Kepalle tuli tänään täyteen kuusi vuotta ja niistä meillä asumista on ollut 4,5 vuotta.
Kepan on aikoinaan Suomeen tuonut Black Aura`s kennelin Laitisen Nina. Kepan kanssa Suomeen muutti sen pentueveli Deonic alias Teku, joka on muuten yksi hienomman näköisistä holskuista mitä tiedän. Siitä kuinka rotumääritelmä Tekun ulkonäön suhteen täyttyy en osaa sanoa mutta omaa silmääni velipoika miellyttää kovasti. Velipoika on Kepan tapaan hopeabrindle, tosin Kepa näyttää lähes mustalle.
Kepa on siis syntynty Hollanissa yhdistelmästä Ohmiobello Oro Olendese v. Oscarli x Jayla-Balou v.d. Passchin. Kepan emän pentueveli on aika monen holskuihmisen tuntema Romppu, jolla alkaa olemaan kiitettävästi jälkeläisiä täällä Suomessa.
Kepa tuotiin Suomeen lähinnä kait jalostuskäyttöön mutta meille meille muuton jälkeen parien juoksuen jälkeen tytsy sterkattiin. Kepaa ei ole luonnetestattu mutta oma arvioin on, että sillä ei olisi rodulle ollut mitään annettavaa vaikka kiva koira onkin :). Kepalla on kaikki tarvittavat prenikat näyttelyistä, joten läpäistyn luonnetestin/tuloksen jälkeen se olisi Suomen muotovalio. Testeihin me emme kuitenkaan ole menneet. Kepalla on pienoista reagointia ääniin, sitä ei voi sanoa ääniaraksi mutta tietyt kovat/erikoiset äänet saavat sen haluamaan sisätiloihin. Se ei kuitenkaan panikoi ja säilyttää toimintkykynsä kyllä. Nykyisessä asuinpaikassamme se on saanut tottua myös ampumisäänniin ja helikoptereitten pörräämiseen, pahin äänipainajainen Kepalle taitaa olla ilotulitteet. Tosin ilman lääkityksiä on uudet vuodetkin sujuneet.
Kepa on tähän ikään ollut terve. Ainostaan hampaita on jouduttu poistamaan, se on kalunut metalliaitaa/häkkiä mutta tästäkin tavasta on päästy pikkuhiljaa eroon. Häkissä Kepa on viettänyt meillä olo aikanaan ainostaan näyttelyissä ja nykyisessä asuinpaikassa ei hirveästi ole ollut "tarvetta" aidan puremiseenkaan. Kepan selkä on röntgenkuvattu terveeksi ja sillä on B/B lonkat, Kepa on myöskin TgAa negatiivinen ja silmät on tutkittu parisen vuotta sitten terveeksi.
Kepaa ei palkata repis/taisteluleikeillä, johtuen noista poistetuista hampaista (3kpl kulmureita) vaan sitä on palkattu ainoastaan ruualla. Kepalla on intoa tehdä juttuja kahdestaan kanssani mutta sen oppimishistoria aiheuttaa välillä vaikeuksia koulutuksessa, epäonnistuessaan se ei oikein halua yrittää uudelleen eli se ei aktiivisesti tarjoa mitään. Tässä kohtaa se poikkeaa täysin Arcosta ja varsinkin Oksista. Ja tästä johtuen kaikki tulevat koirani opetetaan operantisti. Kepa ei oikein myöskään osaa leikkiä ihmisen kanssa ja vaikka tätä ollaan jonkin verran harjoiteltu, on Kepa leikkinyt mielummin muiden koirien kanssa.
Kepa on erittäin mukava lenkkikaveri ja erinomainen kotikoira. Tosin sillä olisi erittäin hyvät fyysiset edellytykset agilityyn. Kepa pitää lapsista ja vieraita kohtaan sitä voitaisiin pitää välinpitämättömänä. Kissojen kanssa Kepa tulee toimeen koristamme parhaiten-sillä ei ole minkäänmoisia haluja juosta kissojen perässä.
Kepa on hyvin kiintynyt minuun ja joka yö jossain vaiheessa havahdun siihen, että se on nukkumassa vieressäni:). Olen iloinen, että Anu silloin reilu neljä vuotta sitten kysyi meiltä hoitopaikkaa Kepalle ja siitä, että koira lopulta myytiin minulle :). Sanonkin aina, että toivon, että "eläkekoirani" olisi luonteeltaan tulevaisuudessa Kepan kaltainen.
lauantai 30. kesäkuuta 2012
torstai 28. kesäkuuta 2012
Kuulumisia
Pientä reeniä on tehty aktivoinnin nimissä. Ohjattuja reenejä ei heinäkuussa ole kuin ohitusreenit ja työ hommelit ovat kesäajan sellaisessa jamassa, että meillä taitaa olla ohjatuista reeneistä taukoa ihan syyskuun puoleen väliin asti. Miksi tää kesäaika tuntuu niin kiireiselle?
No, ollaan hommailtu kotitarpeeksi jotain juttuja. Kerrattu vanhoja ja otettu kestoa ennen opeteltuihin. Oksin keskittymiskyky on erittäin hyvä, se jaksaa vetäistä lähes puoli tuntia yhteen menoon, ainoastaan tehtävää pitää vaihtaa tiheästi-saman junnaaminen ei jaksa kiinnostaa. Lisäksi pikkupoika on alkanut miehistymään silmissä, takajaloihin ovat ilmestyneet lihakset ja koko kroppa on saanut vähän massaa luittensa ympärille. Myös pienen pientä uhoa aikuisia koiria kohtaan on havaittavissa ainakin pihalla, Arcoa kunnioitaa edelleen mutta Kepan kanssa tulee pientä nokkapokkaa siitä kuka pihaa loppujen lopuksi vahtii. Saas nähdä mitä kesä tuo tullessaan ja kauan Oksi saa pallinsa pitää. Ne meinaan lähtevät heti jos jonkin sortin rähinöitä alkaa tulemaan. Tosin en tähän hirveästi usko mutta siihenkin on varauduttava. Arcon suhtautuminen Oksiin on kuitenkin ystävällistä ja murinoita tulee nykyään tosi harvoin eli olen luottavaisin mielin.
Aron vointi on entisellään, jumitusta ylösnoustessa mutta muuten ok. Kepa tulee viikonloppuna kuusi vuotiaaksi :), mamman tyttö.
No, ollaan hommailtu kotitarpeeksi jotain juttuja. Kerrattu vanhoja ja otettu kestoa ennen opeteltuihin. Oksin keskittymiskyky on erittäin hyvä, se jaksaa vetäistä lähes puoli tuntia yhteen menoon, ainoastaan tehtävää pitää vaihtaa tiheästi-saman junnaaminen ei jaksa kiinnostaa. Lisäksi pikkupoika on alkanut miehistymään silmissä, takajaloihin ovat ilmestyneet lihakset ja koko kroppa on saanut vähän massaa luittensa ympärille. Myös pienen pientä uhoa aikuisia koiria kohtaan on havaittavissa ainakin pihalla, Arcoa kunnioitaa edelleen mutta Kepan kanssa tulee pientä nokkapokkaa siitä kuka pihaa loppujen lopuksi vahtii. Saas nähdä mitä kesä tuo tullessaan ja kauan Oksi saa pallinsa pitää. Ne meinaan lähtevät heti jos jonkin sortin rähinöitä alkaa tulemaan. Tosin en tähän hirveästi usko mutta siihenkin on varauduttava. Arcon suhtautuminen Oksiin on kuitenkin ystävällistä ja murinoita tulee nykyään tosi harvoin eli olen luottavaisin mielin.
Aron vointi on entisellään, jumitusta ylösnoustessa mutta muuten ok. Kepa tulee viikonloppuna kuusi vuotiaaksi :), mamman tyttö.
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Pohdiskelua koiran lääkinnästä ja muustakin
Kepan tassu on ok ja koira on muutenkin taas oma itsensä, sälekaihdinepisodi on taakse jäänyttä elämää.
Arcolla oli siis ellin kontrollikäynti, valkosoluja syynättiin. pohjustuksena sanon heti, että tykkäsin käyttää koiraa aina samalla lääkärillä. Varsinkin Arcon tapauksessa kun dignoosi on jotensakin epäselvä. Arcon "oma eläinlääkäri" on siis hoitovapaalla joten käytiin samalla eläinlääkäriasemalla, eri lääkärillä. Tykkään kovasti ko. aseman ilmapiiristä ja koiran hoitaminenkin on siellä sujunut aina mallikkaasti. Tänään käynnistä jäi jotenkin outo olo, syy on todennäköisesti ihan itsessäni- suunsa voisi hyvin aukaista jos on jotain epäselvää tms. Toki Arcon tapaus on aika vaikea ellillekin kun varsinaista diagnoosia ei ole, ja koiran sairaushistoria on ko. lääkärille tuntematon.
No, valkosolut olivat normipuitteissa, mikä oli erittäin hieno uutinen. Hematokriitti (ja unohdin kysyä, että mitä tuo tarkoittaa) oli normaalin ylärajoilla. Arco sai mukaansa ohjeet syöttää kortisonia entisellä ohjeella ja yhden purkin pillereitä. Purkissa on 30 pilleriä, ja jos syötän ohjeen mukaan, joudun käyttämään Arcoa lääkärissä vielä ennen kesälomaa, minä itse koen vähän turhaksi. Puhuin lääkärille siitä, että haluaisin kokeilla Arcolle kipulääkekuuria tuohon lannerangan aluella olevaan jäykkyyteen/kipuiluun eli "voitko määrätä koiralle kipulääkettä". Vastaus "korisonia ja kipulääkettä ei mielellään samaikaisesti, kun koiralla on ollut vatsavaivoja mutta katsotaan asiaa". Kipulääkettä ei sitten saatu (eikä suositeltu käyttämääni Ketomexiäkään). Kuitiin tuli maininta "Jatketaan Arcon kortisonilääkitystä toistaiseksi ennallaan. Kun kilpirauhastulokset valmistuvat, mietitään jatkosuunnitelmaa. Mahdollista kortisonilääkityksen purkamista ja/tai tulehduskipulääkitystä selän ongelmien vuoksi".
Halusin otattaa koirasta kaikki kilpirauhaseen liittyvät systeemit. TgAA tuntui olevan ellille hieman tuntematon juttu-katsotaan nyt kun tulokset tulevat, että mitä tutkittiin...
Arcohan on ollut viime ja tänän kertaisen lääkärikäynnin välillä vähemmälläkin kortisonilla, joten vahvasti näyttää siltä, että ko. lääkkeestä voisi päästä kokonaan eroon (ainakin hetkeksi aikaa). Varsinkin kun koko annostus on ollut niin pieni. Summa summarium, näyttää siltä, että on edessä ainakin yksi lääkärireissu ennen lomaa.
Kuulin koiran hierojalta, että Echinaforcea voisi antaa koirallekin. Lisää kuulemma valkosoluja, joten auttasi varmaan tulehduksiin yms. Tätä tullaan kokeilemaan Arcon kohdalla kunhan vielä varmistan annostelun.
Arco painoi 33 kg, mikä on kyllä liikaa. Osasyy on eläinlääkärin mukaan jatkuva kortisonin syönti.
Arcolla oli siis ellin kontrollikäynti, valkosoluja syynättiin. pohjustuksena sanon heti, että tykkäsin käyttää koiraa aina samalla lääkärillä. Varsinkin Arcon tapauksessa kun dignoosi on jotensakin epäselvä. Arcon "oma eläinlääkäri" on siis hoitovapaalla joten käytiin samalla eläinlääkäriasemalla, eri lääkärillä. Tykkään kovasti ko. aseman ilmapiiristä ja koiran hoitaminenkin on siellä sujunut aina mallikkaasti. Tänään käynnistä jäi jotenkin outo olo, syy on todennäköisesti ihan itsessäni- suunsa voisi hyvin aukaista jos on jotain epäselvää tms. Toki Arcon tapaus on aika vaikea ellillekin kun varsinaista diagnoosia ei ole, ja koiran sairaushistoria on ko. lääkärille tuntematon.
No, valkosolut olivat normipuitteissa, mikä oli erittäin hieno uutinen. Hematokriitti (ja unohdin kysyä, että mitä tuo tarkoittaa) oli normaalin ylärajoilla. Arco sai mukaansa ohjeet syöttää kortisonia entisellä ohjeella ja yhden purkin pillereitä. Purkissa on 30 pilleriä, ja jos syötän ohjeen mukaan, joudun käyttämään Arcoa lääkärissä vielä ennen kesälomaa, minä itse koen vähän turhaksi. Puhuin lääkärille siitä, että haluaisin kokeilla Arcolle kipulääkekuuria tuohon lannerangan aluella olevaan jäykkyyteen/kipuiluun eli "voitko määrätä koiralle kipulääkettä". Vastaus "korisonia ja kipulääkettä ei mielellään samaikaisesti, kun koiralla on ollut vatsavaivoja mutta katsotaan asiaa". Kipulääkettä ei sitten saatu (eikä suositeltu käyttämääni Ketomexiäkään). Kuitiin tuli maininta "Jatketaan Arcon kortisonilääkitystä toistaiseksi ennallaan. Kun kilpirauhastulokset valmistuvat, mietitään jatkosuunnitelmaa. Mahdollista kortisonilääkityksen purkamista ja/tai tulehduskipulääkitystä selän ongelmien vuoksi".
Halusin otattaa koirasta kaikki kilpirauhaseen liittyvät systeemit. TgAA tuntui olevan ellille hieman tuntematon juttu-katsotaan nyt kun tulokset tulevat, että mitä tutkittiin...
Arcohan on ollut viime ja tänän kertaisen lääkärikäynnin välillä vähemmälläkin kortisonilla, joten vahvasti näyttää siltä, että ko. lääkkeestä voisi päästä kokonaan eroon (ainakin hetkeksi aikaa). Varsinkin kun koko annostus on ollut niin pieni. Summa summarium, näyttää siltä, että on edessä ainakin yksi lääkärireissu ennen lomaa.
Kuulin koiran hierojalta, että Echinaforcea voisi antaa koirallekin. Lisää kuulemma valkosoluja, joten auttasi varmaan tulehduksiin yms. Tätä tullaan kokeilemaan Arcon kohdalla kunhan vielä varmistan annostelun.
Arco painoi 33 kg, mikä on kyllä liikaa. Osasyy on eläinlääkärin mukaan jatkuva kortisonin syönti.
maanantai 18. kesäkuuta 2012
Kepa ahdingossa ja koirien omistamisen onnea
Aluksikin.. ei olla reenailtu mitään - hyi meitä.
Oksi on parina päivänä oksennellut, tyhjää mahaa ja tänään tuli broileritkin pihalle. Maha ei näytä olevan muuten sekaisin eli voi kai olettaa, että oksentelu johtuu tosiaan tyhjästä mahasta ja ilmeisesti ruohon syömisestä. Arcokin on kunnostautunut ruohon popsimisessa, joten oksuja on tullut siltäkin. Huomenna on Arcon verikontorilli ja samalla siltä otetaan kaikki mahdollinen kippariin liittyvä. Keskiviikkona sillä on sitten vuorossa hieronta. No, eihän harrastus ole mikään jos se ei vie kaikkea aikaa ja kaikkia rahoja, näin luin jostain koiralehdestä, joten tyydyn olemaan samaa mieltä. Arcolle on aloitettu Cartivetin syöttäminen-toivotaan vaikutuksia näkyviksi.
Kepa oli joutunut tänään varsiin kiperään tilanteeseen. Se oli jotenkin saanut tassunsa kieputettua sälekaihtimien naruun. En uskoisi, jos kuulisin, mutta näin oli käynyt. Naru oli ollut niin tiukassa ja solmussa koiran käpälän ympärillä, että Kari oli joutunut leikkaamaan narun poikki. Kari oli lähtentyt kaupungille kahden maissa ja tullut kotiin viiden maissa, vähän ennen kuin itse kotiuduin. Kuinka kauan Kepa oli narussa "killunut" ei ollut tietoa. Ilmeisen kauan koska koira oli stressaanut itsensä/kuolannut läpimäräksi pään ja rinnusten kohdalta. Ei suostunut laittamaan etutassua maahan vaan kinkkasi kolmella jalalla. Sain sen juomaan vettä noin litran verran laittamalla vesikuppiin kissan märkäruokaa. Varsinaisesti se ei tassua aristellut paineltaessa mutta nuoli sitä kovasti. Annoin kipulääkettä ja tilannetta seurataan. En edes halua ajatella minkämoinen härdelli täällä on ollut... Kaiken kukkuraksi Kari ei huomannut, että olin ajanut auton pihalle mutta portti oli auki, ja laski koirat pihalle. Tuurilla kukaan ei juossut tielle vaan tulivat innoissaan moikkaamaan minua. Eli meillä ei ole ollut kovin hyvä päivä tänään...
Huominen reeni jää väliin Arcon lääkärireissun takia.
Kuulin muuten tänään sellaisen jutun, että kettujen keuhkomato voi aihetuttaa koirille pitkittynyttä yskää, joka saatetaan diagnosoida sydänviaksi tai flunssaksi. Keuhkomadon väli-isäntänä on etana, joten jos koira popsii etanoita ja saa erikoisia oiretia on syytä epäillä ko. keuhkomatoa. Erään asikakkaan koiralla oli pitkäaikaisen sairastelun jälkeen tehty ko. diagnoosi ja koira oli lääkekuurin jälkeen kuin eri koira. Keuhkomatoa ei kait periaatteessa ole hirveästi Suomessa esiintynyt mutta on nyt kuulemma lisääntymään päin, ilmeisesti ilmastonmuutoksen piikkiin voi tämänkin riesan laittaa. Axilur 10 päivän kuurina on yksi pätevä lääke keuhkomatoon, kuulemma.
Oksi on parina päivänä oksennellut, tyhjää mahaa ja tänään tuli broileritkin pihalle. Maha ei näytä olevan muuten sekaisin eli voi kai olettaa, että oksentelu johtuu tosiaan tyhjästä mahasta ja ilmeisesti ruohon syömisestä. Arcokin on kunnostautunut ruohon popsimisessa, joten oksuja on tullut siltäkin. Huomenna on Arcon verikontorilli ja samalla siltä otetaan kaikki mahdollinen kippariin liittyvä. Keskiviikkona sillä on sitten vuorossa hieronta. No, eihän harrastus ole mikään jos se ei vie kaikkea aikaa ja kaikkia rahoja, näin luin jostain koiralehdestä, joten tyydyn olemaan samaa mieltä. Arcolle on aloitettu Cartivetin syöttäminen-toivotaan vaikutuksia näkyviksi.
Kepa oli joutunut tänään varsiin kiperään tilanteeseen. Se oli jotenkin saanut tassunsa kieputettua sälekaihtimien naruun. En uskoisi, jos kuulisin, mutta näin oli käynyt. Naru oli ollut niin tiukassa ja solmussa koiran käpälän ympärillä, että Kari oli joutunut leikkaamaan narun poikki. Kari oli lähtentyt kaupungille kahden maissa ja tullut kotiin viiden maissa, vähän ennen kuin itse kotiuduin. Kuinka kauan Kepa oli narussa "killunut" ei ollut tietoa. Ilmeisen kauan koska koira oli stressaanut itsensä/kuolannut läpimäräksi pään ja rinnusten kohdalta. Ei suostunut laittamaan etutassua maahan vaan kinkkasi kolmella jalalla. Sain sen juomaan vettä noin litran verran laittamalla vesikuppiin kissan märkäruokaa. Varsinaisesti se ei tassua aristellut paineltaessa mutta nuoli sitä kovasti. Annoin kipulääkettä ja tilannetta seurataan. En edes halua ajatella minkämoinen härdelli täällä on ollut... Kaiken kukkuraksi Kari ei huomannut, että olin ajanut auton pihalle mutta portti oli auki, ja laski koirat pihalle. Tuurilla kukaan ei juossut tielle vaan tulivat innoissaan moikkaamaan minua. Eli meillä ei ole ollut kovin hyvä päivä tänään...
Huominen reeni jää väliin Arcon lääkärireissun takia.
Kuulin muuten tänään sellaisen jutun, että kettujen keuhkomato voi aihetuttaa koirille pitkittynyttä yskää, joka saatetaan diagnosoida sydänviaksi tai flunssaksi. Keuhkomadon väli-isäntänä on etana, joten jos koira popsii etanoita ja saa erikoisia oiretia on syytä epäillä ko. keuhkomatoa. Erään asikakkaan koiralla oli pitkäaikaisen sairastelun jälkeen tehty ko. diagnoosi ja koira oli lääkekuurin jälkeen kuin eri koira. Keuhkomatoa ei kait periaatteessa ole hirveästi Suomessa esiintynyt mutta on nyt kuulemma lisääntymään päin, ilmeisesti ilmastonmuutoksen piikkiin voi tämänkin riesan laittaa. Axilur 10 päivän kuurina on yksi pätevä lääke keuhkomatoon, kuulemma.
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Ja täältä niitä tulee, kuvat otettu 30.5.2012:
Ihan ensimmäisenä Lady Olga. Hän on kova mimmi, pitää koirat kurissa. Olga on kuningatar ja tietää valtansa ja jos joku koirista sitä epäilee, valtikka (lue käpälä) heilahtaa!
Tässä Oksi yrittää ystäväksi ja näyttäisi jopa pääsevän Lady Olgan suosioon!
Oksin leuka yltää pöydän päälle, somasti odottaa antaisiko Eija-emo jotain hyvää!
Vaikka Oksi on isokokoinen, hän on vielä lapsi, joka kaipaa unta, sillä leikki on lapsen työtä ja Oksi-poika on kova leikkimään!
Levätessäkin on oltava tarkkana!
Tässä Kepa, perheen tyttö! Kepa on Oksin ystävä tai "hoivaajaatäti".
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Herra Arco. Mummon ja vaarin autonvartija!
Lammasvahti
Arco on toiminut pari päivää lammasvahtina, tosin ihan vaan lampaantaljan mutta vahtina joka tapauksessa.
Olin ostanut Kana kolmosella olleelta Päiviltä ison lampaan taljan. Takoituksena oli pitää sitä talvella autossa koirien alusena. Olin jo tyystin unohtanut minkä reaktion se Arcossa aiheuttaa. Nyt roudasin taljan tuolta navetan saunasta sisälle, ajattelin että olisi oiken mukava sisustuselementti ja sen päällä olisi koiren ja kissojenkin mukava kölliä. Väärin, ainut joka sen päällä köllisi olisi Arcon mielestä Arco itse.
Tuo Arcon tapa ryhtyä jotain juttua vahtimaan tuppaa meiltä, näköjään, unohtumaan arkielämässä. Tänä aamuna se kyllä oli mielessä kirkkaana huonosti nukutun yön jäliltä. Arco tosin jo eilen vietti suurimman osan päivästä makkarissa taljan vieressä maaten mutta meni meiltä vähän niinkuin ohi. Ajattelin itsekin, että koira taitaa vaan olla väsyneempi /kipeämpi kuin yleensä ja annoin pojan rauhassa makailla- taljan vieressä. Illalla nukumaan mennessä oli Arco mörmötti muille koirille, samoin yöllä jos nämä liikkuivat. Eli huonosti nukuttiin koko poppoo. Aamulla houkuttelin Arcon ulos ja se kävikin siellä pikaisesti mutta sisälle päästyään meni kipin kapin taljan luo makaamaan, tässä vaiheessa tajusin mistä oli kyse (mulla on ilmeisen pitkät piuhat). No, talja "pääsi" kaapin uumeniin ja elämä Arcokin osalta normalisoitui. Se ottikin pitkät päivätirsat ja taisi nähdä unta lampaiden perässä kirmailusta, jalat viipottivat siihen malliin.
Tuo vahtiminen on hyvin olennainen osa Arcon persoonaa. Normi elämässä, kahden aikuisen huushollissa se ei tuota ongelmia mutta lapsiperheessä ongelmia olisi varmasti. Kepaa tuo Arcon toiminta pikkaisen stressaa, Kepa vaihtaa paikkaa ja jopa huonetta jos mörmöttämistä jatkuu pitkään. Oksi ei ole moinesakaan, ei provosoi mutta käyttäytyy kuin ei murinoita kuulisikaan. Tuon luonteenpiirteen kanssa kyllä pärjää mutta ehdoin tahdoin ei esillä pidetä mitään joka tuon vahtimisen Arcossa laukaisee.
Oksi ja Arco kävivät hierojalla. Oksilla ei jumeja missään, pikkupoika ei vaan millään olisi jaksanut maata paikallaan niiin niin kauaa :). Arcolla jumitusta toisessa etujalassa ja hartiassa. Se ontuikin sitä yhtenä päivänä ja sai siihen kipulääkettä (taisin kirjoittaa siitä aikaisemmin). Arcolla seuraava hieronta 20. päivä, jos verikokeissa ei ole mitään hälyyttävää.
Kepa on ollut oma itsenä, nukkunut jaloissani yöt sekä päikkärit.
Tämän viikon ohjatut treenit jäävät meiltä väliin töiden vuoksi mutta yritän aktivoitua kotioloissa.
Olin ostanut Kana kolmosella olleelta Päiviltä ison lampaan taljan. Takoituksena oli pitää sitä talvella autossa koirien alusena. Olin jo tyystin unohtanut minkä reaktion se Arcossa aiheuttaa. Nyt roudasin taljan tuolta navetan saunasta sisälle, ajattelin että olisi oiken mukava sisustuselementti ja sen päällä olisi koiren ja kissojenkin mukava kölliä. Väärin, ainut joka sen päällä köllisi olisi Arcon mielestä Arco itse.
Tuo Arcon tapa ryhtyä jotain juttua vahtimaan tuppaa meiltä, näköjään, unohtumaan arkielämässä. Tänä aamuna se kyllä oli mielessä kirkkaana huonosti nukutun yön jäliltä. Arco tosin jo eilen vietti suurimman osan päivästä makkarissa taljan vieressä maaten mutta meni meiltä vähän niinkuin ohi. Ajattelin itsekin, että koira taitaa vaan olla väsyneempi /kipeämpi kuin yleensä ja annoin pojan rauhassa makailla- taljan vieressä. Illalla nukumaan mennessä oli Arco mörmötti muille koirille, samoin yöllä jos nämä liikkuivat. Eli huonosti nukuttiin koko poppoo. Aamulla houkuttelin Arcon ulos ja se kävikin siellä pikaisesti mutta sisälle päästyään meni kipin kapin taljan luo makaamaan, tässä vaiheessa tajusin mistä oli kyse (mulla on ilmeisen pitkät piuhat). No, talja "pääsi" kaapin uumeniin ja elämä Arcokin osalta normalisoitui. Se ottikin pitkät päivätirsat ja taisi nähdä unta lampaiden perässä kirmailusta, jalat viipottivat siihen malliin.
Tuo vahtiminen on hyvin olennainen osa Arcon persoonaa. Normi elämässä, kahden aikuisen huushollissa se ei tuota ongelmia mutta lapsiperheessä ongelmia olisi varmasti. Kepaa tuo Arcon toiminta pikkaisen stressaa, Kepa vaihtaa paikkaa ja jopa huonetta jos mörmöttämistä jatkuu pitkään. Oksi ei ole moinesakaan, ei provosoi mutta käyttäytyy kuin ei murinoita kuulisikaan. Tuon luonteenpiirteen kanssa kyllä pärjää mutta ehdoin tahdoin ei esillä pidetä mitään joka tuon vahtimisen Arcossa laukaisee.
Oksi ja Arco kävivät hierojalla. Oksilla ei jumeja missään, pikkupoika ei vaan millään olisi jaksanut maata paikallaan niiin niin kauaa :). Arcolla jumitusta toisessa etujalassa ja hartiassa. Se ontuikin sitä yhtenä päivänä ja sai siihen kipulääkettä (taisin kirjoittaa siitä aikaisemmin). Arcolla seuraava hieronta 20. päivä, jos verikokeissa ei ole mitään hälyyttävää.
Kepa on ollut oma itsenä, nukkunut jaloissani yöt sekä päikkärit.
Tämän viikon ohjatut treenit jäävät meiltä väliin töiden vuoksi mutta yritän aktivoitua kotioloissa.
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Reeniä - pitkästä aikaa
Oksi pääsi tänään pitkästä aikaa reenailemaan. Pidempi tauko näytti tehnee pojalle hyvää. Namit maistuivat ja koira jaksoi olla 99% kuulolla koko puolituntisen reenin ajan. Koska ei oltu tehty ns. mitään pariin viikkoon aloitettiin Oksin jo osaamilla asioilla; käsikosketusta, kohteen koskettamista, istumista jne, muutamia kertoja.
Viimeksi ohjatuissa harkoissa oltiin otettu Oksin kanssa pesuvadin päälle nousemista eli molemmat tassut pesuvadin päällä (tästä voisi asiaa viedä eteenpäin kuulemma niin että koira pitää etutassut vadilla ja liikuttaa takatassujaan niin että pyörii näin pesuvadin ympäri, opettaa takapään liikettä ja sen puoleen auttaa esim. sivulle tulossa). Tätä tehtiin nytkin 3x8 sessiot. Hetin namin pääsääntöisesti koirasta poispäin, että sain aikaan liikettä. Mutu-tuntumalla sanoisin, että näin Oksi jaksaa keskittyä paremmin, koska enempi äksöniä on parempi kuin liian vähän äksöniä.
Alettiin myös harjoitella renkaan läpi menoa. Rengas kosketti maata ja liikettä aikaansaatiin sheippaamalla. Tosin liian monta naksua tuli juuri siinä kohtaa kun Oksi oli laittanut päänsä renkaan läpi- koira jäi helposti hengaammaan ts. seisomaan paikalleen niin, että pää oli renkaan toisella puolella. Tätä harjoitellaan jatkossa.
Lopuksi vielä 1x10 vadin päälle nousua, siliteltävänä oloa ja remmin repimistä. Pitäisikin muistaa ottaa jokin repislelu mukaan, niin voisi lopuksi vähän irrotella leikin merkeissä. Oksin reeni sai kiitosta Katariinalta ja Valtterilta, ja hekin totesivat, että pieni tauko oli tehnyt pojalle hyvää :).
Arco oli päässyt lenkille Karin kanssa, ja kävin Kepan kanssa kävelemässä tuon 1,5 tunnin lenkin.
Pojilla on huomenna hieronta :).
Kuvia tulee kunhan "mummo" muistaa niitä tänne laittaa :).
Viimeksi ohjatuissa harkoissa oltiin otettu Oksin kanssa pesuvadin päälle nousemista eli molemmat tassut pesuvadin päällä (tästä voisi asiaa viedä eteenpäin kuulemma niin että koira pitää etutassut vadilla ja liikuttaa takatassujaan niin että pyörii näin pesuvadin ympäri, opettaa takapään liikettä ja sen puoleen auttaa esim. sivulle tulossa). Tätä tehtiin nytkin 3x8 sessiot. Hetin namin pääsääntöisesti koirasta poispäin, että sain aikaan liikettä. Mutu-tuntumalla sanoisin, että näin Oksi jaksaa keskittyä paremmin, koska enempi äksöniä on parempi kuin liian vähän äksöniä.
Alettiin myös harjoitella renkaan läpi menoa. Rengas kosketti maata ja liikettä aikaansaatiin sheippaamalla. Tosin liian monta naksua tuli juuri siinä kohtaa kun Oksi oli laittanut päänsä renkaan läpi- koira jäi helposti hengaammaan ts. seisomaan paikalleen niin, että pää oli renkaan toisella puolella. Tätä harjoitellaan jatkossa.
Lopuksi vielä 1x10 vadin päälle nousua, siliteltävänä oloa ja remmin repimistä. Pitäisikin muistaa ottaa jokin repislelu mukaan, niin voisi lopuksi vähän irrotella leikin merkeissä. Oksin reeni sai kiitosta Katariinalta ja Valtterilta, ja hekin totesivat, että pieni tauko oli tehnyt pojalle hyvää :).
Arco oli päässyt lenkille Karin kanssa, ja kävin Kepan kanssa kävelemässä tuon 1,5 tunnin lenkin.
Pojilla on huomenna hieronta :).
Kuvia tulee kunhan "mummo" muistaa niitä tänne laittaa :).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)