira. Mutta ei. Olisi luullut sen jotenkin vastaavan Arcon ja Kepan rähinään.
Mielessäni päädyin joko kettuun tai kauriiseen/peuraan. Kettu siksi, että se selvästi pöheikössä seurasi meitä. Kokemusta on Arcon pentuajalta meitä pellonreunssa seuraavasta ketusta. Kettu on utelias eläin ja varmaan koiranpentu kiinnostaa sitä, noin niinkun kaikin puolin ;). Peura/kauris siksi, että eläin on minusta kettua suurempi. Silmät ovat isommat ja korkeammalla. Ja kaiksessa siinä hässäkässä jäi sellainen mielikuva, että eläin liikkui hieman pomppivalla tyylillä. Kokemusta on ihmistä ja koiraa seuraavasta nuoresta peurasta. Jänis/rusakko se ei ole. Toki voihan se olla mäyräkin, jonka jälkiä samassa paikassa näkyy mutta silmät ovat suuremmat kuin mäyrän. Ehdotuksia, mikä voisi olla? Sutta tai karhua en suostu edes ajattelemaan :).
Aamulla viiden aikaan käytiin kaikkien koirien kanssa tuo sama lenkki, silmiä ei näkynyt. Joka tapauksessa kävelen siellä ilta-aikaan vain jos isot koirat ovat mukana. Päivällä kävelin siellä Oksin kanssa mutta en nähnyt mitään kummempia jälkiä. Isojen kanssa käytiin tänään kävelemässä puolentoista tunnin lenkki, Oksi jätettiin Karin kanssa kotiin.
Tänään on puuhailtu muutakin. Oksille on tehty makkararuutu ja isoille jäjet. Naksuteltiin katsekontaktia ja kosketuskeppiä.
Oksista on kuoriutunut aikamoinen hiiwiö. Chiliä on hierottu vähän sinne ja tänne huushollissa. Välillä Oksilla on suu täysi Kepan karvaa, Kepankaan ei aina tarvitsisi olla niin kiltti. Oksi on saanut nyt käyttöönsä puruluun, jonka se onkin saanut ihan rauhassa pitää. Ajattelin ensin, että Arco käy hakemassa sen pois mutta ei. Kait sekin ajattelee, että kun pentu järsii luuta on se pois pahanteosta. Arcon ja Kepan ilmeet ovat välillä hyvin puhuvat, niiden naamasta näkee, mitä ne pennusta ja sen puuhista välillä ajattelevat :D. Lattialle pissaaminen saa niiden silmät aina suurenemaan ja sen jälkeen katseet kääntyvät kohti minua "ajattele mitä se teki." Vaikka Oksissa on hiiwiöaineksia, niin silti sen täytyy tasaisin väiajaoin päästä syliini hellystuokioon. Söpöä!
Arcon on tänään pihalla hieman leikkinyt Oksin kanssa takaa-ajoleikkiä, tosin Kepa tunkee aina väliin. Pitäsi välillä ottaa pojat keskenään tuohon pihalle. Viime yö nukuttiin koko yö ilman ulkona käyntiä.
Eilen illalla oli samoihin aikoihin kaikkien kolmen koiran kanssa samaisessa paikassa. Ja taas!! Nyt ne silmät kyllä tuijottivat meitä ihan edessäpäin. Arco ja Kepa lähtivät intopiukeena, rähinällä ja vauhdilla kohti silmiä. Oksi pyöri siellä aikuisten jaloissa ja minä ajattelin, että toivottavasti kaikki pysyvät remmeissään. Ensi tuli mieleen, että koira. Mutta ei. Olisi luullut sen jotenkin vastaavan Arcon ja Kepan rähinään.
Mielessäni päädyin joko kettuun tai kauriiseen/peuraan. Kettu siksi, että se selvästi pöheikössä seurasi meitä. Kokemusta on Arcon pentuajalta meitä pellonreunssa seuraavasta ketusta. Kettu on utelias eläin ja varmaan koiranpentu kiinnostaa sitä, noin niinkun kaikin puolin ;). Peura/kauris siksi, että eläin on minusta kettua suurempi. Silmät ovat isommat ja korkeammalla. Ja kaiksessa siinä hässäkässä jäi sellainen mielikuva, että eläin liikkui hieman pomppivalla tyylillä. Kokemusta on ihmistä ja koiraa seuraavasta nuoresta peurasta. Jänis/rusakko se ei ole. Toki voihan se olla mäyräkin, jonka jälkiä samassa paikassa näkyy mutta silmät ovat suuremmat kuin mäyrän. Ehdotuksia, mikä voisi olla? Sutta tai karhua en suostu edes ajattelemaan :).
Aamulla viiden aikaan käytiin kaikkien koirien kanssa tuo sama lenkki, silmiä ei näkynyt. Joka tapauksessa kävelen siellä ilta-aikaan vain jos isot koirat ovat mukana. Päivällä kävelin siellä Oksin kanssa mutta en nähnyt mitään kummempia jälkiä. Isojen kanssa käytiin tänään kävelemässä puolentoista tunnin lenkki, Oksi jätettiin Karin kanssa kotiin.
Tänään on puuhailtu muutakin. Oksille on tehty makkararuutu ja isoille jäjet. Naksuteltiin katsekontaktia ja kosketuskeppiä.
Oksista on kuoriutunut aikamoinen hiiwiö. Chiliä on hierottu vähän sinne ja tänne huushollissa. Välillä Oksilla on suu täysi Kepan karvaa, Kepankaan ei aina tarvitsisi olla niin kiltti. Oksi on saanut nyt käyttöönsä puruluun, jonka se onkin saanut ihan rauhassa pitää. Ajattelin ensin, että Arco käy hakemassa sen pois mutta ei. Kait sekin ajattelee, että kun pentu järsii luuta on se pois pahanteosta. Arcon ja Kepan ilmeet ovat välillä hyvin puhuvat, niiden naamasta näkee, mitä ne pennusta ja sen puuhista välillä ajattelevat :D. Lattialle pissaaminen saa niiden silmät aina suurenemaan ja sen jälkeen katseet kääntyvät kohti minua "ajattele mitä se teki." Vaikka Oksissa on hiiwiöaineksia, niin silti sen täytyy tasaisin väiajaoin päästä syliini hellystuokioon. Söpöä!
Arcon on tänään pihalla hieman leikkinyt Oksin kanssa takaa-ajoleikkiä, tosin Kepa tunkee aina väliin. Pitäsi välillä ottaa pojat keskenään tuohon pihalle. Viime yö nukuttiin koko yö ilman ulkona käyntiä.
lauantai 29. lokakuuta 2011
Ostoksilla ja kyläilyä leikkikaverin luona
Kehuin viime kirjoituksessani sitä kunka hienosti meillä yöt nukutaan. No, poikkeus vahvistaa säännöt, uskon. Viime yönä Oksi olisi halunnut herätä ylös jo puoli kolmen aikaan (kello oli herättämässä viideltä). Tosin tästä yöherätyksestä voidaan syyttää Karin päivystysviikkoa, hän joutui lähtemään yöllä töihin. Kyllähän sitä puhelimen soittoon herää kuka vaan, ainakin pieni holskupoika. Asiaa pahensi se, että kissamme Olga oli sitä mieltä, että se voi varsin hyvin käydä häiriköimässä meisän unirauhaamme. Ja sitten Karikin tuli takaisin kotiin hälyytyksestä. Viiden aikaan tuntui kun ei olisi juurikaan nukkunut.
Oksi oli mukanani töissä. Oli oikein reipas, mitä nyt vähän häkissään huuteli. Mutta vähenemään päin samoin kuin autossa huutaminen. Tänään ei muuten oksentanut autoon kertaakaan :) Töiden jälkeen käytiin Mustissa&Mirrissä ostamassa pari lelua (mihin ne meidän pallot oikein joutuvat?) ja uudet valjaat. Olisin halunnut heijastinvaljaat mutta päädyin kuitenkin valjaisiin joita voi säätää joka kohdasta. Eivät nuo todellakaan sillä iänkaiken mene mutta vähän aikaa kuitenkin. Oksi oli kaupassa tomera mutta ainut hieman kummastusta herättävä juttu oli erään meidän kanssamme juttelmaan tulleen seurueen toinen tyttö. Tyttö hieman arasteli Oksia ja saikin koirassa aikaan muutaman haukahduksen. Kaikkien muiden luo meni ok ja antoi silitellä. Kaupantädillä oli Oksin mielestä varsin kiva rastatukka jossa oli mukava roikkua!
Päikäreiden jälkeen suunnattiin tapaamaan pkholsku Ricoa ja pkcollie Siiriä. Tai oikeammin minä tapasin Ricoa ja Oksi Siiriä. Katsottiin parhaammaksi, että Oksi tapaa vain yhden uuden koiran kerrallaan. Varsinkin kun pikkupoika oli ihan ihmeissään siitä kun Siiri teki itsensä niin liki :D. Siiri on 8 kk vanha ja kovasti sillä oli leikki- ja juoksuhaluja. Ihana Siiri ja suosikkipoika Rico :). Oli kiva nähdä Ricoa pitkästä aikaa ja tutustua Siiriin. Kyläilyn jälkeen Oksi oli niin poikki, että ajattelin jättäneeni sen vahingossa kyläpaikkaan, autonperillä ei kukaan huutanut eikä ketään näkynyt kahdella jallalla seisomassa. Kun ajoin pihaan Oksi nousi nukkumasta :).
Tänään ei tämän kummempia touhuttu. Lähinnä Arcolla ja Kepalla on ollut pentuvapaata aikaa niin sisällä kuin ulkonakin.
Oksi oli mukanani töissä. Oli oikein reipas, mitä nyt vähän häkissään huuteli. Mutta vähenemään päin samoin kuin autossa huutaminen. Tänään ei muuten oksentanut autoon kertaakaan :) Töiden jälkeen käytiin Mustissa&Mirrissä ostamassa pari lelua (mihin ne meidän pallot oikein joutuvat?) ja uudet valjaat. Olisin halunnut heijastinvaljaat mutta päädyin kuitenkin valjaisiin joita voi säätää joka kohdasta. Eivät nuo todellakaan sillä iänkaiken mene mutta vähän aikaa kuitenkin. Oksi oli kaupassa tomera mutta ainut hieman kummastusta herättävä juttu oli erään meidän kanssamme juttelmaan tulleen seurueen toinen tyttö. Tyttö hieman arasteli Oksia ja saikin koirassa aikaan muutaman haukahduksen. Kaikkien muiden luo meni ok ja antoi silitellä. Kaupantädillä oli Oksin mielestä varsin kiva rastatukka jossa oli mukava roikkua!
Päikäreiden jälkeen suunnattiin tapaamaan pkholsku Ricoa ja pkcollie Siiriä. Tai oikeammin minä tapasin Ricoa ja Oksi Siiriä. Katsottiin parhaammaksi, että Oksi tapaa vain yhden uuden koiran kerrallaan. Varsinkin kun pikkupoika oli ihan ihmeissään siitä kun Siiri teki itsensä niin liki :D. Siiri on 8 kk vanha ja kovasti sillä oli leikki- ja juoksuhaluja. Ihana Siiri ja suosikkipoika Rico :). Oli kiva nähdä Ricoa pitkästä aikaa ja tutustua Siiriin. Kyläilyn jälkeen Oksi oli niin poikki, että ajattelin jättäneeni sen vahingossa kyläpaikkaan, autonperillä ei kukaan huutanut eikä ketään näkynyt kahdella jallalla seisomassa. Kun ajoin pihaan Oksi nousi nukkumasta :).
Tänään ei tämän kummempia touhuttu. Lähinnä Arcolla ja Kepalla on ollut pentuvapaata aikaa niin sisällä kuin ulkonakin.
perjantai 28. lokakuuta 2011
Porukkaleikkiä ja kaupunkia
Oksi on alkanut nukumaan yönsä todella hyvin :). Eilen käytiin nukkumaan jo ennen kymmentä, yritin Oksia vielä pissalle enennen nukkumaan menoa mutta pikkutyyppi istua nakotti vaan rappusilla. Oltiin käyty sen kanssa kahdeksan maissa tuo metsälekki kahdestaan, vissiin se väsytti sen totaalisesti. Yöllä, yhden maissa, käytin sen pissalla ja sitten nukuttiinkin sikeästi koko sakka yli kuuteen. Lähdettiin sitten koko porukka kävelemään tuo metsälenkki, loppumatka meni hienosti, alussa Oksi roikkui omassa remmisssään, Kepan remmissä ja jopa Arcon remmissä.
Uloslähdöt ovat aika kaaottisia. Arco odottaa rauhallisesti neljällä jalalla mutta Kepa ja Oksi hyppivät. Joten tähän tuli nyt muutos. Jokainen istuu ja odottaa vuoroaan, Arco ensin, sitten Kepa ja hännähuippuna Oksi. Oksi osaa odottaa hienosti ja lätsäyttää pyllynsä maahan ilman käskyä. Lenkin jälkeen koirat riehuivat pihalla suurimmat höyryt pois. Leikit ovat muuttuneet hieman, nyt aikuset saattavat myös jahdata pentua. Nätisti kuitenkin leikkivät ja jos leikin tiimellyksessä pentu vingahtaa, niin molemmat aikuset käyvät tarkistamassa, että "mitä kävi". Kepalta heltiää aina myös loduttava lipaisu "ei ole mitään hätää"-tyyliin. Eli Arcokin on alkanut näihin riehumisleikkeihin osallistumaan jonkin verran.
Kaikkien kanssa harjoiteltiin katsekontaktia, näin helppoa aikusten osalta lähinnä siksi, että haluan niille onnistumisia-lähinnä tyyliin tää on kivaa!. Pentu vinkumassa porin takana on myös niille aikamoinen häiriö. Oksilla tulee siis sekä katsekontakti hajoituksia että siellä portin takan odottelu harjoituksia. Aikusten kanssa 2x10x2 ja pennun kanssa 3x5x3 sarjat. Oksilla on todella hupaisi "vanhan koiran katse" ihan kun se sanoisi, että osaan mitä vaan mutta siinähän sinä harjoittelet. Sen kanssa on katsekontaktiin saatu myös nopeasti kestoa. Pitää ruveta pitämään konkreettista kirjanpitoa näistä jutuista niin ei junnata samoissa asioissa liian kauaa.
Oksin kanssa käytiin viemässä auto huoltoon ja käppäiltiin töihin odottelmaan auton valmistumista. Sillä on erikoinen tapa saada jossain vaiheessa kummallinen haukkumissessio, joka loppuu kun otan sen syliin. Tämän jälkeen se ei enää hauku ollenkaan. Tänään haukkumistuokio tuli puistossa. Luulen, että se alkoi roskapöntöistä, jotka käytiin sitten yhdessä tsekkaamassa. Mutta haukkuminen jatkui kuitenkin senkin jälkeen. Nostin pennun syliin ja kävelin vähän matkaa ja laskin sen maahan, tämän jälkeen se ei haukkunut koko aikana yhtään. Erikoista. Töissä Oksi odotteli häkissään kun kävin taas työasioita hoitelemassa, oli hiljaa koko ajan. Tosin kaupunkiin ajaessamme pissasi ja kakkasi autoon. No, kaikkea ei voi saada.
Reissulla Oksi tapasi paljon ihmisiä ja suhtautui heihin hienosti, kävi haistamassa ja tuli takaisin luokseni. Jotkin saivat nenäpusut ja hännänheilutukset, lähinnä ns. koiraihmiset, jotka osaavat lähestyä pentua kivasti. Paluumatkalla kotiin käytiin vielä Dogstockissa ostamassa lihoja, kasvissosetta ja herkkuja mm. kananjalkoja. Oksi oli mukana kaupassa ja saikin kehuja kaupantädiltä ja muutaman herkunkin. Oksi oli kuulemma erittäin hienosti käyttäytyvä, reipas ja rauhallinen pentu. Rauhallisuus johtui varmaan siitä, että se oli ihan sippi :D. Hienosti se kyllä seuraili minua kaupassa ja istua napotti kun valkkasin herkkuja ja maksoin. Autoon se oksensi sitten kaikki reissussa saamansa herkut ja namit.
Huomenna menen pariksi tunniksi töihin, Oksi pääsee mukaan. Tarkoituksen on käydä sen jälkeen Mustissa & Mirrissä ostoksilla.
Uloslähdöt ovat aika kaaottisia. Arco odottaa rauhallisesti neljällä jalalla mutta Kepa ja Oksi hyppivät. Joten tähän tuli nyt muutos. Jokainen istuu ja odottaa vuoroaan, Arco ensin, sitten Kepa ja hännähuippuna Oksi. Oksi osaa odottaa hienosti ja lätsäyttää pyllynsä maahan ilman käskyä. Lenkin jälkeen koirat riehuivat pihalla suurimmat höyryt pois. Leikit ovat muuttuneet hieman, nyt aikuset saattavat myös jahdata pentua. Nätisti kuitenkin leikkivät ja jos leikin tiimellyksessä pentu vingahtaa, niin molemmat aikuset käyvät tarkistamassa, että "mitä kävi". Kepalta heltiää aina myös loduttava lipaisu "ei ole mitään hätää"-tyyliin. Eli Arcokin on alkanut näihin riehumisleikkeihin osallistumaan jonkin verran.
Kaikkien kanssa harjoiteltiin katsekontaktia, näin helppoa aikusten osalta lähinnä siksi, että haluan niille onnistumisia-lähinnä tyyliin tää on kivaa!. Pentu vinkumassa porin takana on myös niille aikamoinen häiriö. Oksilla tulee siis sekä katsekontakti hajoituksia että siellä portin takan odottelu harjoituksia. Aikusten kanssa 2x10x2 ja pennun kanssa 3x5x3 sarjat. Oksilla on todella hupaisi "vanhan koiran katse" ihan kun se sanoisi, että osaan mitä vaan mutta siinähän sinä harjoittelet. Sen kanssa on katsekontaktiin saatu myös nopeasti kestoa. Pitää ruveta pitämään konkreettista kirjanpitoa näistä jutuista niin ei junnata samoissa asioissa liian kauaa.
Oksin kanssa käytiin viemässä auto huoltoon ja käppäiltiin töihin odottelmaan auton valmistumista. Sillä on erikoinen tapa saada jossain vaiheessa kummallinen haukkumissessio, joka loppuu kun otan sen syliin. Tämän jälkeen se ei enää hauku ollenkaan. Tänään haukkumistuokio tuli puistossa. Luulen, että se alkoi roskapöntöistä, jotka käytiin sitten yhdessä tsekkaamassa. Mutta haukkuminen jatkui kuitenkin senkin jälkeen. Nostin pennun syliin ja kävelin vähän matkaa ja laskin sen maahan, tämän jälkeen se ei haukkunut koko aikana yhtään. Erikoista. Töissä Oksi odotteli häkissään kun kävin taas työasioita hoitelemassa, oli hiljaa koko ajan. Tosin kaupunkiin ajaessamme pissasi ja kakkasi autoon. No, kaikkea ei voi saada.
Reissulla Oksi tapasi paljon ihmisiä ja suhtautui heihin hienosti, kävi haistamassa ja tuli takaisin luokseni. Jotkin saivat nenäpusut ja hännänheilutukset, lähinnä ns. koiraihmiset, jotka osaavat lähestyä pentua kivasti. Paluumatkalla kotiin käytiin vielä Dogstockissa ostamassa lihoja, kasvissosetta ja herkkuja mm. kananjalkoja. Oksi oli mukana kaupassa ja saikin kehuja kaupantädiltä ja muutaman herkunkin. Oksi oli kuulemma erittäin hienosti käyttäytyvä, reipas ja rauhallinen pentu. Rauhallisuus johtui varmaan siitä, että se oli ihan sippi :D. Hienosti se kyllä seuraili minua kaupassa ja istua napotti kun valkkasin herkkuja ja maksoin. Autoon se oksensi sitten kaikki reissussa saamansa herkut ja namit.
Huomenna menen pariksi tunniksi töihin, Oksi pääsee mukaan. Tarkoituksen on käydä sen jälkeen Mustissa & Mirrissä ostoksilla.
torstai 27. lokakuuta 2011
Kuulumisia
Eilen aloitettiin taas hajoittelmaan eri juttuja naksuttimen kanssa. Otettiin hyvin helppoja juttuja kaikkien kolmen koiran kanssa. Arcon kanssa otetiin ihan vaan kosketuskeppiä. Aika tahmealta tuntui...Otettiin pari kymmenen sarjaa peräkkäin. Kepan kanssa sama juttu mutta sillä oli intoa paljon enemmän kuin Arcolla. Samat sarjat kuin Arcolla. Oksin kanssa otettiin sitten naksuun ehdollistumista 4x5 sarjat, sillä oli intoa enennän kuin kahdella muulla yhteensä. Siltä puuttuu Kepan sähläys mutta tekemisenhalua löytyy kuitenkin Arcoa enemmän.
Käytiin yhdellä yhteislenkillä koirien kanssa illalla. Huvittavaa näissä on se, että aikuiset koirat ovat tooodeeellaa hidasliikkeisiä ja kaikki intopiukeus on poissa kun Oksi on mukana. Minun kannalta tietysti hyvä koska kolmen hihnan kanssa sählääminen on aika työlästä, joten hyvä että Arco ja Kepa kävelevät vetämättä ja rauhallisesti. Oksi sen sijaan roikkui lähes koko matkan omassa remmissään. Mieluusti se taluttaisi aikuisia niiden remmistä mutta katson tuon vähän uhkapeliksi ;). Oksin kanssa tehtiin myös yksi lyhyt iltapissilenkki. Pimeällä se on selkeästi haukkuherkempi.
Eilen leikattiin myös kaikkien kolmen kynnet. Oksi tarkkaili puuhia ja odotti vuoroaan portin takana ja osasikin omalla vuorollaan kipittää suoraa peiton päälle makaamaan. Esimerkin voima on valtaisa :).
Tänään käytiin aamulla aikaisin yhdessä tuo pieni metsälenki. Koirat käyttäytyivät kuin aikaisemminkin, Oksi roikkuu hihnassa tai kantaa kiviä, kaarnaa tms. Tänään harjoiteltiin kaikkien kanssa katsekontaktia. Intoa oli Arcollakin tänään paljon eilistä enemmän. Eli Arco; 2x10 sarja, odottamaan. Kepa 2x10 sarjat, odottamaan. Oksi 4x5 sarjat, odottamaan. Ja samat jutut ja sarjat uudemman kerran. Oksi vinkuu portin takan jonkin verran kun odottelee vuoroaan.
Oksi oli tänään yksin kotona sen aikaa kun käveltiin aikusten kanssa tuo pieni metsälekki. Jätin sen toiseen makuuhuoneeseen pentuaidan taakse. Ei reagoinut meidän lähtöömme millään tavalla, jätin sille talouspaperihylsyyn nameja. Kun lähestyimme kotia kuuntelin, että huutaako/vinkuuko pentu. Kun tultiin rappusille oli sisällä ihan hiljaista. Ilmeisesti huuto/vinkuminen kuului naapurista, taitaa joillain heidän koiristaan olla juoksut tms. Sieltä usein kuuluu jonkinsortin koiran äänetelemistä, joten uskotaan (tai halutaan ainakin) että ääni kuului sieltä. Oksi ei kylläkään olut enää makuuhuomeessa vaan eteisessä koiraportin edessä istumassa. Parit pissat löytyi makkarista mutta mitään ei ollut revitty/siirrelty tms.
Sitten lähdettiin Oksin kanssa kaupunkiin. Käväsin pikaisesti töissä, johon Oksi jäi omaan häkkiinsä odottamamaan kun hoitelin työasioita. Käveltiin kävelykadulla, yhdelle ihmiselle ja yhdelle koiralle Oksi haukkui. Mutta muuten suhtautui neutraalisti ihmisiin, menisi monen luokse jos antaisi. Pari kommentia sen äänestä saatiin "miten voi noin pienellä koiralla olla noin iso ääni" jne. Lisäksi ihmettelyä "miten sakemanninpennulla on noin pienet kovat?" "se ei taida olla kovin vanha" jne. Ihan kympin arvoisesti kaupunkireissu ei mennyt...Saatiin kimppuumme joku vähän yksinkertainen tyyppi, josta ei meinattu päästä eroon. Se halusi välttämäät houkutelle pentua luokseen ja silittää sitä yms. Sitten oli pakko napata pentu syliin ja sanoa, että "nyt riittää". Tyyppi jatkoikin sitten matkaansa. Oksi ei ollut moineskaan mutta ei juuri kiinostuntukaan tyypistä, antoi silittää mutta ei mennyt kutsuta luo. Fiksu koira:). Muihin kontaktinottajaiin suhtautui neutraalisti, ei pelännyt mutta ei liehakoinutkaan, kävi haistamassa ja antoi silittää.
Ajeltiin eläinlääkäriin varaamaan rokotusaikaa ja ostamaan matolääke. Siellä Oksi peloitteli yhtä koiraa haluamalla häntä töttöröllä sen luo ja haukkumalla lähes koko ajan. Äänestä saatiin taas kommentteja :D. Oksi kävi puntarissa ja painaa 6,2kg. Korkeudessa se on kasvanut maatiaskissaamme korkeammaksi. Autoon oksensi pariin otteeseen ja on nyt ihan poikkipuhki. Taisi tulla pienelle koiralle liikaa tapahtumia yhdelle päivälle.
Arco suhtautuu leppoisammin Oksiin. Murahdukset ovat vaimenneet ja tänään Oksi on saanut osakseen vain yhden irvistyksen. Pojat ovat ottaneet päikärit yhdessä makkarissa kumpikin omien peittojensa päällä maaten. Enää en ole niitä kovin seurannut/ kutsunut Oksia Arcon luota pois. Tänään makailin sängynpäällä kaikkien kolmen koiran kanssa ja yhden kissan :D. Hieman oli ahdasta :D.
Käytiin yhdellä yhteislenkillä koirien kanssa illalla. Huvittavaa näissä on se, että aikuiset koirat ovat tooodeeellaa hidasliikkeisiä ja kaikki intopiukeus on poissa kun Oksi on mukana. Minun kannalta tietysti hyvä koska kolmen hihnan kanssa sählääminen on aika työlästä, joten hyvä että Arco ja Kepa kävelevät vetämättä ja rauhallisesti. Oksi sen sijaan roikkui lähes koko matkan omassa remmissään. Mieluusti se taluttaisi aikuisia niiden remmistä mutta katson tuon vähän uhkapeliksi ;). Oksin kanssa tehtiin myös yksi lyhyt iltapissilenkki. Pimeällä se on selkeästi haukkuherkempi.
Eilen leikattiin myös kaikkien kolmen kynnet. Oksi tarkkaili puuhia ja odotti vuoroaan portin takana ja osasikin omalla vuorollaan kipittää suoraa peiton päälle makaamaan. Esimerkin voima on valtaisa :).
Tänään käytiin aamulla aikaisin yhdessä tuo pieni metsälenki. Koirat käyttäytyivät kuin aikaisemminkin, Oksi roikkuu hihnassa tai kantaa kiviä, kaarnaa tms. Tänään harjoiteltiin kaikkien kanssa katsekontaktia. Intoa oli Arcollakin tänään paljon eilistä enemmän. Eli Arco; 2x10 sarja, odottamaan. Kepa 2x10 sarjat, odottamaan. Oksi 4x5 sarjat, odottamaan. Ja samat jutut ja sarjat uudemman kerran. Oksi vinkuu portin takan jonkin verran kun odottelee vuoroaan.
Oksi oli tänään yksin kotona sen aikaa kun käveltiin aikusten kanssa tuo pieni metsälekki. Jätin sen toiseen makuuhuoneeseen pentuaidan taakse. Ei reagoinut meidän lähtöömme millään tavalla, jätin sille talouspaperihylsyyn nameja. Kun lähestyimme kotia kuuntelin, että huutaako/vinkuuko pentu. Kun tultiin rappusille oli sisällä ihan hiljaista. Ilmeisesti huuto/vinkuminen kuului naapurista, taitaa joillain heidän koiristaan olla juoksut tms. Sieltä usein kuuluu jonkinsortin koiran äänetelemistä, joten uskotaan (tai halutaan ainakin) että ääni kuului sieltä. Oksi ei kylläkään olut enää makuuhuomeessa vaan eteisessä koiraportin edessä istumassa. Parit pissat löytyi makkarista mutta mitään ei ollut revitty/siirrelty tms.
Sitten lähdettiin Oksin kanssa kaupunkiin. Käväsin pikaisesti töissä, johon Oksi jäi omaan häkkiinsä odottamamaan kun hoitelin työasioita. Käveltiin kävelykadulla, yhdelle ihmiselle ja yhdelle koiralle Oksi haukkui. Mutta muuten suhtautui neutraalisti ihmisiin, menisi monen luokse jos antaisi. Pari kommentia sen äänestä saatiin "miten voi noin pienellä koiralla olla noin iso ääni" jne. Lisäksi ihmettelyä "miten sakemanninpennulla on noin pienet kovat?" "se ei taida olla kovin vanha" jne. Ihan kympin arvoisesti kaupunkireissu ei mennyt...Saatiin kimppuumme joku vähän yksinkertainen tyyppi, josta ei meinattu päästä eroon. Se halusi välttämäät houkutelle pentua luokseen ja silittää sitä yms. Sitten oli pakko napata pentu syliin ja sanoa, että "nyt riittää". Tyyppi jatkoikin sitten matkaansa. Oksi ei ollut moineskaan mutta ei juuri kiinostuntukaan tyypistä, antoi silittää mutta ei mennyt kutsuta luo. Fiksu koira:). Muihin kontaktinottajaiin suhtautui neutraalisti, ei pelännyt mutta ei liehakoinutkaan, kävi haistamassa ja antoi silittää.
Ajeltiin eläinlääkäriin varaamaan rokotusaikaa ja ostamaan matolääke. Siellä Oksi peloitteli yhtä koiraa haluamalla häntä töttöröllä sen luo ja haukkumalla lähes koko ajan. Äänestä saatiin taas kommentteja :D. Oksi kävi puntarissa ja painaa 6,2kg. Korkeudessa se on kasvanut maatiaskissaamme korkeammaksi. Autoon oksensi pariin otteeseen ja on nyt ihan poikkipuhki. Taisi tulla pienelle koiralle liikaa tapahtumia yhdelle päivälle.
Arco suhtautuu leppoisammin Oksiin. Murahdukset ovat vaimenneet ja tänään Oksi on saanut osakseen vain yhden irvistyksen. Pojat ovat ottaneet päikärit yhdessä makkarissa kumpikin omien peittojensa päällä maaten. Enää en ole niitä kovin seurannut/ kutsunut Oksia Arcon luota pois. Tänään makailin sängynpäällä kaikkien kolmen koiran kanssa ja yhden kissan :D. Hieman oli ahdasta :D.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Kuulumisia
Meillä oli viikonloppuna käymässä tytär ja vävypoika. Vanhempani lähtivät tänään ajelemaan kohti pohjoista. Joten vilskettä on riittänyt. Oksi suhtautui Sandraan ja Timiin hyvin. Sandralle aluksi haukkui mutta nopeasti hoksasi, että siitä saakin hyvän leikkikaverin. Timi puolestaan ei ole koiraihmisiä, joten jättää koirat vaille huomiota. Näin häntä on myös ohjeellistettu, koska hän myös vähän varoo/pelkää koiria. Vävypojan kotimaassa Nigeriassa kun "tuon näköiset koirat ovat aina poliisikoiria ja tosi vihaisia". Vävy ei halunnut ottaa meidän Oksi-vauvaakaan syliin ;) vaikka se on niiiiin söpö. Nopeasti koirat hoksaavat, että jos niihin ei ota kontaktia niin nekään eivät ota kontaktia ko.ihmiseen.
Mitäs meillä on tehty...Olen itse ollut kolme päivää töissä joten koirien kanssa puuhailut ova jääneet vanhempieni kontolle. Lenkillä on käyty kaikkien kolmen kanssa yhdessä tuossa lähimetsässä. Tämä tosi ei tee hyvää Oksin hihnakäytökselle koska se vetää kun isot koirat on mukana. Oksi ei ole moksiskaan ohi ajavista autoista saatikka lenkkitien vieressä menevistä junista. Junia vähän jännitin, että pelkääkö pentu niitä mutta ei. Katselee ja jatkaa matkaa.
Naapurin koirien haukkumiseen Oksi ei enää juurikaan vastaile. Arco ja Kepahan eivät näihin haukkujaisiin yleensäkään osallistu. Muutenkin tuntuu, että sen haukkumisen saa loppumaan suhteellisen helposti sanomalla jotankin esim. anna olla tai höpö höpö. Oksi on ollut koko ajan tosi reipas mutta vaikuttaa siltä, että varmuuttaa on tullut lisää. Juoksee kyllä muiden perässä aidalle jos ohi menee koira mutta ei juurikaan näytä olevan vieraasta kiinnostunut, enemmän seurailee, että "mitä nuo kaksi oikein vouhkaavat".
Oksi osaa odottaa istuen oven avaamista ja ruuan antoa , muutenkin tarjoaa istumista tosi usein esim. jos kiellät jostain esim. vessaharjan puremisesta, ja kehut kun lopettaa, niin usein Oksi käy ennen kehuja istumaan. Vänkä kakara :D.
Oksi on edelleen sellainen halipusupoika, joka vaattii välillä sylittelyä. Edellenkään en tiedä kuinka se meinaa aikuisena ottaa päikkäreitä sylissäni :D.
Kepa leikkii jo Oksin kanssa ja niiden välit ovat hyvät. Arco on lenkillä ok eikä sitä haittaa jos Oksi siellä hyppää sitä vasten tms. mutta sisätiloissa vielä murraa ja irvistelee välillä. Silti haluaa nukkua meidän kanssa makkarissa ;). Yllätin pojat toissa iltana patjan päältä vierekkäin nukkumasta, väliä oli ehkäpä 20 cm, olivat selät vastakain eli naamaa ei aina jaksa katella:D. Uskon kuitenkin Arcon ja Oksin suhteen tästä lämpenevän kun aikaa kuluu.
Kontaktiharjoituksia ja naksuun ehdollistumista jatketaan, samoin pihalla luoksetuloa. Hihnakäytös otetaan ohjelmistoon myöskin. Yksinoloa on nyt hajoiteltu kotona niin, että Oksi jää portin taakse makuuhuoneeseen vaikka ollaan itse kotona.
Muutama video on tulossa lähipäivinä tänne sivuille mutta kuvia tarvitsee sitten jatkossa odotella. Täytyy toivoa, että vahempani malttaisivat tulla käymään täällä ennen kevättä/kesää. Itseltäni puuttuu tyystin motivaatioa kuvaamiseen ja varsinkin tietsikan kanssa toimimiseen-olen tupelo näissä asioissa:).
Mitäs meillä on tehty...Olen itse ollut kolme päivää töissä joten koirien kanssa puuhailut ova jääneet vanhempieni kontolle. Lenkillä on käyty kaikkien kolmen kanssa yhdessä tuossa lähimetsässä. Tämä tosi ei tee hyvää Oksin hihnakäytökselle koska se vetää kun isot koirat on mukana. Oksi ei ole moksiskaan ohi ajavista autoista saatikka lenkkitien vieressä menevistä junista. Junia vähän jännitin, että pelkääkö pentu niitä mutta ei. Katselee ja jatkaa matkaa.
Naapurin koirien haukkumiseen Oksi ei enää juurikaan vastaile. Arco ja Kepahan eivät näihin haukkujaisiin yleensäkään osallistu. Muutenkin tuntuu, että sen haukkumisen saa loppumaan suhteellisen helposti sanomalla jotankin esim. anna olla tai höpö höpö. Oksi on ollut koko ajan tosi reipas mutta vaikuttaa siltä, että varmuuttaa on tullut lisää. Juoksee kyllä muiden perässä aidalle jos ohi menee koira mutta ei juurikaan näytä olevan vieraasta kiinnostunut, enemmän seurailee, että "mitä nuo kaksi oikein vouhkaavat".
Oksi osaa odottaa istuen oven avaamista ja ruuan antoa , muutenkin tarjoaa istumista tosi usein esim. jos kiellät jostain esim. vessaharjan puremisesta, ja kehut kun lopettaa, niin usein Oksi käy ennen kehuja istumaan. Vänkä kakara :D.
Oksi on edelleen sellainen halipusupoika, joka vaattii välillä sylittelyä. Edellenkään en tiedä kuinka se meinaa aikuisena ottaa päikkäreitä sylissäni :D.
Kepa leikkii jo Oksin kanssa ja niiden välit ovat hyvät. Arco on lenkillä ok eikä sitä haittaa jos Oksi siellä hyppää sitä vasten tms. mutta sisätiloissa vielä murraa ja irvistelee välillä. Silti haluaa nukkua meidän kanssa makkarissa ;). Yllätin pojat toissa iltana patjan päältä vierekkäin nukkumasta, väliä oli ehkäpä 20 cm, olivat selät vastakain eli naamaa ei aina jaksa katella:D. Uskon kuitenkin Arcon ja Oksin suhteen tästä lämpenevän kun aikaa kuluu.
Kontaktiharjoituksia ja naksuun ehdollistumista jatketaan, samoin pihalla luoksetuloa. Hihnakäytös otetaan ohjelmistoon myöskin. Yksinoloa on nyt hajoiteltu kotona niin, että Oksi jää portin taakse makuuhuoneeseen vaikka ollaan itse kotona.
Muutama video on tulossa lähipäivinä tänne sivuille mutta kuvia tarvitsee sitten jatkossa odotella. Täytyy toivoa, että vahempani malttaisivat tulla käymään täällä ennen kevättä/kesää. Itseltäni puuttuu tyystin motivaatioa kuvaamiseen ja varsinkin tietsikan kanssa toimimiseen-olen tupelo näissä asioissa:).
lauantai 22. lokakuuta 2011
Päikkäreitä asuntoautossa ja Oksin kuulumisia
Arco on ihan poikki. En tiedä eikö se omasta mielestään voi nukkua ollenkaan sikeästi jos pentu on paikalla? Se on tänäänkin nukkunut lähes koko päivän vanhempieni asuntoautossa, tosin väsymyspatit silmien yläpuolelta ovat päivän aikana hävinneet. Viime yönä se unissaan tipahti sängystä puolittain Kepan päälle ja jäi siihen makaamaan. Olin jo varma, että se takapäästä halvaantunut tai jotain, kun ei noussut ylös. Sain sen kuitenkin käskytettyä liikkeelle. Tosin se söi eilen illalla valtaisan hirvenluun lähes kokonaan, en tiedä vaikuttiko sen jotenkin Arcon ollaan. Sellainen pökkyräisen oloinen se on ollut. Ostin sille tänään lisää nivellääkettä mutta vaihdoin tuotteen ihmisille tarkoitettuun, josta Sini tällä blogissa aikaisemmin mainitsikin. Tabletteja on pakkauksessa enemmän ja tuote halvempi. Vähän pähkäilen annostuksen kanssa, eli Sini jos luet tätä niin millaista annostusta annoit Iivrikille?
Oksi on ollut mukana töissä, autoillut, käynyt metsässä, ehdolistunut naksuun (harjoitukset jatkuu) yms.
Välillä aikuiset ovat pentua kohtaan suopeampia ja välillä pipo kiristää.
Oksi on ollut mukana töissä, autoillut, käynyt metsässä, ehdolistunut naksuun (harjoitukset jatkuu) yms.
Välillä aikuiset ovat pentua kohtaan suopeampia ja välillä pipo kiristää.
perjantai 21. lokakuuta 2011
torstai 20. lokakuuta 2011
Kuulumisia
Tässä iässä nuo yövalvomiset tuppaavat käydä voimien päälle, nostan hattua kaikkille nelikymppisille, jotka äidiksi ovat tässä iässä tulleet. Uskon Arcon ja Kepan liittyvän hatunnostoon myös. Toissayönä Oksi valvotti mutta viime yö meni suht mukavasti. Pitäsi saada tuo pennun rytmi pikkuhiljaa samaan kuin muun porukan.
Mitäs meille kuuluukaan...Oksi on syönyt vaihtelevasti nappuloita, broilerinsiipiä, puuroja ja lihoja, hieman kasvissosetta ja piimää. Olen edelleen antanut sille yhden Inupektin päivässä, lähinnä noiden pihalta löydettyjen "herkkujen" takia - multaakin on kiva syödä. Maha on ollut kyllä nyt ihan kunnossa.
Oksi oli eilen mukana töissä. Autossa hiemen huutoa ja yhdet oksennukset kun tultiin kotiin päin, tosin olin antanut sille toissä yhden siiven. Ei olisi oksentanut jos ruuasta olisi ollut pidempi aika. Pienoista huutoa häkissä mutta selkeästi alkaa fiffaamaan, että huudolla ei saavuteta mitään. Muutamia uusia ihmisiä on tavattu, työkaveri Laura ja muutama pennunihastelija kävelykadulla. Tapaamiset meni ok. Selkeästi tykkää siitä , että saa lähestyä itse mutta ei ollut millänsäkään kun oli sylissäni ja vieras sitä lähestyi (silitteli).
Hieman remmissä kävely harjoittelua puistossa, meni hienosti :). Naksuun ehdollistamista, luoksetuloa, "alas", "tänne" ,"istu" "odota" käskyä hieman normieleämän sivussa eli ei varsinaisia harjoituksia. Pihassa on juostu ihan hulluna, tutustuttu aikuisten koirien johdolla pihalla olevaan vesiojaan, kanneltu risuja, syöty kaikkea mahdollista yms. normipennun touhuja. Tänään käytiin kaikkien koirien kanssa lähimetsässä kävelemässä, hyvin pysyi Oksi aikuisten vahdissa mukana. Oksi kantoi lähes koko matkan suussaan jotakin; kiveä,keppiä tai lehtiä. Ostoslistalle täytyy laittaa jokin juttu mitä se voisi aina lenkillä kantaa, mummon hanska oli selkeästi liian iso kannettava, ainakin vielä. Pihassa kantaa palloja ja hakee hienosti sekä tuo takaisin ihan omatoimisesti.
Pentu on kotiutunut jo sen verran, että voi nukkua päiväsaikaa eri huoneessa kuin missä itse olen. Osaa etsiä nameja maasta, huomenna tehdään todennäköisesti jälki tuohon pellolle jokaiselle koiralle.
Arco ja Kepa ovat hengailleet tänään pihalla "auttamassa" vanhempiani aitahommissa. Arco piti tiukkaa vahtia, että Oksi ei hakenut isäni työkaluja tms. Aika väsyneitä vaikuttavat nyt koko konklaavi.
Kuvia on tänään Oksista otettu useita kymmeniä, mutta liikkuvaan kohteeseen on erittäin vaikea osua :).Näytille niitä tulee kun äitini kerkeää ne kameralta purkaa, sekä tänne blogiin että Azuricoyotes HH facebook sivuille.
Mitäs meille kuuluukaan...Oksi on syönyt vaihtelevasti nappuloita, broilerinsiipiä, puuroja ja lihoja, hieman kasvissosetta ja piimää. Olen edelleen antanut sille yhden Inupektin päivässä, lähinnä noiden pihalta löydettyjen "herkkujen" takia - multaakin on kiva syödä. Maha on ollut kyllä nyt ihan kunnossa.
Oksi oli eilen mukana töissä. Autossa hiemen huutoa ja yhdet oksennukset kun tultiin kotiin päin, tosin olin antanut sille toissä yhden siiven. Ei olisi oksentanut jos ruuasta olisi ollut pidempi aika. Pienoista huutoa häkissä mutta selkeästi alkaa fiffaamaan, että huudolla ei saavuteta mitään. Muutamia uusia ihmisiä on tavattu, työkaveri Laura ja muutama pennunihastelija kävelykadulla. Tapaamiset meni ok. Selkeästi tykkää siitä , että saa lähestyä itse mutta ei ollut millänsäkään kun oli sylissäni ja vieras sitä lähestyi (silitteli).
Hieman remmissä kävely harjoittelua puistossa, meni hienosti :). Naksuun ehdollistamista, luoksetuloa, "alas", "tänne" ,"istu" "odota" käskyä hieman normieleämän sivussa eli ei varsinaisia harjoituksia. Pihassa on juostu ihan hulluna, tutustuttu aikuisten koirien johdolla pihalla olevaan vesiojaan, kanneltu risuja, syöty kaikkea mahdollista yms. normipennun touhuja. Tänään käytiin kaikkien koirien kanssa lähimetsässä kävelemässä, hyvin pysyi Oksi aikuisten vahdissa mukana. Oksi kantoi lähes koko matkan suussaan jotakin; kiveä,keppiä tai lehtiä. Ostoslistalle täytyy laittaa jokin juttu mitä se voisi aina lenkillä kantaa, mummon hanska oli selkeästi liian iso kannettava, ainakin vielä. Pihassa kantaa palloja ja hakee hienosti sekä tuo takaisin ihan omatoimisesti.
Pentu on kotiutunut jo sen verran, että voi nukkua päiväsaikaa eri huoneessa kuin missä itse olen. Osaa etsiä nameja maasta, huomenna tehdään todennäköisesti jälki tuohon pellolle jokaiselle koiralle.
Arco ja Kepa ovat hengailleet tänään pihalla "auttamassa" vanhempiani aitahommissa. Arco piti tiukkaa vahtia, että Oksi ei hakenut isäni työkaluja tms. Aika väsyneitä vaikuttavat nyt koko konklaavi.
Kuvia on tänään Oksista otettu useita kymmeniä, mutta liikkuvaan kohteeseen on erittäin vaikea osua :).Näytille niitä tulee kun äitini kerkeää ne kameralta purkaa, sekä tänne blogiin että Azuricoyotes HH facebook sivuille.
tiistai 18. lokakuuta 2011
Kuulumisia
Pahoittelen jo alkuun jos tulee kerrottua samoja juttuja ja tehtyä kirjoitusvirheitä, viime yönä jäi unet hieman vähiin;).
Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni hienosti. Arco siirtyi nukkumaan meidän kanssammme makkariin. Yhden kerran käytiin ulkona, Oksi teki kolmet pissat ulos. Viime yönä oltiin sitten paljon aktiivisempia, meillä oli "Oksi ja Olga -show". Maatiaskissame Olga on pennusta erittäin kiinnostunut. Kivasti kohtelee pentua ja antaa pennunkin paljon haistella itseään. Ekstra kivaa Olagalla oli, kun Arco antoi sen lähes kävellä päällään. Aikaisemmin Arco on poikkeuksetta murahtanut moisista röyhkeistä yrityksistä. Toisaalta kuka järkevä ihmisnen edes ajattelee, että koko porukka nukkuisi tyynen rauhallisesti illasta yhdeksästä aamuun viitteen...:D.
Pentubasillit alkavat haihtumaan myös pennusta :D. Kepa antaa pennun jo pomppia vasten ja välillä leikkii sen kanssa pihalla ja eilen kerran sisälläkin. Murahtaa kyllä kun haluaa maata rauhassa ja yllättävän hyvin Oksi Kepaa uskookin, vaikka kommenus kuulostaa ja näyttää omiin silmiin ja korviin, paljon lievemmältä kuin Arcon touhut. Arco edellen murrailee ja irvistelee joissain tilanteissa Oksille. Joissain taas ottaa asiat ihan ok. Illat ovat Arcolle olleet tähän mennessä vähän vaikeampia, lienee jonkin sortin väsymystä, aamuisin suhtautuu Oksiin paljon leppoisammin. Oksilta puuttuuvat lepyttelevät ja mielistelevät eleet, ainakaan se ei mitenkään selkesti niitä "alleviivaa": Se menee Arcon luon häntä tönössä tyyliin "hei leikitäänkö" ja yrittää saada Arcon leikkiin. Kun Arco vaan murraa, Oksi yrittelee pariin kertaan ja käy sitten istumaan tai makamaan. Liennytteleviä eleitä nuokin mutta mielistelevät puuttuvat kokonaan. Välillä Kepa käy sitten siinä välissä Arcoa mielistelmässä. Varsinkaan jos en itse satu olemaan juuri paikalla. Kepa on meidän diplomaatti :). Toisaalta on meidän mielestämme hyvä, että Oksi ottaa nuo Arcon touhut huumorilla eikä ole niistä kummemmin moineskaan. Pahempi vaihtoehto olisi, että pentu alkaisi varomaan tai pelkäämään Arcoa. Uskon, tilanteen olevan myös Arcolle parempi näin tulevaisuuden kannalta.
Pihalla jonkin sortin vahtiminen ja haukkuminen on sitten jo pentuun tarttunut. En tiedä onko hyvä vai huono juttu, Karin mielestä hyvä. Oksilla on tosiaan kova ääni, ja se saa aina muut koirat hämmästymään ruvetessaan haukkumaan. Arcon ilme on aina yhtä hämmästynyt :D. Välillä Oksi vastaa naapurien koirien haukuntaan, tästä en välittäisi. Arco ja Kepa eivät ns. huvikseen hauku vaan niillä on aina jokin syy. Paljonhan tuo pentu pihalla noiden vanhempien koirien tomia seuraa ja ottaa opikseen niistä, niin hyvässä kuin pahassakin. Paljon olen pitänyt sitä kahdestaan kanssani pihalla mutta pahimmat pentuhepulihöyryt on hyvä päästtää pihalle muiden koirien kanssa juostessa ympäri pihaa.
Eilen autoiltiin kaksi kertaa työpaikalleni. Aamulla vietiin sinne häkki ja tutustuttiin paikkoihin. Oksi oksensi autossa ja huusi myös lähes koko matkan. Minusta huuto on enemmän sellaista "haluan sun luo"- huutoa kuin mitään muuta. Päivemmällä huusi myös mutta vähemmän, kehuin heti kun oli hiljaa. Kävin tekemässä yhden työn ja Oksi oli sen aikaa sosiaalitiloissa häkissä. Ensimmäisen tunnin oli ihan hiljaa mutta sitten aloitti konsertin-sillä on erittäin laaja ääniskaala ja edelleenkin erittäin kova ääni :D. Työkaverini oli juuri sosiaalitiloissa ruokatunnilla, pahoittelin häriötä, johon hän totesi "ei haittaa, nauratti vaan kamalasti. Sillä on erikoien ääniskaala, jos en olisi tiennyt että koiranpentu huutaa, niin en olis osannut yhdistää mihinkään eläimeen. Se kuulostaa välillä ihan pikkuvauvalta." Asiakastani huvitti myös ja totesi myös saman, että erikoiselta kuulostaa koiraksi :D. Onneksi hiljeni, niin että kun meni itse sen luo se oli hiljaa. Eli pääsin palkaamaan sen hiljaaolosta. Kaupungilla Oksi katseli maailman menoa sylistäni. Pääsi pissalle kaupungintalon nurmikolle ja kävelemään puistoon. En tiedä pidänkö sitä jotenkin erikoisen fiksuna muta vaikuttaa ihan siltä, että se osaa jo "pissa" ja "kakka" käskyt. Autoja piti vähän katsella mutta muuten käveli/oli kuuliaisesti reippaana vieressä
Sisälle se on tehyt parit pissat, osaa tehdä ne lehdelle. Lehtiä onkin meillä vaan enää yhdessä paikassa. Tästä tästä asiasta Kari on erittäin kiitollinen kun pelkäsi pennun pilaavan laminaatit ;).
Eilen aloitettiin naksuun ehdollistaminen, jota jatketaan vielä. Tärkeimpänä asiana pidän tällähetkellä kuitenkin tuota luoksetulon opettelua, joka onkin sujunut erittäin hyvin. Toistaiseksi, omassa pihassa, ei ole ollut mitään niin kiinostavaa, että "Oksiii tännee" ei olisi tuottanut tulosta. Pentu reagoi myös nimeensä joka kerran. Luoksetuloa siivittää myös minun taholtani sellainen "hyvähyvähyvä" kannustus :). Pentu näyttää palkkautuvan ruualla sekä kehuilla ja silityksillä ja sellaisella hyvänpidolla-onhan se oikein pusupoika:). Välillä sen täytyy päästä syliin; se laittaa etutassut kaulan kummallekin puolelle, nuolee naamaa, kirputtaa kaulaa ja hiuksia ja tunkee itsenäs ihan liki. Sitä en tiedä, että jos tapa sillä säilyy niin kuinka se aikuisen koiran kanssa toteutetaan :D.
Oksi rauhoittuu myös hyvin kun sitä rauhallisesti silittelee. Sen saa jopa päikkäreille moisella tavalla. Hyvin antaa tutkia korvia, hampaita ja hyväskyy hienosti kaikenmoisen käsittelyn, kantelu yms.
Vanhenpani tulevat tänään. Mikä onkin kiva juttu. Pääsevät Arco ja Kepakin sitten pidemmille lenkeille kun on nyt pari päivää mennyt ihan minimilenkeillä. Ja muutekin päästään helpommin harjoittelemaan kaikenmoisia juttu myöskin pennun kanssa.
Tälläistä täällä ja kuvia tulee heti kun kertitään ottamaan!
Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni hienosti. Arco siirtyi nukkumaan meidän kanssammme makkariin. Yhden kerran käytiin ulkona, Oksi teki kolmet pissat ulos. Viime yönä oltiin sitten paljon aktiivisempia, meillä oli "Oksi ja Olga -show". Maatiaskissame Olga on pennusta erittäin kiinnostunut. Kivasti kohtelee pentua ja antaa pennunkin paljon haistella itseään. Ekstra kivaa Olagalla oli, kun Arco antoi sen lähes kävellä päällään. Aikaisemmin Arco on poikkeuksetta murahtanut moisista röyhkeistä yrityksistä. Toisaalta kuka järkevä ihmisnen edes ajattelee, että koko porukka nukkuisi tyynen rauhallisesti illasta yhdeksästä aamuun viitteen...:D.
Pentubasillit alkavat haihtumaan myös pennusta :D. Kepa antaa pennun jo pomppia vasten ja välillä leikkii sen kanssa pihalla ja eilen kerran sisälläkin. Murahtaa kyllä kun haluaa maata rauhassa ja yllättävän hyvin Oksi Kepaa uskookin, vaikka kommenus kuulostaa ja näyttää omiin silmiin ja korviin, paljon lievemmältä kuin Arcon touhut. Arco edellen murrailee ja irvistelee joissain tilanteissa Oksille. Joissain taas ottaa asiat ihan ok. Illat ovat Arcolle olleet tähän mennessä vähän vaikeampia, lienee jonkin sortin väsymystä, aamuisin suhtautuu Oksiin paljon leppoisammin. Oksilta puuttuuvat lepyttelevät ja mielistelevät eleet, ainakaan se ei mitenkään selkesti niitä "alleviivaa": Se menee Arcon luon häntä tönössä tyyliin "hei leikitäänkö" ja yrittää saada Arcon leikkiin. Kun Arco vaan murraa, Oksi yrittelee pariin kertaan ja käy sitten istumaan tai makamaan. Liennytteleviä eleitä nuokin mutta mielistelevät puuttuvat kokonaan. Välillä Kepa käy sitten siinä välissä Arcoa mielistelmässä. Varsinkaan jos en itse satu olemaan juuri paikalla. Kepa on meidän diplomaatti :). Toisaalta on meidän mielestämme hyvä, että Oksi ottaa nuo Arcon touhut huumorilla eikä ole niistä kummemmin moineskaan. Pahempi vaihtoehto olisi, että pentu alkaisi varomaan tai pelkäämään Arcoa. Uskon, tilanteen olevan myös Arcolle parempi näin tulevaisuuden kannalta.
Pihalla jonkin sortin vahtiminen ja haukkuminen on sitten jo pentuun tarttunut. En tiedä onko hyvä vai huono juttu, Karin mielestä hyvä. Oksilla on tosiaan kova ääni, ja se saa aina muut koirat hämmästymään ruvetessaan haukkumaan. Arcon ilme on aina yhtä hämmästynyt :D. Välillä Oksi vastaa naapurien koirien haukuntaan, tästä en välittäisi. Arco ja Kepa eivät ns. huvikseen hauku vaan niillä on aina jokin syy. Paljonhan tuo pentu pihalla noiden vanhempien koirien tomia seuraa ja ottaa opikseen niistä, niin hyvässä kuin pahassakin. Paljon olen pitänyt sitä kahdestaan kanssani pihalla mutta pahimmat pentuhepulihöyryt on hyvä päästtää pihalle muiden koirien kanssa juostessa ympäri pihaa.
Eilen autoiltiin kaksi kertaa työpaikalleni. Aamulla vietiin sinne häkki ja tutustuttiin paikkoihin. Oksi oksensi autossa ja huusi myös lähes koko matkan. Minusta huuto on enemmän sellaista "haluan sun luo"- huutoa kuin mitään muuta. Päivemmällä huusi myös mutta vähemmän, kehuin heti kun oli hiljaa. Kävin tekemässä yhden työn ja Oksi oli sen aikaa sosiaalitiloissa häkissä. Ensimmäisen tunnin oli ihan hiljaa mutta sitten aloitti konsertin-sillä on erittäin laaja ääniskaala ja edelleenkin erittäin kova ääni :D. Työkaverini oli juuri sosiaalitiloissa ruokatunnilla, pahoittelin häriötä, johon hän totesi "ei haittaa, nauratti vaan kamalasti. Sillä on erikoien ääniskaala, jos en olisi tiennyt että koiranpentu huutaa, niin en olis osannut yhdistää mihinkään eläimeen. Se kuulostaa välillä ihan pikkuvauvalta." Asiakastani huvitti myös ja totesi myös saman, että erikoiselta kuulostaa koiraksi :D. Onneksi hiljeni, niin että kun meni itse sen luo se oli hiljaa. Eli pääsin palkaamaan sen hiljaaolosta. Kaupungilla Oksi katseli maailman menoa sylistäni. Pääsi pissalle kaupungintalon nurmikolle ja kävelemään puistoon. En tiedä pidänkö sitä jotenkin erikoisen fiksuna muta vaikuttaa ihan siltä, että se osaa jo "pissa" ja "kakka" käskyt. Autoja piti vähän katsella mutta muuten käveli/oli kuuliaisesti reippaana vieressä
Sisälle se on tehyt parit pissat, osaa tehdä ne lehdelle. Lehtiä onkin meillä vaan enää yhdessä paikassa. Tästä tästä asiasta Kari on erittäin kiitollinen kun pelkäsi pennun pilaavan laminaatit ;).
Eilen aloitettiin naksuun ehdollistaminen, jota jatketaan vielä. Tärkeimpänä asiana pidän tällähetkellä kuitenkin tuota luoksetulon opettelua, joka onkin sujunut erittäin hyvin. Toistaiseksi, omassa pihassa, ei ole ollut mitään niin kiinostavaa, että "Oksiii tännee" ei olisi tuottanut tulosta. Pentu reagoi myös nimeensä joka kerran. Luoksetuloa siivittää myös minun taholtani sellainen "hyvähyvähyvä" kannustus :). Pentu näyttää palkkautuvan ruualla sekä kehuilla ja silityksillä ja sellaisella hyvänpidolla-onhan se oikein pusupoika:). Välillä sen täytyy päästä syliin; se laittaa etutassut kaulan kummallekin puolelle, nuolee naamaa, kirputtaa kaulaa ja hiuksia ja tunkee itsenäs ihan liki. Sitä en tiedä, että jos tapa sillä säilyy niin kuinka se aikuisen koiran kanssa toteutetaan :D.
Oksi rauhoittuu myös hyvin kun sitä rauhallisesti silittelee. Sen saa jopa päikkäreille moisella tavalla. Hyvin antaa tutkia korvia, hampaita ja hyväskyy hienosti kaikenmoisen käsittelyn, kantelu yms.
Vanhenpani tulevat tänään. Mikä onkin kiva juttu. Pääsevät Arco ja Kepakin sitten pidemmille lenkeille kun on nyt pari päivää mennyt ihan minimilenkeillä. Ja muutekin päästään helpommin harjoittelemaan kaikenmoisia juttu myöskin pennun kanssa.
Tälläistä täällä ja kuvia tulee heti kun kertitään ottamaan!
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Jatkoa eiliseen ja ensimmäinen yö
Koirat tutustettiin toisiinsa eilen. Pentu pihalle ja Arco myös. Hyvin meni, Arco ei suinkaan leikkiin ryhtynyt vaan oli sellainen himpun kiinnostunut. Kepa sen sijaan alkoi pennun kanssa selkeän kuurunpiiloleikin. Kepa juoksi pentua piiloon ja jäi odottamaan, että löytääkö se hänet. Tämän jälkeen pidettiin hetki koiria pihalla kolmestaan.
Sisällä aikuiset eivät ihan niin suopeita pentua kohtaan olleet. Oksi on saanut osakseen Arcolta murinaa ja muutaman irvistyksen ja Kepaltakin vienoa murinaa. Kaikki tilanteet ovat kuitenkin olleet sellaisia, jossa pentu "ahdistelee" makoilevaa koiraa. Näistä en ole huolissani. Yhden kovan rähähdyksen Oksi sai eilen Arcolta pihalla kun syöttelin koirille herkkuja. Laitan jutun osaksi omaan piikkiini, tiesinhän kuinka neuroottinen Arco ruuan suhteen. Siltä oli tippunut herkku maahan ja pentu säntäsi siihen. Rähädyksen jälkeen pentu oli ihan ok mutta Arco jäi murraileemaan. Tästä joutui sitten käskyllä maahan. Yritetään pitää sellainen linja, että saa ilmoittaa jos ei pentua halua lähelle mutta mihinkään pidempi aikaisiin murina/irvistly sessioihin ei ryhdytä. Syömä- ja nukkumarauha suodaan puolin ja toisin. Eli summa summarium: aikuiset haluavat rauhaa sisällä ja ulkona voidaan leikkiä.
Yö meni hienosti :). Pentu nukkui lattialla vieressäni, Kepa sängyn päällä ja Arco siirtyi nukkumaan Karin makkariin ja olkkariin.Mietin pitkään eristänkö portein jotakin mutta päädyin, että en. Käytiin ulkona yhden maissa ja aamulla viideltä. Pentu teki molemmat asiansa ulos. Sisälle se on tehnyt yllättävn vähän ja nekin se yrittää suunata paperille ja ulko-oven viereen. Vinkunut tai ikävöinyt se ei juurikaan ole, tänään ehkä hieman matalammat kierrokset kuin eilen mutta minusta normaalia tämäkin.
Tänään pennulla on ollut maha sekaisin, muutamat ripulikakat on tehnyt. Tosin laitoin eilen se hammastelemaan kissankoriin chiliä, tiedä oliko liian tuhtia tavaraa mutta korin pureminen loppui kerrasta. Ja onhan pennun elässä ollut niin paljon muutoksia, että ihme jos maha menee sekaisin. Annoin sillekin Inupekt Fortea, syöny se on hyvin ja samoin juonut. Ja on pirteä oma itsensä.
Mitähän muuta... Oksilla on aika ruma ja kuuluva ääni :D, sellaisiin uusin hieman hämmästystä/pelottaviin juttuihin reagoi haukkumalla. Se tykkää nukkua naaman päällä ja muutenkin on sellainen mamman pikkuinen sylihauva :D. Kova minun perääni, joten yksinolo harjoitukset alkavat pikapuolin. On jo oppinut, että aikuiset koirat kannattaa jättää omiin oloihinsa ja kiusta enemminkin ihmisiä, ne tykkäävät siitä :D ja höpöttelevät mukavia. Oksilla on sellainen oma yhm,yhm,yhm-hymistely, jota se pitää kun pääsee ihan viereen. Se tykkää tuijotella silmiin ja tunkee naamansa ihan omaani kiinni, harvinaisen hellyydenkipeä otus :). Navettaan tutustuttiin ja siellä ei joka paikassa ollut valoja, pentu meni kuitenkin ihan reippaasti paikkoihin tutustumaan.
Tänään ollaan nukuttu muutamat paikkärit koirien kanssa tuolla toisessa makkarissa. Herrä ja ylhäisyys Arcokin on suvainnut tänään liityä joukkoomme mukkumaan:).
Pentu on ihan huippu ja kullannuppu:), ja eiköhän tämä tästä:).
Kuvia tulee sitten kun saadaan kamera paikalle eli aikaisintaan tiistaina kun vanhempani saapuvat paikalle
Sisällä aikuiset eivät ihan niin suopeita pentua kohtaan olleet. Oksi on saanut osakseen Arcolta murinaa ja muutaman irvistyksen ja Kepaltakin vienoa murinaa. Kaikki tilanteet ovat kuitenkin olleet sellaisia, jossa pentu "ahdistelee" makoilevaa koiraa. Näistä en ole huolissani. Yhden kovan rähähdyksen Oksi sai eilen Arcolta pihalla kun syöttelin koirille herkkuja. Laitan jutun osaksi omaan piikkiini, tiesinhän kuinka neuroottinen Arco ruuan suhteen. Siltä oli tippunut herkku maahan ja pentu säntäsi siihen. Rähädyksen jälkeen pentu oli ihan ok mutta Arco jäi murraileemaan. Tästä joutui sitten käskyllä maahan. Yritetään pitää sellainen linja, että saa ilmoittaa jos ei pentua halua lähelle mutta mihinkään pidempi aikaisiin murina/irvistly sessioihin ei ryhdytä. Syömä- ja nukkumarauha suodaan puolin ja toisin. Eli summa summarium: aikuiset haluavat rauhaa sisällä ja ulkona voidaan leikkiä.
Yö meni hienosti :). Pentu nukkui lattialla vieressäni, Kepa sängyn päällä ja Arco siirtyi nukkumaan Karin makkariin ja olkkariin.Mietin pitkään eristänkö portein jotakin mutta päädyin, että en. Käytiin ulkona yhden maissa ja aamulla viideltä. Pentu teki molemmat asiansa ulos. Sisälle se on tehnyt yllättävn vähän ja nekin se yrittää suunata paperille ja ulko-oven viereen. Vinkunut tai ikävöinyt se ei juurikaan ole, tänään ehkä hieman matalammat kierrokset kuin eilen mutta minusta normaalia tämäkin.
Tänään pennulla on ollut maha sekaisin, muutamat ripulikakat on tehnyt. Tosin laitoin eilen se hammastelemaan kissankoriin chiliä, tiedä oliko liian tuhtia tavaraa mutta korin pureminen loppui kerrasta. Ja onhan pennun elässä ollut niin paljon muutoksia, että ihme jos maha menee sekaisin. Annoin sillekin Inupekt Fortea, syöny se on hyvin ja samoin juonut. Ja on pirteä oma itsensä.
Mitähän muuta... Oksilla on aika ruma ja kuuluva ääni :D, sellaisiin uusin hieman hämmästystä/pelottaviin juttuihin reagoi haukkumalla. Se tykkää nukkua naaman päällä ja muutenkin on sellainen mamman pikkuinen sylihauva :D. Kova minun perääni, joten yksinolo harjoitukset alkavat pikapuolin. On jo oppinut, että aikuiset koirat kannattaa jättää omiin oloihinsa ja kiusta enemminkin ihmisiä, ne tykkäävät siitä :D ja höpöttelevät mukavia. Oksilla on sellainen oma yhm,yhm,yhm-hymistely, jota se pitää kun pääsee ihan viereen. Se tykkää tuijotella silmiin ja tunkee naamansa ihan omaani kiinni, harvinaisen hellyydenkipeä otus :). Navettaan tutustuttiin ja siellä ei joka paikassa ollut valoja, pentu meni kuitenkin ihan reippaasti paikkoihin tutustumaan.
Tänään ollaan nukuttu muutamat paikkärit koirien kanssa tuolla toisessa makkarissa. Herrä ja ylhäisyys Arcokin on suvainnut tänään liityä joukkoomme mukkumaan:).
Pentu on ihan huippu ja kullannuppu:), ja eiköhän tämä tästä:).
Kuvia tulee sitten kun saadaan kamera paikalle eli aikaisintaan tiistaina kun vanhempani saapuvat paikalle
lauantai 15. lokakuuta 2011
Oksi kotiutuu
Kuudelta aamulla pakattiin Arco ja Kepa autoon ja lähdettiin hakemaan pikku poikaa kotiin. Jännitystä oli ilmassa ja keskustelu pyöri aika plajon ko.asiassa ;).
Olimmekin Sannan luona jo hyvissä ajoin eli ennen sovittua puoltapäivää :D. Pennut olivat kasvaneet ihan hurjasti ja yhtä ihania olivat kuin aikaisemminkin. Meillä oli kova kiire takaisin kotiin, joten eipä keritty hirveästi Sannan kanssa jutella. Viralliset paperijutut tehtiin ja unohdettiin sitten moikata Patrick. Jännityksen piikkiin moinen epäkohteliasuus.
Olimme "sijoittaneet" Arcon ja Kepan autoon hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Yleensähän ne matkaavat yhdessä farkun perissä mutta nyt oli Kepa takapenkillä turvavöissä. Haluttiin niille vähän väljemmät olot kun arveltiin, että pennun ilmestyminen autoon voi kuumentaa tunteita.
Karin mukaan Kepa oli irvistänyt (tätä ihmettä ei ole aikaisemmin nähtykään ja ja minulta nytkin näkemättä) kun istuin pentu sylissä "pelkääjän" paikalle. Murinaa sen sijaan kuului lähes painkymmenen kilometrin ajan. Tämäkin oli ihme koska tätäkään ei Kepan suusta usein kuule. Onneksi olimme Karin kanssa jo mielikuvaharjoitelleet ;) tämän tyyppisiä tilanteita varten. Koimme, että tärkeää on itse pysyä mahdollisimman rauhallisena joten juteltiin siinä sitten mukavia.
Pentu oksensi pari kertaa ja rauhottui sitten nukkumaan jalkatilaani. Hämmästeltiin sitä kuinka lunkisti se asiat otti, joten helppoa oli tuo rauhallisena pysyminen. Kerran pysähdyttiin kotimatkalla ja Oksi pääsi pissalle ja juomaan vettä. Kävin sen kanssa myös huoltoaseman vessassa. Se odotti nätisti vieressä istuen omaa toimitustani. Kotona laskettiin ensin pentu pihalle, ja se tekikin oikein pitkät pissat ja kakakin (melkin käskystä :D). Pentu sisäle paikkoihin tutustumaan ja aikuiset pihalle pennun jälkiä haistelemaan. Vähän oli havaittavissä sellaista "yök pentubasilleja" ilmeitä, joten pyyhkäsin pari kertaa pennun alla olleella pyyhkeellä (siihen oli myös oksennettu) molempia koiria, että saivat osansa "basilleista".
Oksi oli heti kuin kotonaan. Tutki paikat reippaasti ja tutustui kissoihinkin reippaasti.
mutta juttuu jatkuu huomenna koska pent heräsi just...
Olimmekin Sannan luona jo hyvissä ajoin eli ennen sovittua puoltapäivää :D. Pennut olivat kasvaneet ihan hurjasti ja yhtä ihania olivat kuin aikaisemminkin. Meillä oli kova kiire takaisin kotiin, joten eipä keritty hirveästi Sannan kanssa jutella. Viralliset paperijutut tehtiin ja unohdettiin sitten moikata Patrick. Jännityksen piikkiin moinen epäkohteliasuus.
Olimme "sijoittaneet" Arcon ja Kepan autoon hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Yleensähän ne matkaavat yhdessä farkun perissä mutta nyt oli Kepa takapenkillä turvavöissä. Haluttiin niille vähän väljemmät olot kun arveltiin, että pennun ilmestyminen autoon voi kuumentaa tunteita.
Karin mukaan Kepa oli irvistänyt (tätä ihmettä ei ole aikaisemmin nähtykään ja ja minulta nytkin näkemättä) kun istuin pentu sylissä "pelkääjän" paikalle. Murinaa sen sijaan kuului lähes painkymmenen kilometrin ajan. Tämäkin oli ihme koska tätäkään ei Kepan suusta usein kuule. Onneksi olimme Karin kanssa jo mielikuvaharjoitelleet ;) tämän tyyppisiä tilanteita varten. Koimme, että tärkeää on itse pysyä mahdollisimman rauhallisena joten juteltiin siinä sitten mukavia.
Pentu oksensi pari kertaa ja rauhottui sitten nukkumaan jalkatilaani. Hämmästeltiin sitä kuinka lunkisti se asiat otti, joten helppoa oli tuo rauhallisena pysyminen. Kerran pysähdyttiin kotimatkalla ja Oksi pääsi pissalle ja juomaan vettä. Kävin sen kanssa myös huoltoaseman vessassa. Se odotti nätisti vieressä istuen omaa toimitustani. Kotona laskettiin ensin pentu pihalle, ja se tekikin oikein pitkät pissat ja kakakin (melkin käskystä :D). Pentu sisäle paikkoihin tutustumaan ja aikuiset pihalle pennun jälkiä haistelemaan. Vähän oli havaittavissä sellaista "yök pentubasilleja" ilmeitä, joten pyyhkäsin pari kertaa pennun alla olleella pyyhkeellä (siihen oli myös oksennettu) molempia koiria, että saivat osansa "basilleista".
Oksi oli heti kuin kotonaan. Tutki paikat reippaasti ja tutustui kissoihinkin reippaasti.
mutta juttuu jatkuu huomenna koska pent heräsi just...
perjantai 14. lokakuuta 2011
Autoiluja, leluja ja eläinlääkäriä
Tein tänään vain puolikaan työpäivän. Arcolla oli tänään veriarvokontrolli. Valkosolut olivat hilanneet itsensä lähellä kuutta (5,91), joka on normaali lukema. Hieno, hienoa - lääkitystä ei tavinnut lisätä ja seuraava kontrolli on neljän kuukauden päästä, jos koiran olotila ei ala heikkenemään. Otin Kepankin mukaan autoon eläinlääkärireissulle. Arco on aina yhtä innokas menenään eläinlääkäriin ja suoraan se käveleekin vaakaan. Tänään vaaka näytti 31,1 eli koira voisi pudottaa painoa muutaman kilon. Nätisti antoi vertakin ottaa mutta sitten oli jo tulipalokiire autoon takaisin. Olen tosi iloinen noista hyvistä arvoista :).
Arcon mahakin on kuntoutunut siinä määrin, että jätökset ovat normaaleja. Nappuloita olen antanut parina päivänä iltaruuaksi ja tänään saivat hampaanpesu putkiluut. Syötäviä luita en ole vielä uskaltanut antaa ja Inupekt Fortea syödään vielä.
Käytiin samalla reissulla ostamassa vähän lihoja ja herkkuja lisää. Pennulle ostettiin babypötkö, pari palloa ja köysipallo. Olisin ostanut jonkin pehmojutunkin mutta kaikkissa on sisällä vinku, ja vähän epäilyttää, että Arco voi vinkusta innostua sen verran, että pentu ei sitä sitten enää saakaan, jos Arcolta kysytään. Pennulle ostettiin puruluu matkaevääksi, jos aika käy liian pitkäksi automatkalla.
Mattoja on korjailtu pois makuuhuoneista ja eteisestä. Olkkariin ja keittiöön jätin matot paikoilleen. Pennulle on laittettu oma vesikuppi maantasolle, aikuisethan juovat nosta korotetuista vesikupeista.
Saatiin muuten yhdeltä entisessä asuinpaikkassa asuvalta pariskunnalta tuoreita hirven luita :). Mukavaa, ja luut olivat tosi hienoja, kylkiluita ja ajanvieteluita. Iso kiitos koirien muistamisesta.
Äitini olikin jo Azuricoytoksen facebooksivuilla paljastanut pennun nimen:D. Joten kerrotaan se nyt täälläkin eli Continuumista tulee "Oksi". Ihan keksimällä keksitty nimi, joka sopi sitten Karillekin (hän olisi halunnut tehdä pojasta Jeren). Oksia ei oikein voi "käännellä" mitenkään ja sopii mielestäni kivasti Arcon ja Kepan kanssa mutta on selkeästi ihan oma nimi eikä johdettu noiden toisten koirien nimistä.
Huomenna haetaan pentu kotiin :).
Arcon mahakin on kuntoutunut siinä määrin, että jätökset ovat normaaleja. Nappuloita olen antanut parina päivänä iltaruuaksi ja tänään saivat hampaanpesu putkiluut. Syötäviä luita en ole vielä uskaltanut antaa ja Inupekt Fortea syödään vielä.
Käytiin samalla reissulla ostamassa vähän lihoja ja herkkuja lisää. Pennulle ostettiin babypötkö, pari palloa ja köysipallo. Olisin ostanut jonkin pehmojutunkin mutta kaikkissa on sisällä vinku, ja vähän epäilyttää, että Arco voi vinkusta innostua sen verran, että pentu ei sitä sitten enää saakaan, jos Arcolta kysytään. Pennulle ostettiin puruluu matkaevääksi, jos aika käy liian pitkäksi automatkalla.
Mattoja on korjailtu pois makuuhuoneista ja eteisestä. Olkkariin ja keittiöön jätin matot paikoilleen. Pennulle on laittettu oma vesikuppi maantasolle, aikuisethan juovat nosta korotetuista vesikupeista.
Saatiin muuten yhdeltä entisessä asuinpaikkassa asuvalta pariskunnalta tuoreita hirven luita :). Mukavaa, ja luut olivat tosi hienoja, kylkiluita ja ajanvieteluita. Iso kiitos koirien muistamisesta.
Äitini olikin jo Azuricoytoksen facebooksivuilla paljastanut pennun nimen:D. Joten kerrotaan se nyt täälläkin eli Continuumista tulee "Oksi". Ihan keksimällä keksitty nimi, joka sopi sitten Karillekin (hän olisi halunnut tehdä pojasta Jeren). Oksia ei oikein voi "käännellä" mitenkään ja sopii mielestäni kivasti Arcon ja Kepan kanssa mutta on selkeästi ihan oma nimi eikä johdettu noiden toisten koirien nimistä.
Huomenna haetaan pentu kotiin :).
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Yleishöpinää
Ei olla koirien kanssa puuhailtu muuta kuin lenkkeilyä ja pihalla hengailua. Lähinnä siksi, että Arcon vointi on edelleen tarkkailun alla. Tänään annoin sille ensimmäisen kerran muuta ruokaa kuin kaurapuuroa ja kalkkunaa. Inupekt Fotea annoin normiannostuksen aamuruuan yhteydessä, nyt iltaruuaksi annoin nappuloita. Katsotaan miten sulavat ja sen jälkeen voidaankin siirtyä normi sapuskoihin luineen päivineen.
Pentua varten on kaivettu lisää vesi-ja ruokakuppeja kaappien kätköistä. Aitassa penkansin koirien leluja, niitä onkin kertynyt pari jätesäkkillistä :D, otin sieltä muutaman sisälle ihan pelkästään pennun käyttöön. Ajattelin vielä perjantaina käydä liha ja lelu ostoksilla. Sopivan kokoinen pallo on ainakin pikkupojalle hommattava ja babypötkö. Oma peti eli taiteltu peito odottaa jo käyttäjää.
Kissojen nakerreltavat rotikkiset nukkumakorit on nosteltu turvallisempiin paikkkoihin ja lattitalla olevat pedit ovat nyt kaikki muovisia. Samoin olen aloittanut yleissiivousta, jotta ei tartte ihan ensimmäiseksi pennun kotiuduttua ajatella moisia hommia.
Pentua varten on kaivettu lisää vesi-ja ruokakuppeja kaappien kätköistä. Aitassa penkansin koirien leluja, niitä onkin kertynyt pari jätesäkkillistä :D, otin sieltä muutaman sisälle ihan pelkästään pennun käyttöön. Ajattelin vielä perjantaina käydä liha ja lelu ostoksilla. Sopivan kokoinen pallo on ainakin pikkupojalle hommattava ja babypötkö. Oma peti eli taiteltu peito odottaa jo käyttäjää.
Kissojen nakerreltavat rotikkiset nukkumakorit on nosteltu turvallisempiin paikkkoihin ja lattitalla olevat pedit ovat nyt kaikki muovisia. Samoin olen aloittanut yleissiivousta, jotta ei tartte ihan ensimmäiseksi pennun kotiuduttua ajatella moisia hommia.
maanantai 10. lokakuuta 2011
Parempaa vointia ja pentuiluja
Arcon maha on parempi, ainakin jonkin verran. Perjantaina ja launataina käveltiin koirien kanssa tuo pidempi lenkki, ja pääsin paremmin kyyläämään niitten tuotoksia. Perjantaina oli tuottoksen normeja mutta lauantaina tuli ensin normaalia ja sitten löysää. Voi rähmä sentään. Koira on syönyt nyt koko ajan kaurapuuroa ja kalkkunan jauhettua lihaa, höysteenä Inupekt Fortea. Oksennellut se ei ole eikä vaikuta kuivuneelta, juokin kyllä hyvin vettä. Jos Arcon olo jatkuu tälläisenä niin mennään vasta normi kontrolliajalla perjantaina lääkäriin. Ilmeisesti olo on kuitenkin parempi koska on jaksanut kurmottaa Kepaa niin sisällä kuin ulkona, eli olo on leikkisä.
Luin juuri Lauran Sienen ja Töppösen blogista, että heidän suunnallaan on liikkeellä ärhäkkää vatsatautia. Eli suhteellisen lähellä meitä jyllää jokin hirveä pöpö. Paranemisia kaikkille sairastaville koirille!!!
Meille tuleva pentu on nyt varmistunut eli meille muuttaa Azuricoyotes Niva Continuum, sinipantainen pentu. Eli me saatiin nyt ns. enemmän kuin toivottiin :). Ilmeisesti ko. pentu nyt velvoittaa meitä, tai paremminkin minua, perehtymään koiraharrastusten saloihin kun pennusta kuitenkin Sannan mukaan harrastuskoiraksikin olisi. Olisihan se vähän sääli jos se ns. menisi hukkaan. Tarkoituksena olikin jo aiemmin tunkea itsemme tulevan pennun kanssa jos jonkimmoiseen kurssiryhmään, joten eiköhän me jotain keksitä ;). Olen tulevaan pentuun erittäin, erittäin tyytyväinen. Kutsumaniminkin on pitkällisen pähkäilyn jälkeen pojalle keksitty mutta virallistetaan se kuitenkin vasta sitten kun pentu on kotiin haettu. Ajatella, jos se ei nyt viimeksi tapaamisemme jälkeen näyttäisikään enää nimeltään :D.
Kävin tänään ostamassa pennulle kuivamuonaa. Ostin Joseraa pitkällisen empimisen jälkeen, todennäköisesti käyn nyös hakemassa pennulle tuttua Jahti&Vahtiakin, ihan omia hermoja lepuuttaakseni. Leikkiseuraa on myös pennulle jo kyselty ja sitä on myöskin luvattu :), suht samaikäsiä pentukaverita ja vanhempiakin kavereita. Koirahäkki on tarkoitus roudata työpaikalle ja pentu pääsee sitten tutustumaan kauneudenhoidon ihmeelliseen maailmaan...Tarkoitukseni on pitää pentua silloin tällöin mukanani töissä, koko aikaa se ei siellä häkissä joudu olemaan, vaan pääsen sen kanssa taukojen aikana ihmettelemään Kouvolan keskustan elämää. Monet asiakkaat haluaisivat nähdä pennun myöskin mutta mitään "nähtävyyttä" siitä ei tehdä vaan tarkoituksena on myöskin samalla opettaa sille rauhallista yksinoloa. Samalla tavoin toimittiin aikanaa Arcon pentuaikana, ja koira oppikin erittäin hyvin olemaan rauhallisesti yksin ja myöskin olemaan häkissä hötkyilemättä. Myöskin sisäsiisteyden opettaminen oli helppoa kun pentua pääsi työn lomassa kuljettamaan pihalla tämä tästä.
Kiitos kaikkille , jotka ovat kommentteja esittäneet:) En vaan muista aina käydä niihin vastaamassa.
Luin juuri Lauran Sienen ja Töppösen blogista, että heidän suunnallaan on liikkeellä ärhäkkää vatsatautia. Eli suhteellisen lähellä meitä jyllää jokin hirveä pöpö. Paranemisia kaikkille sairastaville koirille!!!
Meille tuleva pentu on nyt varmistunut eli meille muuttaa Azuricoyotes Niva Continuum, sinipantainen pentu. Eli me saatiin nyt ns. enemmän kuin toivottiin :). Ilmeisesti ko. pentu nyt velvoittaa meitä, tai paremminkin minua, perehtymään koiraharrastusten saloihin kun pennusta kuitenkin Sannan mukaan harrastuskoiraksikin olisi. Olisihan se vähän sääli jos se ns. menisi hukkaan. Tarkoituksena olikin jo aiemmin tunkea itsemme tulevan pennun kanssa jos jonkimmoiseen kurssiryhmään, joten eiköhän me jotain keksitä ;). Olen tulevaan pentuun erittäin, erittäin tyytyväinen. Kutsumaniminkin on pitkällisen pähkäilyn jälkeen pojalle keksitty mutta virallistetaan se kuitenkin vasta sitten kun pentu on kotiin haettu. Ajatella, jos se ei nyt viimeksi tapaamisemme jälkeen näyttäisikään enää nimeltään :D.
Kävin tänään ostamassa pennulle kuivamuonaa. Ostin Joseraa pitkällisen empimisen jälkeen, todennäköisesti käyn nyös hakemassa pennulle tuttua Jahti&Vahtiakin, ihan omia hermoja lepuuttaakseni. Leikkiseuraa on myös pennulle jo kyselty ja sitä on myöskin luvattu :), suht samaikäsiä pentukaverita ja vanhempiakin kavereita. Koirahäkki on tarkoitus roudata työpaikalle ja pentu pääsee sitten tutustumaan kauneudenhoidon ihmeelliseen maailmaan...Tarkoitukseni on pitää pentua silloin tällöin mukanani töissä, koko aikaa se ei siellä häkissä joudu olemaan, vaan pääsen sen kanssa taukojen aikana ihmettelemään Kouvolan keskustan elämää. Monet asiakkaat haluaisivat nähdä pennun myöskin mutta mitään "nähtävyyttä" siitä ei tehdä vaan tarkoituksena on myöskin samalla opettaa sille rauhallista yksinoloa. Samalla tavoin toimittiin aikanaa Arcon pentuaikana, ja koira oppikin erittäin hyvin olemaan rauhallisesti yksin ja myöskin olemaan häkissä hötkyilemättä. Myöskin sisäsiisteyden opettaminen oli helppoa kun pentua pääsi työn lomassa kuljettamaan pihalla tämä tästä.
Kiitos kaikkille , jotka ovat kommentteja esittäneet:) En vaan muista aina käydä niihin vastaamassa.
tiistai 4. lokakuuta 2011
Maton pesua
Töistä tullessani Kari oli pesemässä olkkarin mattoa pesuhuoneessa. Arco ei ollut pystynyt pidättelemään vaan oli vääntänyt ripulikakat olkkarin matolle. On ollut koiralla tosi kurja tilanne ja vatsa varmasti kipeä :(.
Lisäksi joku kissoista oli oksentanut toisen makuuhuoneen matolle. Onnea on omistaa eläimiä.
Arcolle on varattu veriarvokontrolli 14.10 mikälli koiran kunto ei huonone. Eläinlääkäri oli samaa mieltä siitä, että Axilur on voinut aiheuttaa moisen reaktion Arcolle. Toivotaan, että näin olisi ja koiran maha saataisiin kuntoon pikapuolin. Toistaiseksi koiraa syynätään tarkasti ja jos näytää huonommalle, se viedään lääkärin heti. Söi kuitenkin iltaruuan ja kerjäsi hapankorppua, jota ei kylläkään nyt saanut. Annoin sille vielä iltaruuan yhteydessä Inupekt Fortea lisää. Karin mukaan koira ei ollut ihan vesiripulilla vaan kakka oli sellaista löysähköä, lehmänläjäksi Kari sen kuvaili. Joten pientä toipumisen pilkahdusta vosi olla näkyvissä.
Viime yön Arco nukkui suht sikeästi. Päästin sen kolmen aikaan pihalle asioilleen. Toivottavasti ensi yö menee yhtä hyvin. Hieman täällä arvotaan mitä koiran kanssa huomenna tehdään, otanko sen töihin mukaan vai ottaako Kari puolikkaan pekkasen, niin että Arolle ei tule niin pitkää päivää ilman ulospääsyä.
Tänään ei pidempiä lenkkejä tehty eikä harjoiteltu mitään. Hiljaiselo jatkuu nyt niin kauan kunnes Arcon maha saadaan kuntoon.
Lisäksi joku kissoista oli oksentanut toisen makuuhuoneen matolle. Onnea on omistaa eläimiä.
Arcolle on varattu veriarvokontrolli 14.10 mikälli koiran kunto ei huonone. Eläinlääkäri oli samaa mieltä siitä, että Axilur on voinut aiheuttaa moisen reaktion Arcolle. Toivotaan, että näin olisi ja koiran maha saataisiin kuntoon pikapuolin. Toistaiseksi koiraa syynätään tarkasti ja jos näytää huonommalle, se viedään lääkärin heti. Söi kuitenkin iltaruuan ja kerjäsi hapankorppua, jota ei kylläkään nyt saanut. Annoin sille vielä iltaruuan yhteydessä Inupekt Fortea lisää. Karin mukaan koira ei ollut ihan vesiripulilla vaan kakka oli sellaista löysähköä, lehmänläjäksi Kari sen kuvaili. Joten pientä toipumisen pilkahdusta vosi olla näkyvissä.
Viime yön Arco nukkui suht sikeästi. Päästin sen kolmen aikaan pihalle asioilleen. Toivottavasti ensi yö menee yhtä hyvin. Hieman täällä arvotaan mitä koiran kanssa huomenna tehdään, otanko sen töihin mukaan vai ottaako Kari puolikkaan pekkasen, niin että Arolle ei tule niin pitkää päivää ilman ulospääsyä.
Tänään ei pidempiä lenkkejä tehty eikä harjoiteltu mitään. Hiljaiselo jatkuu nyt niin kauan kunnes Arcon maha saadaan kuntoon.
maanantai 3. lokakuuta 2011
Syvältä
Tuota edellistä postausta kirjoittaessani Arco oksensi syömänsä aamuruuat olkkarin matolle. Pian se räpläsi tassulla tuulikaapin koiraporttia ulos halutakseen. Laskin koirat pihalle ja Arco oksensi uudelleen. Kierteli vähän sen oloisesti, että peräpäästäkin tulisi jotakin mutta tuli kuitenkin sisälle. Lähdin koirien kanssa remmilenkille tuohon lähelle, ne kun eivät mielellään tee isompia asioitaan pihalle. No, Arco oli ihan vesiripulilla. Tää on ihan syvältä :(.
Soitin Karille, että käy kotiin tulomatkalla apteekin kautta hakemassa Inupekt Fortea. Keittelin Arcolle kaurapuuroa ja sulattelin pakkasesta jauhettua kalkkunaa. Iltaruoka oli edellä mainittua lisänä tupla-annos Inupektiä. Kortisoninkin pystyin antamaan vasta iltaruuan yhteydessä. Koira on tiettävästi kahdesti nyt ripuloinut aamun jälkeen, oksenteluista ei ole iltaruuan jälkeen varmuutta. Kari laski Arcon pihalle kun olin Kepan kanssa lenkillä, mitä koira sielä hommaili ei ole tietoa. Arco oli itse pyytänyt ulos sekä sisään. Veto on jokseenkin koirasta pois ja Kepakin antaa Arcon olla rauhassa eli koira on kipeä selkeästi. Juonut se on ja söikin vähäsen, eli tilannetta tarkkailaan ja edetään sen mukaan.
Kepa on ok eli nyt näyttäisi siltä, että ei ole ainakaan mitään tarttuvaa vatsapöpöä. Pari päivää sitten aloin antamaan koirille matolääkekuurina Axiluria eli voi olla, että Arcon maha meni siitä noin sekaisin. Tänään en Axiluria antanut kummallekaan. Nyt pääasianan on saada Arcon maha kuntoon ja katsotaan sitten milloin ja millä koirat madotetaan. Toinen vaihtoehto ja erittäin paljon ikävämpi on, että valkosoluarvot ovat taas laskeneet ja se pukkaa tulehdusta mahaan/suolistoon. Tää on tosi syvältä :(.
Soitin Karille, että käy kotiin tulomatkalla apteekin kautta hakemassa Inupekt Fortea. Keittelin Arcolle kaurapuuroa ja sulattelin pakkasesta jauhettua kalkkunaa. Iltaruoka oli edellä mainittua lisänä tupla-annos Inupektiä. Kortisoninkin pystyin antamaan vasta iltaruuan yhteydessä. Koira on tiettävästi kahdesti nyt ripuloinut aamun jälkeen, oksenteluista ei ole iltaruuan jälkeen varmuutta. Kari laski Arcon pihalle kun olin Kepan kanssa lenkillä, mitä koira sielä hommaili ei ole tietoa. Arco oli itse pyytänyt ulos sekä sisään. Veto on jokseenkin koirasta pois ja Kepakin antaa Arcon olla rauhassa eli koira on kipeä selkeästi. Juonut se on ja söikin vähäsen, eli tilannetta tarkkailaan ja edetään sen mukaan.
Kepa on ok eli nyt näyttäisi siltä, että ei ole ainakaan mitään tarttuvaa vatsapöpöä. Pari päivää sitten aloin antamaan koirille matolääkekuurina Axiluria eli voi olla, että Arcon maha meni siitä noin sekaisin. Tänään en Axiluria antanut kummallekaan. Nyt pääasianan on saada Arcon maha kuntoon ja katsotaan sitten milloin ja millä koirat madotetaan. Toinen vaihtoehto ja erittäin paljon ikävämpi on, että valkosoluarvot ovat taas laskeneet ja se pukkaa tulehdusta mahaan/suolistoon. Tää on tosi syvältä :(.
Pentuhöpinöitä
Ajelin eilen Sannan luokse pentuja tapaamaan. Täytyy myöntää, että kaikki järkevät ajatukset häviävät päästä kun pennut näkee :D. Joutuu sellaiseen transsitilaan, jossa haluaisi vaan seurata pentuja. Transsitilasta johtuen jäi muutama asia Sannalta kysymättä, joten täytyy "ahdistella" häntä sähköpostitse.
Aika paljon on tullut pohdittua itsekseen pentun tuloon liittyviä asioita. Lähinnä sitä miten sen meidän muihin eläimiin vaikuttaa ja sitä kuinka pennun kotiutumisen osaisi tehdä järkevästi. Linnun elämää ei pentu hetkauta mitenkään mutta muihin koiriin ja kissoihin sen tuleminen vaikuttaa väistämättä. Tilannehan on kissojen osalta nyt erilainen kuin silloin kun Arco pentuna saapui, nyt kissat ovat jo koiriin tottuneita. Kepa oli jo edellisessä kodissaan kissoihin tottunut, joten sen kotiutuminen oli helppoa. Pentu varmasti tottuu kissoihin mutta haluisin pitää kissojen elämän niin normina kuin se vaan on mahdollista. Kissan vessojahan meillä on kolme ympäri huushollia samoin kuin juomakuppeja on useita. Tarvitsee sitten vaan pennun kotiuduttua katsella kuinka paljon se kissoista kiinnostuu ja huolehtia, että kissoilla on myös ns. koiratonta aikaa ja mahdollisuus rauhassa nukkumiseen. Mietinnässä on, että ostanko kissoja varten feromonihaihduttimen.
Arcon ja Kepan kohdalla...Tiedossa on, että Arco mielellään omii lelut ja ruuat :). Meillähän on koirien lelut olleet ns. vapaasti saatavilla. Kepa ei leluista ole hirveän kiinnostunut mutta Arco kantelee niitä mielellään ja leikkii niillä yksinään, tuo välillä minulle yms. ja ainahan niitä tylsyyden tullessa voi vahtia. Joten lelut täytyy ottaa nyt ns. ihmisen taakse ja niiden kanssa touhutaan, ainakin aluksi, ihmisen valvonnan alla. Toinen vaihtoehto on, että leluja on käytössä koko ajan niin paljon, että menettävät kiinostuksensa mutta en oikein pidä tästä vaihtoehdosta. Kepa mielellään leikkii leluilla toisen koiran kanssa, joten toivottavaa olisi, että pentu saisi siitä leikkikaverin itselleen. Kepalla tätä lelujen omimista ja vahtimista ei ole havaittu.
Ruoka on Arcolle tärkeä juttu, joten se syö jatkossakin ruokansa porttien takana. Ihmiseltä se ei enää ruokaansa vahdi mutta kissat saavat kyllä helposti murahduksen osaksensa, jos liian likeelle yrittävät. Kepa ei ruokaansa ns. puolusta kissoiltakaan mutta pidän ruokarauhaa jokaisen eläimen oikeutena, joten pennulle on jo keittiössä tietty ruokapaikka mietittynä. Kissojen ruokailupaikka onkin sen verran ylempänä, että pentu ei sinne yletä/pääse.
Nukkuminen/nukkumapaikat. Tätä täytyy miettiä...Meillähän on sellainen juttu, että Kepa nukkuu pääsääntöisesti minun jalkopäässäni tai sänkyni alla. Arco nukkuu omalla patjallaan tai sänkyni vieressä, mielellään kommentoi jos joku sen unirauhaa häiritsee. Kissoilla on nukkumakoreja useita ympäri huushollia eri tasoilla ja lattialla, joten nukkuvat niissä tai jossin itse katsomassaan hyvässä paikassa. Tarkoitus on, että jos koirat jätetään keskenään on toinen makuuhuone portilla eristettynä pentua varten. Ainakin aluksi toimitaan näin mutta tarkoitus on, että eläimet pystyvät olemaan keskenään koko huushollissa silloin kun ihmisiä ei ole paikalla. No, tämä ns. pentuhuone sattuu olemaan minun makkarini. Joten tarkoitus on ainakin alkuvaiheessa nukkua lattilla ja katsoa miten koirat nukkumapaikkansa hakevat. Lisäksi kaikki, pentu mukaanlukien, pääsee viereeni nukkumaan.
Portteja ja tilojen jakamista yritän välttää eli ne otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Muutenkin on pennun kanssa tarkoitus ottaa ns. löysemmin rantein kun Arcon kanssa pentuaikana. Meillä on tiettyjä ehdottomia ei-juttuja esim. kissojen jahtaus, mutta muuten on tarkoitus, että pennulla olisi mahdollisimman hauskaa sekä ihmisten että muiden eläinten kanssa. Arcon pentuaikan tuli tehtyä usempikin töppäys, joista on opiksi otettu. Tavoitteeni on, että pennulla säilysi sen nyt omaava asenne "ihmiset ovat mukavia ja niiden kanssa on kivaa". Uskon, että rutiinit ovat koirille tärkeitä ja ne helpottavat tietyllä tavalla elämää ja ainakin selkeyttävät sitä.
Olen luonteeltani optimisti mutta näissä eläinasioissa yritän varautua aina kaikkein pahimpaan. En uskoa alkuunkaan, että kolme koiraa menee siinä missä kaksi ja tiedossa on myöskin se, että kun eläinmäärä lisääntyy myös mahdollisuus vaikeuksiin esim. niiden välisissä suhteissa kasvaa. Kaikkeni tulen kuitenkin tekemään, että kaikki menisi hyvin kaikkien kannalta. Ja onhan tässä jo kokemustakin karttunut :).
Yksi mielestäni hyvinkin tärkeä juttu on yksinolon opettaminen pennulle. Meillä tarkoittaa siis ilman muita koiria ja ihmisiä. Tähän tullaan paneutumaan ajatuksella. Vaikka yksinoloa ei pennulla tulekaan juuri olemaan, niin lähes mikään ei minusta niin säälittävää kuin koira jolla on eroahdistus. Jos noin normi koiranpidosta puhutaan. Tulen satsaamaan pentuun ja sen kanssa touhuiluun aikaa kuitenkin niin, että aikuiset eivät jää mistään paitsi.
Aika paljon on tullut pohdittua itsekseen pentun tuloon liittyviä asioita. Lähinnä sitä miten sen meidän muihin eläimiin vaikuttaa ja sitä kuinka pennun kotiutumisen osaisi tehdä järkevästi. Linnun elämää ei pentu hetkauta mitenkään mutta muihin koiriin ja kissoihin sen tuleminen vaikuttaa väistämättä. Tilannehan on kissojen osalta nyt erilainen kuin silloin kun Arco pentuna saapui, nyt kissat ovat jo koiriin tottuneita. Kepa oli jo edellisessä kodissaan kissoihin tottunut, joten sen kotiutuminen oli helppoa. Pentu varmasti tottuu kissoihin mutta haluisin pitää kissojen elämän niin normina kuin se vaan on mahdollista. Kissan vessojahan meillä on kolme ympäri huushollia samoin kuin juomakuppeja on useita. Tarvitsee sitten vaan pennun kotiuduttua katsella kuinka paljon se kissoista kiinnostuu ja huolehtia, että kissoilla on myös ns. koiratonta aikaa ja mahdollisuus rauhassa nukkumiseen. Mietinnässä on, että ostanko kissoja varten feromonihaihduttimen.
Arcon ja Kepan kohdalla...Tiedossa on, että Arco mielellään omii lelut ja ruuat :). Meillähän on koirien lelut olleet ns. vapaasti saatavilla. Kepa ei leluista ole hirveän kiinnostunut mutta Arco kantelee niitä mielellään ja leikkii niillä yksinään, tuo välillä minulle yms. ja ainahan niitä tylsyyden tullessa voi vahtia. Joten lelut täytyy ottaa nyt ns. ihmisen taakse ja niiden kanssa touhutaan, ainakin aluksi, ihmisen valvonnan alla. Toinen vaihtoehto on, että leluja on käytössä koko ajan niin paljon, että menettävät kiinostuksensa mutta en oikein pidä tästä vaihtoehdosta. Kepa mielellään leikkii leluilla toisen koiran kanssa, joten toivottavaa olisi, että pentu saisi siitä leikkikaverin itselleen. Kepalla tätä lelujen omimista ja vahtimista ei ole havaittu.
Ruoka on Arcolle tärkeä juttu, joten se syö jatkossakin ruokansa porttien takana. Ihmiseltä se ei enää ruokaansa vahdi mutta kissat saavat kyllä helposti murahduksen osaksensa, jos liian likeelle yrittävät. Kepa ei ruokaansa ns. puolusta kissoiltakaan mutta pidän ruokarauhaa jokaisen eläimen oikeutena, joten pennulle on jo keittiössä tietty ruokapaikka mietittynä. Kissojen ruokailupaikka onkin sen verran ylempänä, että pentu ei sinne yletä/pääse.
Nukkuminen/nukkumapaikat. Tätä täytyy miettiä...Meillähän on sellainen juttu, että Kepa nukkuu pääsääntöisesti minun jalkopäässäni tai sänkyni alla. Arco nukkuu omalla patjallaan tai sänkyni vieressä, mielellään kommentoi jos joku sen unirauhaa häiritsee. Kissoilla on nukkumakoreja useita ympäri huushollia eri tasoilla ja lattialla, joten nukkuvat niissä tai jossin itse katsomassaan hyvässä paikassa. Tarkoitus on, että jos koirat jätetään keskenään on toinen makuuhuone portilla eristettynä pentua varten. Ainakin aluksi toimitaan näin mutta tarkoitus on, että eläimet pystyvät olemaan keskenään koko huushollissa silloin kun ihmisiä ei ole paikalla. No, tämä ns. pentuhuone sattuu olemaan minun makkarini. Joten tarkoitus on ainakin alkuvaiheessa nukkua lattilla ja katsoa miten koirat nukkumapaikkansa hakevat. Lisäksi kaikki, pentu mukaanlukien, pääsee viereeni nukkumaan.
Portteja ja tilojen jakamista yritän välttää eli ne otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Muutenkin on pennun kanssa tarkoitus ottaa ns. löysemmin rantein kun Arcon kanssa pentuaikana. Meillä on tiettyjä ehdottomia ei-juttuja esim. kissojen jahtaus, mutta muuten on tarkoitus, että pennulla olisi mahdollisimman hauskaa sekä ihmisten että muiden eläinten kanssa. Arcon pentuaikan tuli tehtyä usempikin töppäys, joista on opiksi otettu. Tavoitteeni on, että pennulla säilysi sen nyt omaava asenne "ihmiset ovat mukavia ja niiden kanssa on kivaa". Uskon, että rutiinit ovat koirille tärkeitä ja ne helpottavat tietyllä tavalla elämää ja ainakin selkeyttävät sitä.
Olen luonteeltani optimisti mutta näissä eläinasioissa yritän varautua aina kaikkein pahimpaan. En uskoa alkuunkaan, että kolme koiraa menee siinä missä kaksi ja tiedossa on myöskin se, että kun eläinmäärä lisääntyy myös mahdollisuus vaikeuksiin esim. niiden välisissä suhteissa kasvaa. Kaikkeni tulen kuitenkin tekemään, että kaikki menisi hyvin kaikkien kannalta. Ja onhan tässä jo kokemustakin karttunut :).
Yksi mielestäni hyvinkin tärkeä juttu on yksinolon opettaminen pennulle. Meillä tarkoittaa siis ilman muita koiria ja ihmisiä. Tähän tullaan paneutumaan ajatuksella. Vaikka yksinoloa ei pennulla tulekaan juuri olemaan, niin lähes mikään ei minusta niin säälittävää kuin koira jolla on eroahdistus. Jos noin normi koiranpidosta puhutaan. Tulen satsaamaan pentuun ja sen kanssa touhuiluun aikaa kuitenkin niin, että aikuiset eivät jää mistään paitsi.
lauantai 1. lokakuuta 2011
Pyöräilyä
Tänään heräsin seitsämältä ja nappasin koirat heti mukaan lenkille eli tehtiin heti aamutuimaan tuo puolentoista tunnin lenkki. Sitten kotiin ja suhikuun ja sen jälkeen pakkasin Arcon autoon ja lähdettiin kaupoille.
Koira on kyllä tosi huvittavan näköinen istuessaan farkun takana tärkeän näköisenä. Aikaisemmin se mielummin makaili mutta ilmeisesti tämä maallemutto on aikaansaannut sen, että vaihtuvia maisemia on mukava katsella :).Ihailtavan hiljaa sen myöskin oli, ainoastaan Sittarin parkkipaikalla nosti älämölön kun lapinkoira taluttajineen lähestyi autoa. Tiedä sitten kummalle haukkui koiralle vai vahtiko autoa. Hiljeni kyllä kun komensin istumaan.
Kotona sain kunigasidean. Kari on ruvennut pyöräileen joten toinen pyöristämme on ajokuntoinen. Häpeäkseni täyttyy myöntää, että koirat lähestyvät kuuden vuoden ikää eikä niiden kanssa ole koskaan käyty pyörälenkillä. No, tuumasta toimeen. Ajelin ensin pihalla niin, että molemmat koirat juoksentelivat siinä mukana, Kepa tosin olisi mielellään ollut puntissa kiinni. Sitten laitoin Kepan hihnaan ja lähdettiin tuohon läheiselle hiekkatielle kokeilemaan kuin homma sujuu. Pari kertaa Kepa vaihtoi pyörän edestä puolta, joten jouduin pysähtymään mutta muuten homma meni hienosti, komennolla "viereen" juoksi pyörän oikealla puolella löysällä hihnalla.
Vaihdoin koiran ja Arcolla meno sitten olikin ihan toista luokaa. Ilmeisesti se luuli, että sen täytyy vetää sekä minua että pyörää, ja ennenkaikka juosta kovaa. Kotiinpäin käännyttäessä juoksu sujuikin jo oikein mallikaasti ja hyvin uskoi käskyjä. Voimaa Arcossa on sen verran, että halutessaan olisi vissiin saanut vedettyä minut pyörineen vaikka ojaan.
Hyvin menivät pyöräilyt ja tästä lähtien otetaankin ohjelmaan jonkin sortin pyrölenkit, vaihteluksi itselle ja koirille. Onneksi mitään ei sattunut, koska olen huomenissa lähdössä Sannan luo pentuja katsomaan. Olisihan se ollut ikävää jos olisi vaikka käsi murtunut tai jotain. Mietinnässä on, että otanko Kepan huomenna autoon mukaan...
Koira on kyllä tosi huvittavan näköinen istuessaan farkun takana tärkeän näköisenä. Aikaisemmin se mielummin makaili mutta ilmeisesti tämä maallemutto on aikaansaannut sen, että vaihtuvia maisemia on mukava katsella :).Ihailtavan hiljaa sen myöskin oli, ainoastaan Sittarin parkkipaikalla nosti älämölön kun lapinkoira taluttajineen lähestyi autoa. Tiedä sitten kummalle haukkui koiralle vai vahtiko autoa. Hiljeni kyllä kun komensin istumaan.
Kotona sain kunigasidean. Kari on ruvennut pyöräileen joten toinen pyöristämme on ajokuntoinen. Häpeäkseni täyttyy myöntää, että koirat lähestyvät kuuden vuoden ikää eikä niiden kanssa ole koskaan käyty pyörälenkillä. No, tuumasta toimeen. Ajelin ensin pihalla niin, että molemmat koirat juoksentelivat siinä mukana, Kepa tosin olisi mielellään ollut puntissa kiinni. Sitten laitoin Kepan hihnaan ja lähdettiin tuohon läheiselle hiekkatielle kokeilemaan kuin homma sujuu. Pari kertaa Kepa vaihtoi pyörän edestä puolta, joten jouduin pysähtymään mutta muuten homma meni hienosti, komennolla "viereen" juoksi pyörän oikealla puolella löysällä hihnalla.
Vaihdoin koiran ja Arcolla meno sitten olikin ihan toista luokaa. Ilmeisesti se luuli, että sen täytyy vetää sekä minua että pyörää, ja ennenkaikka juosta kovaa. Kotiinpäin käännyttäessä juoksu sujuikin jo oikein mallikaasti ja hyvin uskoi käskyjä. Voimaa Arcossa on sen verran, että halutessaan olisi vissiin saanut vedettyä minut pyörineen vaikka ojaan.
Hyvin menivät pyöräilyt ja tästä lähtien otetaankin ohjelmaan jonkin sortin pyrölenkit, vaihteluksi itselle ja koirille. Onneksi mitään ei sattunut, koska olen huomenissa lähdössä Sannan luo pentuja katsomaan. Olisihan se ollut ikävää jos olisi vaikka käsi murtunut tai jotain. Mietinnässä on, että otanko Kepan huomenna autoon mukaan...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)