keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Terveysjuttuja ja muuta höpinää

Tänään tuli Kepan TgAa testi. Yllätyksekseni se oli negatiivinen, joten Kepan kilpirauhasessa ei ole mitään vikaa. Vaikka olin suhteellisen varma asiasta. Tiedä sitten, onko Kepasta tullut ääniherkempi kun ikää on alkanut karttumaan, vai mitä venkoilua tuo pesu+fööni -episodi oli. No. uusi vuosi lähestyy ja sittenhän se nähdään, että miten niihin raketteihin suhtaudutaan. Pari viimmeistä vuottahan ollaan vietetty koirien kanssa Posiolla vanhempieni luona, jossa ei todellakaan ole raketit räiskyneet ;). Pääasia kuitenkin, että kilpparin suhteen koira on ok.

Tosiaan, tytär ja vävy kävivät. Oksista huomasi heti, että meillä ei todellaankaan käy vieraita :D. Se ei oikein tiennyt kuinka vieraisiin olisi pitänyt suhtautua- ne kiinnostivat mutta vähän jänskättivät. Tosi nopeasti Oksi kuitenkin asiaan tottui ja olikin sitten tyttären pusuteltavana oikein olan takaa. Pientä koiravauvaa vaan hirveästi ihmetytti, että vävypoika ei halunnut sitä pussailla vaikka teki itseään kovinkin liki :D. Oksista suorastaan näki kuinka pääkopassa raksutti, että "mikäs mies se tämä on" ja me muut saatiin kunnon naurut :D. Vävy tarjoutui taas tuomaan anopille Afrikan tuliaisena joko leijonan pennun tai apinan "kun sinä noin kovasti tykkäät eläimistä" selityksellä varustettuna. Apinan saa kuulemma muutamalla tuhannella eurolla. Kieltäydyin elävistä tuliaisista ja muistutin, että mielummin niitä puukoruja, jos mahdollista. Nuoriso on siis lähdössä Nigeriaan kuudeksi viikoksi.

Muuten ollaan menty sellaista normaaliarkea. Lenkkeilty ja harjoiteltu Oksin kanssa hihnakäytöstä + seuraamista/vierellä kävelyä. Enemmän vaan pitäisi keretä kaikkea tekemään...tai ainakin siltä itsestä tuntuu.

Sandra otti koirista kovasti kuvia, pitäsi katsoa saisiko niitä mitenkään tänne blogiin nähtäväksi.

lauantai 24. joulukuuta 2011

Jatkoa edelliseen...

Jutut jäivät eilen vähän kesken, joten jatketaan tänään. Eli Arco ja Kepa kävivät taannoin pesussa ja ns. föönissä. Ihot näyttivät kummalllakin hyviltä, olin vähän odottanut, että Kepa olisi reitetty aika tarkkaan Oksin toimesta. Mutta hyvä, että ei ollut :). Arco lähes nukahti turkin kuivaamisen aikana ja sillä oli selkeästi kivaa- olihan maalaiskoira päässyt kaupunkiin. Kepa sen sijaan pelkäsi ihan mahdottomasti kuivaajan ääntä. Sen käytös oli sen verran poikkuksellista, että tilasin tuon kilpparitestiajan samantien. Ainahan Kepa on ääniin suhtautunut eri tavoin kuin Arco mutta nyt tosiaan käytös oli selkeästi poikkeavaa- koira pelkäsi niin, että hampaat senkun kalisivat.. Varsinaisen ääniaraksi en Kepaa ole koskaan luokitellut mutta se huomaa äänet eri tavoin kuin Arco. Pesureissulta Oksi sai tuliaisiksi shampoota ja hoitoainetta, tarkoitus olisi sekin pesaista tässä vapaiden aikana.

Sandra ja vävypoika tulevat tänään muutamaksi päiväksi meille. Tämä tietää Zulialle ja Noorukselle parturointia. Meillähän nuo persialaiskissat pidetään lyhyessä turkissa. Parturoinnissa menee yleesä useampi tunti - kissat kun eivät ole kovinkaan yhteistyöhaluisia.

Mitäs muuta...Oksi kävi shoppailureissulla Mustissa&Mirrissä. Sai myyjien jakamattoman huomion ja pusutteli kaikki lähellä olevat. Näytti kuulemma ihanalta honkkakoivelta ja Väiski Vemmelsääreltä, en tiedä pitäsikö Sannan olla huolissaan kun onkin saanut jalostettua holskusta jäniksen :D :D. Oksi sai rapsutusten lisäksi uudet valjaat ja pannan. Edelliset valjaat napsahtivat poikki ihan tuosta vaan, aika erikoista sanoisin. Myyjä sai kaupattua Oksille hienon oranssin Hurtta lifegard pannan "Sopii niin hyvin tuohon sinun treeniliiviisi". No, olihan pannan värit samat kuin holskyhdistyksien treeniliivinkin. Valjaat olivat kyllä siniset Hurtan heijastinvaljaat mutta olkoot.

Mitään kovin erikoista ei ole ehditty tekemään, tarkoitus on puuhata koiruuksien kanssa jotakin näiden vapaiden aikana. Joten taidan lähteä keittelemään possun sydänmiä....

Kovasti kiitoksia kaikille joulutervehdyksen lähettäneille näin blogin välityksellä, tiedän että luette tätä silloin tällöin. Me emme ole ns. jouluihmisiä  mutta kaikille mukavaa viikonloppua koirien kanssa:)

perjantai 23. joulukuuta 2011

Terveystietoja, harjoituksia, pesua ja fööniä ym.

Aluksikin... Arco kävi silmien uusintapeilauksessa. Viimeksi silmät peilattiin 10 kuukautta sitten ja niissä havaittiin muutoksia. Nyt 21.12 muutokset ovat edenneet ja koiralla on kaihi. Näkökyky on suhteellisen hyvä, silmät peilannut lääkäri sanoi, että lukea koira ei näkisi, mutta vielä ei haittaa sen kummemmin. No, jotenkin jotain tuollaista osasi jo odottaakin, eli ei siitä sen enempiä.

Kepalta otettiin kilpparitestit. TgAa tule myöhemmin, lähettivät näytteen Saksaan analysoitavaksi. Toisessa testissä arvot hippasen alle suositusarvojen...joten olen joksenkin varma että TgAa on positiivinen... Great.

Oksi on käynyt parin otteeseen harjoittelmassa vieraan koiran läsnäoloa. Hienosti ovat molemmat kerrat menneet, viimeksi vieras koira pääsi jo ihan viereen. Valtterin mielestä, tästä ei ole meille mitään ongelmaa tulossa. Valtteri myös leikitti Oksia patukan kanssa, ja hienostihan se meni. Oksi leikki mielellään ja osaa keskittyä leikkiin vaikka toinen koira olisi häiriönä vieressä. Kepa oli mukana viimeisellä kerralla myös. Sen kanssa harjoiteliin tuota sammaa vieraan koiran läsnäoloä. Kotiympyröissähän Kepa kumeenee tosi kovin vierasta koirista mutta nyt keskittyi minuun hienosti. Yhtään pöhähdystä ei kuulunut ja vaikka pikkaisen tuijoitteli, niin käskystä kääntyi katsomaan minuun. Nyt vain kovasti odotellaan ensi vuonna alkavia kursseja :).

Oksi on ollut vaihtelevasti pieniä aikoja kotona yksin tai aikuisten koirien kanssa. Toistaiseksi yksinolot ovat menneet hienosti, ei ole tehnyt tarpeitaan sisälle eikä järsinyt mitään. Omia leluja oli liikutellut mutta kissatkin makailivat rauhallisina, joten voitaisiin sanoa, että pentu osaa olla yksin. Toivottavasti jatkuu myös näin. Oksi alkaa olla 100% sisäsiisti. Yölläkään sitä ei enää tarvitse viedä ulos eli osaa pidätellä sellaiset 8 tuntia. Ensi viikolla en ota Oksia töihin vaan se saa jäädä kotiin harjoittelmaan kotona olemista Karin loman ajan.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Kyläilyä ja hihnaharjoituksia

Käytiin tänään Oksin kanssa anoppia moikkaamassa. Tämä oli Oksilla toinen kerta anoppilassa, ja yhtä hienosti käyttäytyi kun ensimmäisellä kerrallakin. Anoppi kuuluu ihmisryhnään "koirapelkoiset", ja totesikin Oksin kasvaneen jo liian isoksi :D. Hän pelkää isoja koiria mutta katsellaan Oksin kanssa jos päästäisiin kyläilemään jatkossakin koska Oksi on kuulemma "kiltti ja rauhallinen poika". Kiltin kyllä allekirjoitan mutta tuota rauhallisuutta (makoillaan lattialla tai sohvalla) ei aina kotioloissa näy :D. Anoppi jaksoi päivitellä Oksin tassujen kokoa ja toisteli, että "siitä taitaa kasvaa iso koira".

Oksi on pääsääntöisesti nykyään lenkkeillyt Arcon kaverina, ja Kepa on päässyt ainoana koirana lenkille. Miksi? Siitä syystä, että Arco käyttäytyy lenkillä maltillisesti ja toivoisin Oksin ottavan siitä oppia. Samoin Arcon reaktiot vieraisiin koiriin ovat huomattavasti lievemmät kuin Kepan, toivon Oksin ottavan oppia tässäkin asiassa. Kepa on välillä helisemässä Oksin hampaissa, joten katson että se on ansainnut lapsenlikkana olemisesta ja huomattavasta itsehillinästä suhteessa Oksiin ja sen tempauksiin, ihan omat privaattilenkit.

Tosin tarkoitus on lisätä Oksin lenkitystä yksinään jo pelkästään hihnassa käyttäytymisen opettelun vuoksi. Nopeasti se hoksasikin, yksin ollessaan, että hihnassa ei vedetä. Joten tämän asian opettelu ei tule olemaan vaikeaa. Olen toiminut niin, että kun hihna kiristyy, pysähdyn. Hyvin nopeasti Oksi hoksasi, että kun hihna löystyy matkaa jatketaan. Vaikeutena on, koska kumpikin aikuinen koira osaa kävellä hihnassa hienosti yksinään, se miten ne kaikki yhdessä kävelisivät hihnalenkillä löysillä hihnoilla. Yhteislenkillä Oksi on sitä mieltä, että hän voisi olla joka paikassa ensimmäisenä, ja nopeasti kaiken lisäksi.

Oksi on lähes (99%) sisäsiisti. Lisäksi sitä on välillä jätetty kotiin aikusten koirien ja kissojen kanssa muutamiksi tunneiksi kerrallaan. Kotiin tullessa tällä vallitsee rauhallinen tunnelma, tavarat ovat paikoillaan ja kissatkin nukuvat sänkyjen päällä tms. paikassa, joten niitä ei ole ilmeisestikään yritetty jahtailla. Lisäksi isona plussana on se, että niiden vessat saavat olla nykyään rauhassa Oksilta.

torstai 8. joulukuuta 2011

Oksi rokotuksilla ja muuta höpinää

Oksi sai eilen tehosterokotteen. Taaskaan poika ei huomannut pistämistä vaan veteli nameja poskeen hyvällä ruokahalulla. Muutenkin käyttäytyi oikein kivasti ja pussaili eläintenhoitaja Katia. Oksilla oli painoa 11,9 kg, "hoikkainen mutta ei liian laiha" oli eläinlääkärin arvio Oksista, ruokaa voi kuulemma antaa ennemmänkin jos vain maistuu.

Tänään käytiin harjoittelemassa Oksin kanssa toisten koirien kohtaamista Valtterin johdolla. Oksi mielellään haukkuu muille koirille ja tätä tapaa nyt yritetään saada pennulta pois vastaehdollistamalla, eli palkattiin kun Oksi katsoi toista koiraa haukkumatta ja rauhallisena. Huomionarvoista oli, että en juurikaan voi kehua Oksia sanallisesti, koska se saa valtaisan "ihanaa, äiskä, ihanaa, mä pusutan sua kanssa" hyppimiskohtauksen, varsinkaan jos haluan pennun olevan rauhallisesti.  Ensi torstaina jatketaan :). Katselin taas ennen meidän vuoroa pentukurssilaisia ja katsastelin yhden pennun hampaita omistajan pyynnöstä. Olen ilmoittanut Oksin seuraavaan alkavaan pentukurssiin.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Vetokärryt ja ahkio

Tänään saatiin Katilta ostamani koiren vetokärryt ja ahkio. Kati ystävällisesti toimitti ne meille ihan pihamaalle saakka. Sekä Arco että Kepa kokeilivat valjaita ja hyviltä vaikuttivat. Tänne on satanut jo jonkin verran lunta mutta lisää odotetaan niin päästään ahkionvetoa kokeilemaan tuossa pellolla.

Muuten tämä päivä on kulunut lenkkeilyn merkeissä. Aamulla lähdin Arcon ja Oksin kanssa kävelemään tuota pidempää lenkkiä, puolitoista tuntia suunnilleen tallattiin ja toi pojat kotiin ja otin Kepan mukaani. Tarkoituksena oli Kepan kanssa vähän lisäkartoittaa mahdollisia uusia lenkkeilyreittejä. Ylitettiin tuo lähellä virtaava suhteellisen iso oja ja oikaistiin pellonpoikki läheiselle teollisuusalueelle. Ajatuksena oli löytää metsän läpi kulkeva polku mutta se jäi kun jäikin pelkäksi ajatukseksi. Seikkailtiin pieneläinhautasmaalla ja golfkentällä ja jonkun kuljetusliikkeen takapihalla ja todennäköisesti aika monessa valvontakamerassa. Ja jouduttiin loppupeleissä palaamaan ihan viralliselle tielle kun ei löydetty sitä kuviteltua oikopolkua.No, tulihan tytysyn kanssa tallattua reilu kaksi tuntia ja Kepakin oli välillä sen oloinen "että mikähän ajatus tässä on takana". Nähtiin muuten, todennäköisesti, kahden kauriin jäljet. Koirat saivat tänään hirven luita; Arco sai vasan pään ja Kepa ja Oksi isot sääriluut. Luu oli Oksille niin iso, että pentu ei jaksanut sitä liikutella ja sen piti syödä luuta seisten. Loppupäivä poltettiin roskia pihalla ja nyt näkyy meillä olevan suhteellisen ryytynyttä koiraa.

Oksilla on huomenna tehosterokotus. Rabiesrokoteen otan sille eri kerralla. On kuulemma nykyinen suositus, että erikseen ja välillä 2-4 viikkoa. Näistä rokotteiden haittavaikutuksista olikin paljon puhetta tuolla Kanakurssin yhteydessä, mutta kait ne on pakko ottaa jos koiran kanssa meinaa joissain virallisissa kinkereissä pyörähtää.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kuulumisia

Ensiksikin iso kiitos äiskälle kuvien laittamisesta blogiin :). Kuvista näkyy hyvin se, että kuinka erivärisiä/näköisiä meidän koirat keskenään ovat, ja kuitenkin on sama rotu kyseessä.

Oksi on kasvanut noista kuvista paljon. Voisi sanoa, että nykyisin sen on puolet Kepan koosta, korkeutta ehkä himppa enemmän mutta kun se on tuollainen hoikkis, niin massaa ei ehkä niin paljon. Oksi tarvitsisi viedä tehosterokotukselle ja siellähän se sitten tulee punnittua.

Oksi on edelleen ollut mukanani töissä, tosin lauantaina se jäi isojen koirien kanssa kotiin. Karilla oli vapaapäivä mutta käytännössä koirat ja kissat olivat kuutisen tuntia keskenään. Kun tulin kotiin kahden  jälkeen niin sain vastaani hyvin unisen näköisia koirannaamoja. Paikat olivat kunnossa eikä asioitakaan oltu sisälle tehty. Hieno juttu :).

Olen syöttänyt Oksia kolme kertaa päivässä. Iltaruokana sillä on ollut pelkkiä nappuloita ja ne on syötetty sille harjoittelun palkkioina yksittäin. Eilen harjoiteltiin suuntaa "oikea", istumista ja kyljellään makaamista käskyllä "kölli". Kölliminen sujuikin oikein hienosti, Oksista on kiva syödä makuuasennossa. Kosketuskeppia on tehty myös, lähinnä ajatuksena tulevat vieraan koiran kohtaamistreenit.

Eli tulevalla vikkolla mennään Oksin kanssa harjoittelmaan vieraan koiran kohtaamista Valtterin ja Katariina luo. Käytiin tutustumassa heidän harjoitustiloihinsa, hienolta näytti. Oksikin pääsi tiloihin tutustumaan ja sai Valtterilta lausunnon "reaktiivinen koira" :D. Seurasin Valtterin vetämää pentukurssia ja täytyy kyllä myöntää että pennuissa on eroja käyttäytymisen suhteen rodusta riippuen. Tämänhän kaikki koiria seurannneet tietenkin jo tietävätkin mutta käytännössä kun sen näkee, niin se jaksaa ainakin minua aina hämmästyttää. Kurssilla oli oikein ihanan oloinen tiibetinspanielin pentu Samu, joka sai päähäni ajatuksen että olisikohan meillä joskus tiibetinspanieli :D. Valtterin oma koira käyttölinjainenlabbis Suko oli Oksin tutustumisen ajan häkissä harjoitustiloissa. Valtteri totesi mustan koiran pelottavan useampia koiria mutta minusta näytti siltä, että Oksin mielestä Suko oli potettinaalinen riekkumiskaveri. Luulen, että Kepan musta väristys on aiheuttanut Oksissa mielleyhtymän painikaverista.

Oksissa ja Kepassa on luonteissa hyvin paljon samoja piirteitä. Joten kait sitten voisi näinkin kapean otannan johdosta todeta, että nuo piirteet ovat holskuille tyypillisiä. Arco on oma lukunsa, mutta sen kohdalla ei voi varmuudella sanoa, etteikö sen sairaus vaikuttaisi sen olemiseen ja eloon. Oksissa pidän erityisesti sen suhtautumisesta ihmisiin ja siitä, että se uskoo käskyjä helposti. Lisäksi sen alati heiluva häntä, joka heiluttaa myös pyllyä, on erityisen hellyyttävä :). Sillä on aikakin toistaiseksi säilynyt tapa haluta ainakin kerran päivässä sylikoiraksi ja muutenkin se tykkää olla ihmisen lähellä. Joten sänky olakaa jossain vaiheessa jäädä pieneksi, koska Oksin tykkää nukkua siinä minun ja Kepan kaverina :D

tiistai 29. marraskuuta 2011

Operantin ehdollistamisen workshop III

Olin viime viikolla operatin ehdollistamisen workshopissa eli kanakurssi kolmosella. Lähdettiin Oksin kanssa jo keskiviikkona Kangasalalle ja tultiin sunnuntaina pois. Koulutuspäiviä oli torstaista sunnuntaihin. Lyhykäisyydessään oli tarkoitus kouluttaa kanoille keilojen kiertoa. Keilat kierrettiin joko ulkokautta tai sisäkautta = kahdeksikko. Keilojen väri ja muoto toimivat kanalle vihjeenä kumpaa tehdään.

En sen enempiä tänne kurssista kirjoittele koska meljän päivän kolutuksesta tulisi niin paljon asiaa, että kukaan ei sitä jaksaisi lukea. Totean vain, että opettavaa oli :). Itselleni on vaikeaa kritteerin nosto, joko hinkkaaan asiaa paikallaan tai nostan kahta kritteeriä kerrallaan. Kurssikaverit olivat mukavia ja kurssilla oli ns. hyvä henki.

Oksilla oli varsin tylsää. Kurssipäivän se joutui viettämään autossa, pääsi tosin välilllä pissalle. Autossa odottelu sujui mallikaasti nukkuen. Ilmat olivat surkeat, joten illallakaan ei oikein pitkiä lenkkejä viitsinyt kävellä, eikä oikein olisi jaksanutkaan. Kurssipäivä vei mehut allekirjoittaneesta aika täysin.

Kovasti toivon, että Tommy järjestäisi neloskurssinkin. Yksi nelonen on ensi kesänä mutta se on jo täysi.

Kurssilla tapasin Katariinan ja Valtterin, jotka ovat täältäpäin. Tarkoitus olisi jatkossa reenailla heidän kanssaan kaikenmoista. Menen huomenna tutustumaan heidän treenitiloihinsa ja ensikuun alkupuolella on tarkoitus harjoitella Oksin kanssa muiden koirien kohtaamista Valtterin ja heidän koiriensa kanssa.

Oksilta on lähenyt ainakin kaksi hammasta ylhäältä edestä. Lisäksi sen vasen korva on pysynyt pystyssä koko tämän päivän. Korvahan oli jo pystyssä aikaisemminkin kunnes lärpähti alas. Omaan silmään Oksi ei näytä kasvaneen ollenkaan mutta työkaverini Laura, joka ei ollut pentua nähnyt viikkoon totesi sen kasvaneen huimasti. Tosin kahdellajalalla  olleessaan Oksin pää ulottuu jo aika korkealle. Lisäksi se pääsee jo hyppäämään kaikkille sängyille. Jaksaa pidätellä jo noin kahdeksan tunnin verran yöaikaan mutta päivällä käy vielä vahinkoja silloin tällöin.

Oksi on viettänyt välillä aikaa joko Arcon tai Kepan kanssa kotona kun olen käyttänyt toista aikuista lenkillä. Hyvin on mennyt. Yhtenä päivänä Oksi halusi samoille eväille Arcon kanssa ja livisti omalta ruokapaikaltaan Arcon luun luo. Olin aina luullut, että tästä syttyy sota mutta ei. Arco istui, kylläkin hieman vaivaantuneen oloisena, paikallaan kun Oksi tutkaili sen luuta. Eli ei Arco ainakaan pentu syö ;) vaikka välillä sille edelleen murraileekin. Tänään kylläkin haastoi Oksia pihalla leikkimään:).

lauantai 19. marraskuuta 2011

Kuulumisia

Oksin kanssa ollaan tällä viikolla keritty työn ohessa vähän harjoittelmaan istumista, maahan menoa ja vierellä kävelemistä. Olen joka päivä kävelyttänyt Oksia keskustassa kävelykadulla ja ollaan opeteltu, että muihin ihmisiin ei reagoida-niiden suuntaa ei pyritä, eikä niille haukuta. Istumisia ollaan otettu kävelyiden ohessa.

Oksi osaa olla jo häkissään työpaikalla ihan lungisti-yleensä sen tavoittaa sieltä selällään makoilemasta. Autoilu sujuu erinomaisesti, Oksi ei voi enää autossa pahoin eikä siellä myöskään huudella. Se on oppinut, että kannattaa käydä maate ja huilia, kun ei tiedä mitä kohta joutuu tekemään. Tästä autoilusta olen erittäin iloinen koska liikumme autolla kuitenkin hyvinkin pitkiä matkoja. Joten on tärkeää, että koirat ottavat matkustamisen rauhallisesti. Töissä Oksi on päässyt  nyt kaikkien koiraihmisasiakkemme silitettäväksi. Olen oikein urakalla yrittänyt saada sille näitä ihmiskontakteja.

Tänään koirat jäivät ensi kertaa kolmisin kotiin kauppareissun ajaksi. Hyvin oli mennyt-olivat kaikki kolme nukkumassa kun tulin kotiin eikä sisälle ollut tehty tarpeitakaan. Aamulla Oksi pääsi ensi kertaa isojen kanssa pitkälle lenkille. Normaalisti meillä menee lenkkiin 1,5 tuntia mutta nyt meni kaksi. Uusitaan lenkki todennäköisesti huomenna. Oksilta on hihnalenkkien yhteydessä kielletty toisissa koirissa roikkuminen, koskee myös niiden hihnoja. Lisäkielto on nyt tullut myös omassa hihnassa roikkumisesta. Näillä on pyritty saamaan lenkkeilyyn selvät sävelet.

Yöllä on kielletty Oksilta Kepan häiriköiminen- sillä on tapana yrittää saada Kepa leikkiin mukaan yöaikaan. Tarkoitus on kuitenkin, että yöllä nukuttaisiin, jokainen omalla pedillään. Pihalla on käyty kerran yössä hyvin eleettömästi tekemässä tarpeet.

Turhasta haukkumisesta on myös seurannut kielto. Omalla pihalla olisi joskus mukava haukkua naapurin koirien kanssa mutta muualla ei mielestäni tarvitsisi hirveästi haukkua-uskoo kieltoa kyllä hyvin.

Oksi on kova ottamaan ilmavainua, jopa Arco on alkanut seurailemaan pikkupojan touhuja- joku mielenkiintoinen haju voi mennä ohi nenän...Jos nyt vähän ihmimillistetään, niin Oksi on saanut Arcon silmissä jonkimoista tunnustusta hajuasiassa :D. Se ei olekaan niin turha heppu kuin Arco ehkä aluksi ajatteli ;D.

Oksin maha on nyt pysynyt kunnossa. Se on syönyt nappuloita ja lihaa, luita ei ole annetu kuin tosi harvoin.

Olen ilmoittautunut Oksin kanssa Pakkasnaksu kurssille. Todennäköisesti en opi itse siellä mitään uutta mutta jotain on kiva touhuta. Kotiläksyjen muodossa on sitten ihan pakkoa harjoitellakin. Lisäksi rupean käymään sen kanssa lauantaisin avoimessa toko-ryhmässä. Voi myös olla, että Kepa vaihtelevasti korvaa Oksia ryhmässä.

Olen lupautunut ostamaan kaverin kaverilta vetokärryt ja- reen koirille. Joten todennäköisesti käydään jomman kumman aikuisen kanssa vetokurssi. Oksi on vetohommiin vielä liian pieni.

Havaintoja Oksista  noin muuten; vaikka se viihtyy hyvin aikusten koirien kanssa, silti se aina kotiin tulleessa moikkaa ensin ihmiset. Jee!!! Sen luonteessa on hyvin paljon samoja piirteitä kuin Kepan- hirveän paljon sen kanssa ei tarvise mistään asiasta vääntää. Uskoo/tottelee helposti, ainakin vielä ;). Ihanaisen upea Oksi-Poksi poika.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kuulumisia

Ollaan harjoiteltu Arcon ja Kepan kanssa nostoja ja Oksin kanssa kosketuskeppiä. Oksi on kyllä innokas reenailija, naksun ääni aiheuttaa pikkupojassa vinkumisreaktion.

Oksi-Poksin maha on taas ollut sekaisin. Viime yönä tehtiin ripulikakkoja ulos sekä sisälle, tosin se oli päässyt taas kissanvessan kimppuun. Karilta huolimaattomuusvirhe kaupassakäyntini aikana. Aamulla Oksi oksensi sulamattomat rustonpalat. Tää ruokintapuoli aiheuttaa allekirjoittaneelle pientä pään vaivaa... Pähkäilen, että syöntkö kuitenkin Oksille vielä pääsääntöisesti nappulaa vai mitä...

Pieniä aikoja koirat ovat olleet pihalla kolmisin, Oksikin on jo sen kokoinen, että ei ihan mistä tahansa raosta pääse karkuun puikahtamaan. Tosin sitä pitää vahtia tuon kaiken syömisen suhteen.

Yksi ei-niin-kiva juttu kävi muutama ilta sitten. Olein tuolla metsälenkillä kaikkien kolmen kanssa kun huomasin, että perässämme kävelle joku. Oli pimeää ja en nähnyt muuta kuin otsalampun valon. Valo sitten läheni  ja Arco ja Kepa rupesivat taaksepäin kuikuilemaan. Kuitenkin käskyllä "ei vahdi" jatkettiin leppoisissa merkeissä lenkkiä, kävelytin  aikuisia vielä pitkissä hihnoissa. Kun tulimme hiekkatielle Valo oli jo ihan meidän takanamme. Sanoin  koirille, että "joku haluaa mennä ohitse, joten väistetään". Mistä kumman syystä päähäni ei vieläkään ole jäänyt se fakta, että väistäminen on meillä SE JUTTU, jota eikoskaanmilloinkaanikinä kannata tehdä. No, keräilin koirat viereeni tienlaitaan ja kun Valo oli kohdallamme ohittamassa meitä niin hupsheijakkaa, Valolla oli mukanaan sakemanni. Tämä aiheutti sitten meidän koirissa sellaisen suht kovan rähinän. Pysyihän ne koirat hihnoissaan ja hiljenihän se sitten kotvan kuluttua, mutta syletti niin suunnattomasti. Oksille ei ainakaan tehnyt mitenkään hyvää päästä moinen tilanne kokemaan. Ymmärrän toki, että koirat pitää olla hanskassa mutta olisi Valonkin luullut jotain sanovan, kun varmasti varsin hyvin näki, kun käveli ihan perässämme, että olen liikkeellä kahden aikuisen ja yhden pennun kanssa. Olisi edes huudelleut, että mulla on koira kanssa mukana. No, ehkä hän luuli, kun koirat niin hyvin käskyjäni tottelivat "ei vahdi", "kierrä" yms. että ne todella ovat hyvin hanskassa. Ja olivathan koirat huomanneet , että Valolla on mukanaan koira vaikka en itse sitä ollut huomannut. No, erittäin harmittava tilanne mutta ei voi mitään. Muistutus minulle, että älä väistele ja Valolle tieto, että koirat eivät ole hanskassa ihan niin hyvin.

Oksi muuten nostaa pissatessa jalkaa ja Kepaa se yrittää astua. Astuminen voi toki olla ihan pennun puuhailua mutta kovin hyvältä tuo Kepa tuntuu Oksin nenään tuoksuvan. Arcoa se ei yritä astua, tiedä sitten mistä syystä ;).

perjantai 11. marraskuuta 2011

Viikko vierähti

Tää blogi elää ihan omaa elämäänsä, huomasin just, että se taivaan tuulin hävinnyt juttu on päiväytynyt tälle päivämäärälle. No, siinä on nyt luettavissa samat asiat kahteen kertaan.

Viikko vierähti töitä tehdessä. Oksi on ollut mukana töissä joka päivä. Osaa jo hienosti ja hiljaa odottaa häkissään, nukkuu siellä lähinnä ja kerää virtaa kotia ja iltaa varten :D. Paljon nuo jaksavat riehua keskenään- Kepa ja Oksi. Oksi on tavannut töiden lomassa uusia ihmisiä ja sitten ollaan kuljettu kaupungilla.

Tiistaina Okis kävi rokotuksilla ja painoi 8,2kg. Hoikkanenhan se on mutta lääkärin mukaan "kannattaa pitää se kasvuaikana tuollaisena". Napatyrä on mennyt umpeen, joten sitä ei sitten tarvitse kosmeettisitakaan syistä operoida.Oksi ei pistosta huomannut olleenkaan vaan söi hyvällä ruokahalulla nappuloita. Kopeloinneista ei ollut noineskaan, höösäsi nappuloiden perään eikä tainnut huomata että lääkäri sitä kopeloi.

Yksi ripulipäivä mahtui Okin kohdalla kuluneeseen viikkoon, muilla koirilla ei ollut mitään. Nyt vatsa on taas kunnossa. Luulen, että mikrokissanhiekka ei ole kovin vatsaystävälistä syötävää. Jotenkin Oksi onnistuu aina livahtamaan kissankakan syöntiin vaikka sitä sen suhteen haukkana vahditaankin.

Perusjuttuja on harjoiteltu kun vain allekirjoittanut on jaksanut. Oksi on tällä viikolla ollut sitä mieltä, että aamu koittaa klo.03.00. Tosin vähän myöhempään on kyllä nukuttu mutta huonosti.

Arcon ja Oksin suhde on siinä vaiheessa, että Arcokin leikkii Oksin kanssa pihalla. Samoin Oksi voi ottaa lähikontaktia Arcoon esim. roikkumalla sen kauluksessa tai nousemalla sitä vasten. Olen jopa yllättänyt Arcon nuolemasta Oksin korvia :).

Koiranruokinta luento, alueuutisia ja Oksin ensimmäinen "työpäivä"

Eilen käytiin piipahtamassa töissä ja tsekkaamassa, että mihin aikaan sinne tänään piti mennä. Hoitelin samalla vähän asioita ja Oksi odotteli töissä. Samlla käytiin pyörimässä kävelykadulla ja Oksi pääsi alueuutisiin. Itse en ole pätkää nähnyt, mutta kait koiranpentu oli kevennyksenä Kouvolan kaupungin taloustilanteessa.

Illalla olin Malin Ekblomin koiranruokintaa käsittelevällä luennolla. Mielenkiintoista oli. Minulla onkin hänen kirjoittamasa kirja ruokinnasta mutta luennolla tuli uusiakin juttuja. Lähinnä kait tärkeimpänä tuo broilerinsiipien syöttäminen koiralle. Suositeltavampaa on syöttää rankoja tai kauloja. Ne ovat pehmeämpää luuta ja nikamat kulkeutuvat suolistosta paremmin pois kun siivenluut, jos koiran elimistö ei luuta sulata. Kovasti painotettiin sisäelimien syöttämisen tärkeyttä sekä kalan syöttämistä.

En jaksanut enää keskittyä ostoksiin eilen, joten käytiin tänään Oksin kanssa ruokaostoksilla. Ostettiin puutuvia juttuja ja lisää noita liha+sekaan jauhettu luu yhdistelmiä, broileria,kalkkunaa ja poroa.

Tein muuten tänään sellaisen havainnon, että kun Oksi on syönty raakaruokaa, eli ei olenkaan nappuloita, se ei oksenna autossa. Muutenkin aikomukseni on siirtää se samantyyppiseen ruokintaan kuin Arco ja Kepakin on. Luut se tulee alkuun samaan jauhettuina.

Ostin koirille myös maitohappibakteereja ruuansulatuksen avuksi. Raakaruokintaan siirryttäessa koiralle voisi antaa haimaa, ruuansulatusentyymien lisäämiseksi. Tämäkin oli uusi juttu itselle. Ostoslistalla on myös jokin vitamiini/hivenainen kuurin hommaaminen pennulle. Malin piti mullan ja saven syömistä jonkinsortin oireena hivenainepuutoksesta. Toki voi olla opittu tapakin. Oksikin on siirtynyt maan syömisestä kasvisten syöntiin, joten lisäsin senkin sapuskaan kasvissosetta.

Töissä Oksi oli suhteellisen hiljaa, minun mielestäni huusi kovastikin mutta työkaverit sanoivat, että nopeastihan tuo hiljenee...Ulkona käytiin useamman kerran päivän aikana ja muutama tuttu kävi Oksia silittelemässä- Oksi suhtautui oikein mukavasti heihin. Jonkin verran pääsin palkkaamaan Oksia hyvästä hihnakäytöksestä. Katsekontaktia otettiin aina ulkona käytäessä, hienosti toimi. Jaksaa keskittyä minuun vaikka olisi paljonkin häiriötä ympärillä. Oksi on reippaan tuntuinen kaupungissakin, ainoa mitä pikkaisen katselee on, jos liikkeellä on erittäin paljon autoja ja joudut jäämään kaistojen väliin odottamaan vihreää valoa.

Nyt illalla Oksilla oli turbovaihde päällä. Onneksi Kepa jaksoi juoksuttaa sitä oikein urakalla pihalla. Olen ollut vähän huolissani tuosta Kepan kiltteydestä pentua kohtaan mutta tänään näin Kepan hyvinkin nätisti kellauttavan pennun selälleen ja pitävän sitä kurkusta kiinni. Oksi rauhoittui tosi nopeasti:). Joten eiköhän Kepa osaa rajat pennulle näyttää, joten olen turhaan siitä huolissani. Oksi tykkää hyvin fyysistä leikeistä ja näyttää aika hurjalta leikkiessään, ei pusupojasta uskoisi. Peli täytyy kyllä puhaltaa välillä poikki, hyvin koirat rauhottuvat kun käy itsekin makuuasentoon. Luulen, että ensi yö menee yhtä hyvin kuin viime yökin-meillä nukutaan.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Kuulumisia

Kirjoitin toissapäivänä pitkän litanian kaikkea ja painoin sitten väärää näppäintä, ja tuotokset hävisivät taivaan tuuliin.

Keskiviikkona palasin töissä normaaliin työrytmiin eli pentulomat on nyt pidetty. Oksi on ollut mukana töissä, ekana päiväna huuteli aika kovasti mutta viimeiset pari päivää on ollut hiljakseen. Olen käynyt sen kanssa ulkona aina kun on töiden lomassa ollut mahdollista. En oikein tiedä kuinka paljon se työpäivän aikana nukkuu mutta hepulit kotona ovat olleet aikamoiset. Silti se vaikuttaa aika väsyneelle ja hepulit ovat sellaisia ylivilkkaus hepuleita. Oksi roikkuu kiinni kaikessa mahdollisessa ja "kiusaa" Kepaa niin sisällä kuin ulkona.

Tänään Oksi sai valtaisan haukkukohtauksen kävelykadulla kun ohitsemme meni kaksi koiraa. Tähän mennessä ei ole muihin koiriin kiinnittänyt mitään huomiota. Tiedä sitten tuleeko toisita koirista meille jokin isompikin "juttu". Suhteellisen hyvin sen huomion saa itseensä mutta tänään koirat veivät kyllä meikäläisestä voiton. Tiedä sitten, oliko pentu niin väsyksissä, että keitti yli. Työpäivän jälkeen käytiin vielä Mustissa&Mirrissä ja Oksi olisi halunut jäädä sinne matolle nukkumaan. Ihmisiä ollaan tavattu paljon ja olen antanut pennun ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin monessa tilanteessa, ainostaan kadulla kun kävellään niin haluan, että sen huomio on minussa ja ihmiset ohitetaan ilman kummempia juttuja.

Oksi on siirtynyt nyt nappuloista raaka/sekaruokintaan. Autossa se ei ole juurikaan enää voinut pahoin ja hikottelu ruuan jälkeen on loppunut. Luut Oksi saa jauhettuina ainakin näin alkuvaiheessa. Nappuloita tulee jatkossa vain silloin tällöin nameina.

Kävin Malin Ekblomin "Koiran ruonkinta"-luennolla. Oli mielenkiintoinen kaksituntinen.Paljon oli itselle tuttua asiaa mutta uuttakin tietoa tuli. Hän suositteli esim. broilerinsiipien tilalle kauloja ja selkärankoja varsinkin pennuille ja luihin totutteleville aikuisille koirille. Siipien luut ovat kovempia kun ranganluut. Painotti sisäelimen ja kalan syöttämistä koirille. Nivelrikosta kärsiville kannattaa syöttää selkärankoja ja niveliä. Mullan, saven tms. maa-aineksen syömisen sanoi johtuvan kivennäsiaineiden puutoksesta ja ulosteiden syömisen vitamiinipuutoksesta. Sanoi kyllä, että molemmat saattavat myös olla opittuja tapoja.

Mukavaa, että on kaksi päivää vapaata. Tarkoitus on tehdä koirille jälkeä tuohon pellolle, jos vähän rauhoittaisi tuota Oksin riehumistakin. Se tykkää selkeästi "taisteluleikeistä". Arcokin on pihalla jo osallistunut juoksuleikkeihin mutta sisällä on vähän nihkeämpää touhua. Mutta hyvältä vaikuttaa.

Oksilla on rokotus ensi tiistaina. Saa nähdä kuinka paljon se silloin painaa. Aika hoikkainen poikahan se on, tassut ovat kylölä erittäin lähellä kokoa Kepa . Toinen jo pystyssä ollut korva on lurpahtanut takaisin löpöttämään. Korvat ovat kyllä kasvaneet kokoa, joten ei ihme jos eivät jaksa pystyssä pysyä. Korvat ovat jo kokoa Kepa. Oksi on selkeästi jo kissojamme isompi eikä enää mahtunut pujahtamaan sisälle koiraportin kissanluukusta.

Mitään ihmeellisempää ei olla harjoiteltu lähipäivinä, aamulla ja illalla on käyty neljästään tuo lähimetsän lenkki. Arcon ja Kepan kanssa on pyritty tekemään vielä yksi vähän pidempi lenkki, jos aika vaan on riittänyt.

maanantai 31. lokakuuta 2011

Unitauti iski

Me ollaan nukuttu, siis minä ja koirat. Viime yönä 22-06, käytiin lenkillä ja nukuttiin taas, varmaan yhdeksästä kahteentoista. Lenkkeiltiin taas ja nukuttiin lisää. Iltalenkillä käytiin äsken ja kohta nukutaan taas. Mulla on varmaan jäänyt univelkaa ja tuntuu siltä, että poskiontelotulehdus yrittäisi pukata päälle. En tiedä mikä koirilla on, mutta hyvin ovat hirsiä vedelleet Oksita Arcoon.

Eli mitään niin hirveän tähdellistä ei ole tänään tehty. Sain kyllä varattua itselleni ja Oksille majapaikan Kangasalalta, kun lähden sinne neljän päivän kurssille. Mennäänkin ihan herroiksi ns. hotellimajoitukseen kuntokeskus Apilaan. Varattiin yhdenhengen huone. Apila vaikutti selliselta mukavan rauhalliselta paikalta, on reumapotilaiden kuntoutuskeskus, joten ei ole oletettavaa, että siellä olisi yöllä kovinkaan kovat pippalot. Haluan nukkua rauhassa :). Katsastelin netistä myös noita paikallisia koirakursseja mutta täytyy vissiin soitella perään, netissä näyttää laahavan jäljessä kurssitarjonta.

Oksi pääsee jo hyppäämään nojatuolehin ja sohvallekin. Muutenkin se on oikein ketterä poika, osasi hypätä sohvalta suoraan nojatuoliin. En tosin tiedä arvostaako sen ketteryyttä tässä huushollissa kukaan muu kuin minä :D. Arcon ja Kepan ilmeet olivat pajon puhuvat kun Oksi veteli hirsiä hyvin itseensä tyytyväisen näköisenä toisessa nojatuolissa.

Huomenna pitää reipastua. Tarkoitus olisi Oksin kanssa mennä keskustaan käpeksimään ja illalla on luento koiranruokinnasta.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Silmät pimeässä

Meitä seurataan metsälenkillä. Olin yhtenä iltana tuolla vakilenkillä Oksin kanssa kahden joskus kahdesan jälkeen. Metsästä kuului rapinan tyyppistä ääntä ja Oksi koko ajan katseli taaksepäin. Kun tultiin tuonne hiekkakentän laittaan ja vilkaisin taaksepäin näin metsänreunassa pimeässä otsalampun valossa kiiltävät silmät. Oksi alkoi vinkumaan ja nappasin sen syliini, ajattelin, että jokin metsänelävä havittelee minun koiravaavista iltapalaa itselleen. Karseeta! Kannoin sen lähes koko matkan sylissäni, hiekkatiellä lähellä kotia annoin sen kävellä itse.

Eilen illalla oli samoihin aikoihin kaikkien kolmen koiran kanssa samaisessa paikassa. Ja taas!! Nyt ne silmät kyllä tuijottivat meitä ihan edessäpäin. Arco ja Kepa lähtivät intopiukeena, rähinällä ja vauhdilla kohti silmiä. Oksi pyöri siellä aikuisten jaloissa ja minä ajattelin, että toivottavasti kaikki pysyvät remmeissään. Ensi tuli mieleen, että koira. Mutta ei. Olisi luullut sen jotenkin vastaavan Arcon ja Kepan rähinään.

Mielessäni päädyin joko kettuun tai kauriiseen/peuraan. Kettu siksi, että se selvästi pöheikössä seurasi meitä. Kokemusta on Arcon pentuajalta meitä pellonreunssa seuraavasta ketusta. Kettu on utelias eläin ja varmaan koiranpentu kiinnostaa sitä, noin niinkun kaikin puolin ;). Peura/kauris siksi, että eläin on minusta kettua suurempi. Silmät ovat isommat ja korkeammalla. Ja kaiksessa siinä hässäkässä jäi sellainen mielikuva, että eläin liikkui hieman pomppivalla tyylillä. Kokemusta on ihmistä ja koiraa seuraavasta nuoresta peurasta. Jänis/rusakko se ei ole. Toki voihan se olla mäyräkin, jonka jälkiä samassa paikassa näkyy mutta silmät ovat suuremmat kuin mäyrän. Ehdotuksia, mikä voisi olla? Sutta tai karhua en suostu edes ajattelemaan :).

Aamulla viiden aikaan käytiin kaikkien koirien kanssa tuo sama lenkki, silmiä ei näkynyt. Joka tapauksessa kävelen siellä ilta-aikaan vain jos isot koirat ovat mukana. Päivällä kävelin siellä Oksin kanssa mutta en nähnyt mitään kummempia jälkiä. Isojen kanssa käytiin tänään kävelemässä puolentoista tunnin lenkki, Oksi jätettiin Karin kanssa kotiin.

Tänään on puuhailtu muutakin. Oksille on tehty makkararuutu ja isoille jäjet. Naksuteltiin katsekontaktia ja kosketuskeppiä.

Oksista on kuoriutunut aikamoinen hiiwiö. Chiliä on hierottu vähän sinne ja tänne huushollissa. Välillä Oksilla on suu täysi Kepan karvaa, Kepankaan ei aina tarvitsisi olla niin kiltti. Oksi on saanut nyt käyttöönsä puruluun, jonka se onkin saanut ihan rauhassa pitää. Ajattelin ensin, että Arco käy hakemassa sen pois mutta ei. Kait sekin ajattelee, että kun pentu järsii luuta on se pois pahanteosta. Arcon ja Kepan ilmeet ovat välillä hyvin puhuvat, niiden naamasta näkee, mitä ne pennusta ja sen puuhista välillä ajattelevat :D. Lattialle pissaaminen saa niiden silmät aina suurenemaan ja sen jälkeen katseet kääntyvät kohti minua "ajattele mitä se teki." Vaikka Oksissa on hiiwiöaineksia, niin silti sen täytyy tasaisin väiajaoin päästä syliini hellystuokioon. Söpöä!

Arcon on tänään pihalla hieman leikkinyt Oksin kanssa takaa-ajoleikkiä, tosin Kepa tunkee aina väliin. Pitäsi välillä ottaa pojat keskenään tuohon pihalle. Viime yö nukuttiin koko yö ilman ulkona käyntiä.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Oksi-pojan touhuja lokakuun loppupuolella

http://www.youtube.com/watch?v=Xx5mlNzqn_U

Ostoksilla ja kyläilyä leikkikaverin luona

Kehuin viime kirjoituksessani sitä kunka hienosti meillä yöt nukutaan. No, poikkeus vahvistaa säännöt, uskon. Viime yönä Oksi olisi halunnut herätä ylös jo puoli kolmen aikaan (kello oli herättämässä viideltä). Tosin tästä yöherätyksestä voidaan syyttää Karin päivystysviikkoa, hän joutui lähtemään yöllä töihin. Kyllähän sitä puhelimen soittoon herää kuka vaan, ainakin pieni holskupoika. Asiaa pahensi se, että kissamme Olga oli sitä mieltä, että se voi varsin hyvin käydä häiriköimässä meisän unirauhaamme. Ja sitten Karikin tuli takaisin kotiin hälyytyksestä. Viiden aikaan tuntui kun ei olisi juurikaan nukkunut.

Oksi oli mukanani töissä. Oli oikein reipas, mitä nyt vähän häkissään huuteli. Mutta vähenemään päin samoin kuin autossa huutaminen. Tänään ei muuten oksentanut autoon kertaakaan :) Töiden jälkeen käytiin Mustissa&Mirrissä ostamassa pari lelua (mihin ne meidän pallot oikein joutuvat?) ja uudet valjaat. Olisin halunnut heijastinvaljaat mutta päädyin kuitenkin valjaisiin joita voi säätää joka kohdasta. Eivät nuo todellakaan sillä iänkaiken mene mutta vähän aikaa kuitenkin. Oksi oli kaupassa tomera mutta ainut hieman kummastusta herättävä juttu oli erään meidän kanssamme juttelmaan tulleen seurueen toinen tyttö. Tyttö hieman arasteli Oksia ja saikin koirassa aikaan muutaman haukahduksen. Kaikkien muiden luo meni ok ja antoi silitellä. Kaupantädillä oli Oksin mielestä varsin kiva rastatukka jossa oli mukava roikkua!

Päikäreiden jälkeen suunnattiin tapaamaan pkholsku Ricoa ja pkcollie Siiriä. Tai oikeammin minä tapasin Ricoa ja Oksi Siiriä. Katsottiin parhaammaksi, että Oksi tapaa vain yhden uuden koiran kerrallaan. Varsinkin kun pikkupoika oli ihan ihmeissään siitä kun Siiri teki itsensä niin liki :D. Siiri on 8 kk vanha ja kovasti sillä oli leikki- ja juoksuhaluja. Ihana Siiri ja suosikkipoika Rico :). Oli kiva nähdä Ricoa pitkästä aikaa ja tutustua Siiriin. Kyläilyn jälkeen Oksi oli niin poikki, että ajattelin jättäneeni sen vahingossa kyläpaikkaan, autonperillä ei kukaan huutanut eikä ketään näkynyt kahdella jallalla seisomassa. Kun ajoin pihaan Oksi nousi nukkumasta :).

Tänään ei tämän kummempia touhuttu. Lähinnä Arcolla ja Kepalla on ollut pentuvapaata aikaa niin sisällä kuin ulkonakin.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Porukkaleikkiä ja kaupunkia

Oksi on alkanut nukumaan yönsä todella hyvin :). Eilen käytiin nukkumaan jo ennen kymmentä, yritin Oksia vielä pissalle enennen nukkumaan menoa mutta pikkutyyppi istua nakotti vaan rappusilla. Oltiin käyty sen kanssa kahdeksan maissa tuo metsälekki kahdestaan, vissiin se väsytti sen totaalisesti. Yöllä, yhden maissa, käytin sen pissalla ja sitten nukuttiinkin sikeästi koko sakka yli kuuteen. Lähdettiin sitten koko porukka kävelemään tuo metsälenkki, loppumatka meni hienosti, alussa Oksi roikkui omassa remmisssään, Kepan remmissä ja jopa Arcon remmissä.

Uloslähdöt ovat aika kaaottisia. Arco odottaa rauhallisesti neljällä jalalla mutta Kepa ja Oksi hyppivät. Joten tähän tuli nyt muutos. Jokainen istuu ja odottaa vuoroaan, Arco ensin, sitten Kepa  ja hännähuippuna Oksi. Oksi osaa odottaa hienosti ja lätsäyttää pyllynsä maahan ilman käskyä. Lenkin jälkeen koirat riehuivat pihalla suurimmat höyryt pois. Leikit ovat muuttuneet hieman, nyt aikuset saattavat myös jahdata pentua. Nätisti kuitenkin leikkivät ja jos leikin tiimellyksessä pentu vingahtaa, niin molemmat aikuset käyvät tarkistamassa, että "mitä kävi". Kepalta heltiää aina myös loduttava lipaisu "ei ole mitään hätää"-tyyliin. Eli Arcokin on alkanut näihin riehumisleikkeihin osallistumaan jonkin verran.

Kaikkien kanssa harjoiteltiin katsekontaktia, näin helppoa aikusten osalta lähinnä siksi, että haluan niille onnistumisia-lähinnä tyyliin tää on kivaa!. Pentu vinkumassa porin takana on myös niille aikamoinen häiriö. Oksilla tulee siis sekä katsekontakti hajoituksia että siellä portin takan odottelu harjoituksia. Aikusten kanssa 2x10x2 ja pennun kanssa 3x5x3 sarjat. Oksilla on todella hupaisi "vanhan koiran katse" ihan kun se sanoisi, että osaan mitä vaan mutta siinähän sinä harjoittelet. Sen kanssa on katsekontaktiin saatu myös nopeasti kestoa. Pitää ruveta pitämään konkreettista kirjanpitoa näistä jutuista niin ei junnata samoissa asioissa liian kauaa.

Oksin kanssa käytiin viemässä auto huoltoon ja käppäiltiin töihin odottelmaan auton valmistumista. Sillä on erikoinen tapa saada jossain vaiheessa kummallinen haukkumissessio, joka loppuu kun otan sen syliin. Tämän jälkeen se ei enää hauku ollenkaan. Tänään haukkumistuokio tuli puistossa. Luulen, että se alkoi roskapöntöistä, jotka käytiin sitten yhdessä tsekkaamassa. Mutta haukkuminen jatkui kuitenkin senkin jälkeen. Nostin pennun syliin ja kävelin vähän matkaa ja laskin sen maahan, tämän jälkeen se ei haukkunut koko aikana yhtään. Erikoista. Töissä Oksi odotteli häkissään kun kävin taas työasioita hoitelemassa, oli hiljaa koko ajan. Tosin kaupunkiin ajaessamme pissasi ja kakkasi autoon. No, kaikkea ei voi saada.

Reissulla Oksi tapasi paljon ihmisiä  ja suhtautui heihin hienosti, kävi haistamassa ja tuli takaisin luokseni. Jotkin saivat nenäpusut ja hännänheilutukset, lähinnä ns. koiraihmiset, jotka osaavat lähestyä pentua kivasti. Paluumatkalla kotiin käytiin vielä Dogstockissa ostamassa lihoja, kasvissosetta ja herkkuja mm. kananjalkoja. Oksi oli mukana kaupassa ja saikin kehuja kaupantädiltä ja muutaman herkunkin. Oksi oli kuulemma erittäin hienosti käyttäytyvä, reipas ja rauhallinen pentu. Rauhallisuus johtui varmaan siitä, että se oli ihan sippi :D. Hienosti se kyllä seuraili minua kaupassa ja istua napotti kun valkkasin herkkuja ja maksoin. Autoon se oksensi sitten kaikki reissussa saamansa herkut ja namit.

Huomenna menen pariksi tunniksi töihin, Oksi pääsee mukaan. Tarkoituksen on käydä sen jälkeen Mustissa & Mirrissä ostoksilla.

torstai 27. lokakuuta 2011

Kuulumisia

Eilen aloitettiin taas hajoittelmaan eri juttuja naksuttimen kanssa. Otettiin hyvin helppoja juttuja kaikkien kolmen koiran kanssa. Arcon kanssa otetiin ihan vaan kosketuskeppiä. Aika tahmealta tuntui...Otettiin pari kymmenen sarjaa peräkkäin. Kepan kanssa sama juttu mutta sillä oli intoa paljon enemmän kuin Arcolla. Samat sarjat kuin Arcolla. Oksin kanssa otettiin sitten naksuun ehdollistumista 4x5 sarjat, sillä oli intoa enennän kuin kahdella muulla yhteensä. Siltä puuttuu Kepan sähläys mutta tekemisenhalua löytyy kuitenkin Arcoa enemmän.

Käytiin yhdellä yhteislenkillä koirien kanssa illalla. Huvittavaa näissä on se, että aikuiset koirat ovat tooodeeellaa hidasliikkeisiä ja kaikki intopiukeus on poissa kun Oksi on mukana. Minun kannalta tietysti hyvä koska kolmen hihnan kanssa sählääminen on aika työlästä, joten hyvä että Arco ja Kepa kävelevät vetämättä ja rauhallisesti. Oksi sen sijaan roikkui lähes koko matkan omassa remmissään. Mieluusti se taluttaisi aikuisia niiden remmistä mutta katson tuon vähän uhkapeliksi ;). Oksin kanssa tehtiin myös yksi lyhyt iltapissilenkki. Pimeällä se on selkeästi haukkuherkempi.

Eilen leikattiin myös kaikkien kolmen kynnet. Oksi tarkkaili puuhia ja odotti vuoroaan portin takana ja osasikin omalla vuorollaan kipittää suoraa peiton päälle makaamaan. Esimerkin voima on valtaisa :).

Tänään käytiin aamulla aikaisin  yhdessä tuo pieni metsälenki. Koirat käyttäytyivät kuin aikaisemminkin, Oksi roikkuu hihnassa tai kantaa kiviä, kaarnaa tms. Tänään harjoiteltiin kaikkien kanssa katsekontaktia. Intoa oli Arcollakin tänään paljon eilistä enemmän. Eli Arco; 2x10 sarja, odottamaan. Kepa 2x10 sarjat, odottamaan. Oksi 4x5 sarjat, odottamaan. Ja samat jutut ja sarjat uudemman kerran. Oksi vinkuu portin takan jonkin verran kun odottelee vuoroaan.

Oksi oli tänään yksin kotona sen aikaa kun käveltiin aikusten kanssa tuo pieni metsälekki. Jätin sen toiseen makuuhuoneeseen pentuaidan taakse. Ei reagoinut meidän lähtöömme millään tavalla, jätin sille talouspaperihylsyyn nameja. Kun lähestyimme kotia kuuntelin, että huutaako/vinkuuko pentu. Kun tultiin rappusille oli sisällä ihan hiljaista. Ilmeisesti huuto/vinkuminen kuului naapurista, taitaa joillain heidän koiristaan olla juoksut tms. Sieltä usein kuuluu jonkinsortin koiran äänetelemistä, joten uskotaan (tai halutaan ainakin) että ääni kuului sieltä. Oksi ei kylläkään olut enää makuuhuomeessa vaan eteisessä koiraportin edessä istumassa. Parit pissat löytyi makkarista mutta mitään ei ollut revitty/siirrelty tms.

Sitten lähdettiin Oksin kanssa kaupunkiin. Käväsin pikaisesti töissä, johon Oksi jäi omaan häkkiinsä odottamamaan kun hoitelin työasioita. Käveltiin kävelykadulla, yhdelle ihmiselle ja yhdelle koiralle Oksi haukkui. Mutta muuten suhtautui neutraalisti ihmisiin, menisi monen luokse jos antaisi. Pari kommentia sen äänestä saatiin "miten voi noin pienellä koiralla olla noin iso ääni" jne.  Lisäksi ihmettelyä "miten sakemanninpennulla on noin pienet kovat?" "se ei taida olla kovin vanha" jne. Ihan kympin arvoisesti kaupunkireissu ei mennyt...Saatiin kimppuumme joku vähän yksinkertainen tyyppi, josta ei meinattu päästä eroon. Se halusi välttämäät houkutelle pentua luokseen ja silittää sitä yms. Sitten oli pakko napata pentu syliin ja sanoa, että "nyt riittää". Tyyppi jatkoikin sitten matkaansa. Oksi ei ollut moineskaan mutta ei juuri kiinostuntukaan tyypistä, antoi silittää mutta ei mennyt kutsuta luo. Fiksu koira:). Muihin kontaktinottajaiin suhtautui neutraalisti, ei pelännyt mutta ei liehakoinutkaan, kävi haistamassa ja antoi silittää.

Ajeltiin eläinlääkäriin varaamaan rokotusaikaa ja ostamaan matolääke. Siellä Oksi peloitteli yhtä koiraa haluamalla häntä töttöröllä sen luo ja haukkumalla lähes koko ajan. Äänestä saatiin taas kommentteja :D. Oksi kävi puntarissa ja painaa 6,2kg. Korkeudessa se on kasvanut maatiaskissaamme korkeammaksi. Autoon oksensi pariin otteeseen ja on nyt ihan poikkipuhki. Taisi tulla pienelle koiralle liikaa tapahtumia yhdelle päivälle.

Arco suhtautuu leppoisammin Oksiin. Murahdukset ovat vaimenneet ja tänään Oksi on saanut osakseen vain yhden irvistyksen. Pojat ovat ottaneet päikärit yhdessä makkarissa kumpikin omien peittojensa päällä maaten. Enää en ole niitä kovin seurannut/ kutsunut Oksia Arcon luota pois. Tänään makailin sängynpäällä kaikkien kolmen koiran kanssa ja yhden kissan :D. Hieman oli ahdasta :D.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kuulumisia

Meillä oli viikonloppuna käymässä tytär ja vävypoika. Vanhempani lähtivät tänään ajelemaan kohti pohjoista. Joten vilskettä on riittänyt. Oksi suhtautui Sandraan ja Timiin hyvin. Sandralle aluksi haukkui mutta nopeasti hoksasi, että siitä saakin hyvän leikkikaverin. Timi puolestaan ei ole koiraihmisiä, joten jättää koirat vaille huomiota. Näin häntä on myös ohjeellistettu, koska hän myös vähän varoo/pelkää koiria. Vävypojan kotimaassa Nigeriassa kun "tuon näköiset koirat ovat aina poliisikoiria ja tosi vihaisia". Vävy ei halunnut ottaa meidän Oksi-vauvaakaan syliin ;) vaikka se on niiiiin söpö. Nopeasti koirat hoksaavat, että jos niihin ei ota kontaktia niin nekään eivät ota kontaktia  ko.ihmiseen.

Mitäs meillä on tehty...Olen itse ollut kolme päivää töissä joten koirien kanssa puuhailut ova jääneet vanhempieni kontolle. Lenkillä on käyty kaikkien kolmen kanssa yhdessä tuossa lähimetsässä. Tämä tosi ei tee hyvää Oksin hihnakäytökselle koska se vetää kun isot koirat on mukana. Oksi ei ole moksiskaan ohi ajavista autoista saatikka lenkkitien vieressä menevistä junista. Junia vähän jännitin, että pelkääkö pentu niitä mutta ei. Katselee ja jatkaa matkaa.

Naapurin koirien haukkumiseen Oksi ei enää juurikaan vastaile. Arco ja Kepahan eivät näihin haukkujaisiin yleensäkään osallistu. Muutenkin tuntuu, että sen haukkumisen saa loppumaan suhteellisen helposti sanomalla jotankin esim. anna olla tai höpö höpö. Oksi on ollut koko ajan tosi reipas mutta vaikuttaa siltä, että varmuuttaa on tullut lisää. Juoksee kyllä muiden perässä aidalle jos ohi menee koira mutta ei juurikaan näytä olevan vieraasta kiinnostunut, enemmän seurailee, että "mitä nuo kaksi oikein vouhkaavat".

Oksi osaa odottaa istuen oven avaamista ja ruuan antoa , muutenkin tarjoaa istumista tosi usein esim. jos kiellät jostain esim. vessaharjan puremisesta, ja kehut kun lopettaa, niin usein Oksi käy ennen kehuja istumaan. Vänkä kakara :D.

Oksi on edelleen sellainen halipusupoika, joka vaattii välillä sylittelyä. Edellenkään en tiedä kuinka se meinaa aikuisena ottaa päikkäreitä sylissäni :D.

Kepa leikkii jo Oksin kanssa ja niiden välit ovat hyvät. Arco on lenkillä ok eikä sitä haittaa jos Oksi siellä hyppää sitä vasten tms. mutta sisätiloissa vielä murraa ja irvistelee välillä. Silti haluaa nukkua meidän kanssa makkarissa ;). Yllätin pojat toissa iltana patjan päältä  vierekkäin nukkumasta, väliä oli ehkäpä 20 cm, olivat selät vastakain eli naamaa ei aina jaksa katella:D. Uskon kuitenkin Arcon ja Oksin suhteen tästä lämpenevän kun aikaa kuluu.

Kontaktiharjoituksia ja naksuun ehdollistumista jatketaan, samoin pihalla luoksetuloa. Hihnakäytös otetaan ohjelmistoon myöskin. Yksinoloa on nyt hajoiteltu kotona niin, että Oksi jää portin taakse makuuhuoneeseen vaikka ollaan itse kotona.

Muutama video on tulossa lähipäivinä tänne sivuille mutta kuvia tarvitsee sitten jatkossa odotella. Täytyy toivoa, että vahempani malttaisivat tulla käymään täällä ennen kevättä/kesää. Itseltäni puuttuu tyystin motivaatioa kuvaamiseen ja varsinkin tietsikan kanssa toimimiseen-olen tupelo näissä asioissa:).

Tuoreimmat kuvat










lauantai 22. lokakuuta 2011

Päikkäreitä asuntoautossa ja Oksin kuulumisia

Arco on ihan poikki. En tiedä eikö se omasta mielestään voi nukkua ollenkaan sikeästi jos pentu on paikalla? Se on tänäänkin nukkunut lähes koko päivän vanhempieni asuntoautossa, tosin väsymyspatit silmien yläpuolelta ovat päivän aikana hävinneet. Viime yönä se unissaan tipahti sängystä puolittain Kepan päälle ja jäi siihen makaamaan. Olin jo varma, että se takapäästä halvaantunut tai jotain, kun ei noussut ylös. Sain sen kuitenkin käskytettyä liikkeelle. Tosin se söi eilen illalla valtaisan hirvenluun lähes kokonaan, en tiedä vaikuttiko sen jotenkin Arcon ollaan. Sellainen pökkyräisen oloinen se on ollut. Ostin sille tänään lisää nivellääkettä mutta vaihdoin tuotteen ihmisille tarkoitettuun, josta Sini tällä blogissa aikaisemmin mainitsikin. Tabletteja on pakkauksessa enemmän ja tuote halvempi. Vähän pähkäilen annostuksen kanssa, eli Sini jos luet tätä niin millaista annostusta annoit Iivrikille?

Oksi on ollut mukana töissä, autoillut, käynyt metsässä, ehdolistunut naksuun (harjoitukset jatkuu) yms.

Välillä aikuiset ovat pentua kohtaan suopeampia ja välillä pipo kiristää.

torstai 20. lokakuuta 2011

Kuulumisia

Tässä iässä nuo yövalvomiset tuppaavat käydä voimien päälle, nostan hattua kaikkille nelikymppisille, jotka äidiksi ovat tässä iässä tulleet. Uskon Arcon ja Kepan liittyvän hatunnostoon myös. Toissayönä Oksi valvotti mutta viime yö meni suht mukavasti. Pitäsi saada tuo pennun rytmi pikkuhiljaa samaan kuin muun porukan.

Mitäs meille kuuluukaan...Oksi on syönyt vaihtelevasti nappuloita, broilerinsiipiä, puuroja ja lihoja, hieman kasvissosetta ja piimää. Olen edelleen antanut sille yhden Inupektin päivässä, lähinnä noiden pihalta löydettyjen "herkkujen" takia - multaakin on kiva syödä. Maha on ollut kyllä nyt ihan kunnossa.

Oksi oli eilen mukana töissä. Autossa hiemen huutoa ja yhdet oksennukset kun tultiin kotiin päin, tosin olin antanut sille toissä yhden siiven. Ei olisi oksentanut jos ruuasta olisi ollut pidempi aika. Pienoista huutoa häkissä mutta selkeästi alkaa fiffaamaan, että huudolla ei saavuteta mitään. Muutamia uusia ihmisiä on tavattu, työkaveri Laura ja muutama pennunihastelija kävelykadulla. Tapaamiset meni ok. Selkeästi tykkää siitä , että saa lähestyä itse mutta ei ollut millänsäkään kun oli sylissäni ja vieras sitä lähestyi (silitteli).

Hieman remmissä kävely harjoittelua puistossa, meni hienosti :). Naksuun ehdollistamista, luoksetuloa, "alas", "tänne" ,"istu" "odota" käskyä hieman normieleämän sivussa eli ei varsinaisia harjoituksia. Pihassa on juostu ihan hulluna, tutustuttu aikuisten koirien johdolla pihalla olevaan vesiojaan, kanneltu risuja, syöty kaikkea mahdollista yms. normipennun touhuja. Tänään käytiin kaikkien koirien kanssa lähimetsässä kävelemässä, hyvin pysyi Oksi aikuisten vahdissa mukana. Oksi kantoi lähes koko matkan suussaan jotakin; kiveä,keppiä tai lehtiä. Ostoslistalle täytyy laittaa jokin juttu mitä se voisi aina lenkillä kantaa, mummon hanska oli selkeästi liian iso kannettava, ainakin vielä. Pihassa kantaa palloja ja hakee hienosti sekä tuo takaisin ihan omatoimisesti.
Pentu on kotiutunut jo sen verran, että voi nukkua päiväsaikaa eri huoneessa kuin missä itse olen. Osaa etsiä nameja maasta, huomenna tehdään todennäköisesti jälki tuohon pellolle jokaiselle koiralle.

Arco ja Kepa ovat hengailleet tänään pihalla "auttamassa" vanhempiani aitahommissa. Arco piti tiukkaa vahtia, että Oksi ei hakenut isäni työkaluja tms. Aika väsyneitä vaikuttavat nyt koko konklaavi.

Kuvia on tänään Oksista otettu useita kymmeniä, mutta liikkuvaan kohteeseen on erittäin vaikea osua :).Näytille niitä tulee kun äitini kerkeää ne kameralta purkaa, sekä tänne blogiin että Azuricoyotes HH facebook sivuille.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Kuulumisia

Pahoittelen jo alkuun jos tulee kerrottua samoja juttuja ja tehtyä kirjoitusvirheitä, viime yönä jäi unet hieman vähiin;).

Sunnuntain ja maanantain välinen yö meni hienosti. Arco siirtyi nukkumaan meidän kanssammme makkariin. Yhden kerran käytiin ulkona, Oksi teki kolmet pissat ulos. Viime yönä oltiin sitten paljon aktiivisempia, meillä oli "Oksi ja Olga -show". Maatiaskissame Olga on pennusta erittäin kiinnostunut. Kivasti kohtelee pentua ja antaa pennunkin paljon haistella itseään. Ekstra kivaa Olagalla oli, kun Arco antoi sen lähes kävellä päällään. Aikaisemmin Arco on poikkeuksetta murahtanut moisista röyhkeistä yrityksistä. Toisaalta kuka järkevä ihmisnen edes ajattelee, että koko porukka nukkuisi tyynen rauhallisesti illasta yhdeksästä aamuun viitteen...:D.

Pentubasillit alkavat haihtumaan myös pennusta :D. Kepa antaa pennun jo pomppia vasten ja välillä leikkii sen kanssa pihalla ja eilen kerran sisälläkin. Murahtaa kyllä kun haluaa maata rauhassa ja yllättävän hyvin Oksi Kepaa uskookin, vaikka kommenus kuulostaa ja näyttää omiin silmiin ja korviin, paljon lievemmältä kuin Arcon touhut. Arco edellen murrailee ja irvistelee joissain tilanteissa Oksille. Joissain taas ottaa asiat ihan ok. Illat ovat Arcolle olleet tähän mennessä vähän vaikeampia, lienee jonkin sortin väsymystä, aamuisin suhtautuu Oksiin paljon leppoisammin. Oksilta puuttuuvat lepyttelevät ja mielistelevät eleet, ainakaan se ei mitenkään selkesti niitä "alleviivaa": Se menee Arcon luon häntä tönössä tyyliin "hei leikitäänkö" ja yrittää saada Arcon leikkiin. Kun Arco vaan murraa, Oksi yrittelee pariin kertaan ja käy sitten istumaan tai makamaan. Liennytteleviä eleitä nuokin mutta mielistelevät puuttuvat kokonaan. Välillä Kepa käy sitten siinä välissä Arcoa mielistelmässä. Varsinkaan jos en itse satu olemaan juuri paikalla. Kepa on meidän diplomaatti :). Toisaalta on meidän mielestämme hyvä, että Oksi ottaa nuo Arcon touhut huumorilla eikä ole niistä kummemmin moineskaan. Pahempi vaihtoehto olisi, että pentu alkaisi varomaan tai pelkäämään Arcoa. Uskon, tilanteen olevan myös Arcolle parempi näin tulevaisuuden kannalta.

Pihalla jonkin sortin vahtiminen ja haukkuminen on sitten jo pentuun tarttunut. En tiedä onko hyvä vai huono juttu, Karin mielestä hyvä. Oksilla on tosiaan kova ääni, ja se saa aina muut koirat hämmästymään ruvetessaan haukkumaan. Arcon ilme on aina yhtä hämmästynyt :D. Välillä Oksi vastaa naapurien koirien haukuntaan, tästä en välittäisi. Arco ja Kepa eivät ns. huvikseen hauku vaan niillä on aina jokin syy. Paljonhan tuo pentu pihalla noiden vanhempien koirien tomia seuraa ja ottaa opikseen niistä, niin hyvässä kuin pahassakin. Paljon olen pitänyt sitä kahdestaan kanssani pihalla mutta pahimmat pentuhepulihöyryt on hyvä päästtää pihalle muiden koirien kanssa juostessa ympäri pihaa.

Eilen autoiltiin kaksi kertaa työpaikalleni. Aamulla vietiin sinne häkki ja tutustuttiin paikkoihin. Oksi oksensi autossa ja huusi myös lähes koko matkan. Minusta huuto on enemmän sellaista "haluan sun luo"- huutoa kuin mitään muuta. Päivemmällä huusi myös mutta vähemmän, kehuin heti kun oli hiljaa. Kävin tekemässä yhden työn ja Oksi oli sen aikaa sosiaalitiloissa häkissä. Ensimmäisen tunnin oli ihan hiljaa mutta sitten aloitti konsertin-sillä on erittäin laaja ääniskaala ja edelleenkin erittäin kova ääni :D. Työkaverini oli juuri sosiaalitiloissa ruokatunnilla, pahoittelin häriötä, johon hän totesi "ei haittaa, nauratti vaan kamalasti. Sillä on erikoien ääniskaala, jos en olisi tiennyt että koiranpentu huutaa, niin en olis osannut yhdistää mihinkään eläimeen. Se kuulostaa välillä ihan pikkuvauvalta." Asiakastani huvitti myös ja totesi myös saman, että erikoiselta kuulostaa koiraksi :D. Onneksi hiljeni, niin että kun meni itse sen luo se oli hiljaa. Eli pääsin palkaamaan sen hiljaaolosta. Kaupungilla Oksi katseli maailman menoa sylistäni. Pääsi pissalle kaupungintalon nurmikolle ja kävelemään puistoon. En tiedä pidänkö sitä jotenkin erikoisen fiksuna muta vaikuttaa ihan siltä, että se osaa jo "pissa" ja "kakka" käskyt. Autoja piti vähän katsella mutta muuten käveli/oli kuuliaisesti reippaana vieressä

Sisälle se on tehyt parit pissat, osaa tehdä ne lehdelle. Lehtiä onkin meillä vaan enää yhdessä paikassa. Tästä tästä asiasta Kari on erittäin kiitollinen kun pelkäsi pennun pilaavan laminaatit ;).

Eilen aloitettiin naksuun ehdollistaminen, jota jatketaan vielä. Tärkeimpänä asiana pidän tällähetkellä kuitenkin tuota luoksetulon opettelua, joka onkin sujunut erittäin hyvin. Toistaiseksi, omassa pihassa, ei ole ollut mitään niin kiinostavaa, että "Oksiii tännee" ei olisi tuottanut tulosta. Pentu reagoi myös nimeensä joka kerran. Luoksetuloa siivittää myös minun taholtani sellainen "hyvähyvähyvä" kannustus :). Pentu näyttää palkkautuvan ruualla sekä kehuilla ja silityksillä ja sellaisella hyvänpidolla-onhan se oikein pusupoika:). Välillä sen täytyy päästä syliin; se laittaa etutassut kaulan kummallekin puolelle, nuolee naamaa, kirputtaa kaulaa ja hiuksia ja tunkee itsenäs ihan liki. Sitä en tiedä, että jos tapa sillä säilyy niin kuinka se aikuisen koiran kanssa toteutetaan :D.

Oksi rauhoittuu myös hyvin kun sitä rauhallisesti silittelee. Sen saa jopa päikkäreille moisella tavalla. Hyvin antaa tutkia korvia, hampaita ja hyväskyy hienosti kaikenmoisen käsittelyn, kantelu yms.

Vanhenpani tulevat tänään. Mikä onkin kiva juttu. Pääsevät Arco ja Kepakin sitten pidemmille lenkeille kun on nyt pari päivää mennyt ihan minimilenkeillä. Ja muutekin päästään helpommin harjoittelemaan kaikenmoisia juttu myöskin pennun kanssa.

Tälläistä täällä ja kuvia tulee heti kun kertitään ottamaan!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Jatkoa eiliseen ja ensimmäinen yö

Koirat tutustettiin toisiinsa eilen. Pentu pihalle ja Arco myös. Hyvin meni, Arco ei suinkaan leikkiin ryhtynyt vaan oli sellainen himpun kiinnostunut. Kepa sen sijaan alkoi pennun kanssa selkeän kuurunpiiloleikin. Kepa juoksi pentua piiloon ja jäi odottamaan, että löytääkö se hänet. Tämän jälkeen pidettiin hetki koiria pihalla kolmestaan.

Sisällä aikuiset eivät ihan niin suopeita pentua kohtaan olleet. Oksi on saanut osakseen Arcolta murinaa ja muutaman irvistyksen ja Kepaltakin vienoa murinaa. Kaikki tilanteet ovat kuitenkin olleet sellaisia, jossa pentu "ahdistelee" makoilevaa koiraa. Näistä en ole huolissani. Yhden kovan rähähdyksen Oksi sai eilen Arcolta pihalla kun syöttelin koirille herkkuja. Laitan jutun osaksi omaan piikkiini, tiesinhän kuinka neuroottinen Arco ruuan suhteen. Siltä oli tippunut herkku maahan ja pentu säntäsi siihen. Rähädyksen jälkeen pentu oli ihan ok mutta Arco jäi murraileemaan. Tästä joutui sitten käskyllä maahan. Yritetään pitää sellainen linja, että saa ilmoittaa jos ei pentua halua lähelle mutta mihinkään pidempi aikaisiin murina/irvistly sessioihin ei ryhdytä. Syömä-  ja nukkumarauha suodaan puolin ja toisin. Eli summa summarium: aikuiset haluavat rauhaa sisällä ja ulkona voidaan leikkiä.

Yö meni hienosti :). Pentu nukkui lattialla vieressäni, Kepa sängyn päällä ja Arco siirtyi nukkumaan Karin makkariin ja olkkariin.Mietin pitkään eristänkö portein jotakin mutta päädyin, että en. Käytiin ulkona yhden maissa ja aamulla viideltä. Pentu teki molemmat asiansa ulos. Sisälle se on tehnyt yllättävn vähän ja nekin se yrittää suunata paperille ja ulko-oven viereen. Vinkunut tai ikävöinyt se ei juurikaan ole, tänään ehkä hieman matalammat kierrokset kuin eilen mutta minusta normaalia tämäkin.

Tänään pennulla on ollut maha sekaisin, muutamat ripulikakat on tehnyt. Tosin laitoin eilen se hammastelemaan kissankoriin chiliä, tiedä oliko liian tuhtia tavaraa mutta korin pureminen loppui kerrasta. Ja onhan pennun elässä ollut niin paljon muutoksia, että ihme jos maha menee sekaisin. Annoin sillekin Inupekt Fortea, syöny se on hyvin ja samoin juonut. Ja on pirteä oma itsensä.

Mitähän muuta... Oksilla on aika ruma ja kuuluva ääni :D, sellaisiin uusin hieman hämmästystä/pelottaviin juttuihin reagoi haukkumalla. Se tykkää nukkua naaman päällä ja muutenkin on sellainen mamman pikkuinen sylihauva :D. Kova minun perääni, joten yksinolo harjoitukset alkavat pikapuolin. On jo oppinut, että aikuiset koirat kannattaa jättää omiin oloihinsa ja kiusta enemminkin ihmisiä, ne tykkäävät siitä :D ja höpöttelevät mukavia. Oksilla on sellainen oma yhm,yhm,yhm-hymistely, jota se pitää kun pääsee ihan viereen. Se tykkää tuijotella silmiin ja tunkee naamansa ihan omaani kiinni, harvinaisen hellyydenkipeä otus :). Navettaan tutustuttiin ja siellä ei joka paikassa ollut valoja, pentu meni kuitenkin ihan reippaasti paikkoihin tutustumaan.

Tänään ollaan nukuttu muutamat paikkärit koirien kanssa tuolla toisessa makkarissa. Herrä ja ylhäisyys Arcokin on suvainnut tänään liityä joukkoomme mukkumaan:).

Pentu on ihan huippu ja kullannuppu:), ja eiköhän tämä tästä:).

Kuvia tulee sitten kun saadaan kamera paikalle eli aikaisintaan tiistaina kun vanhempani saapuvat paikalle

lauantai 15. lokakuuta 2011

Oksi kotiutuu

Kuudelta aamulla pakattiin Arco ja Kepa autoon ja lähdettiin hakemaan pikku poikaa kotiin. Jännitystä oli ilmassa ja keskustelu pyöri aika plajon ko.asiassa ;).

Olimmekin Sannan luona jo hyvissä ajoin eli ennen sovittua puoltapäivää :D. Pennut olivat kasvaneet ihan hurjasti ja yhtä ihania olivat kuin aikaisemminkin. Meillä oli kova kiire takaisin kotiin, joten eipä keritty hirveästi Sannan kanssa jutella. Viralliset paperijutut tehtiin ja unohdettiin sitten moikata Patrick. Jännityksen piikkiin moinen epäkohteliasuus.

Olimme "sijoittaneet" Arcon ja Kepan autoon hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Yleensähän ne matkaavat yhdessä farkun perissä mutta nyt oli Kepa takapenkillä turvavöissä. Haluttiin niille vähän väljemmät olot kun arveltiin, että pennun ilmestyminen autoon voi kuumentaa tunteita.

Karin mukaan Kepa oli irvistänyt (tätä ihmettä ei ole aikaisemmin nähtykään ja ja minulta nytkin näkemättä) kun istuin pentu sylissä "pelkääjän" paikalle. Murinaa sen sijaan kuului lähes painkymmenen kilometrin ajan. Tämäkin oli ihme koska tätäkään ei Kepan suusta usein kuule. Onneksi olimme Karin kanssa jo mielikuvaharjoitelleet ;) tämän tyyppisiä tilanteita varten. Koimme, että tärkeää on itse pysyä mahdollisimman rauhallisena joten juteltiin siinä sitten mukavia.

Pentu oksensi pari kertaa ja rauhottui sitten nukkumaan jalkatilaani. Hämmästeltiin sitä kuinka lunkisti se asiat otti, joten helppoa oli tuo rauhallisena pysyminen. Kerran pysähdyttiin kotimatkalla ja Oksi pääsi pissalle ja juomaan vettä. Kävin sen kanssa myös huoltoaseman vessassa. Se odotti nätisti vieressä istuen omaa toimitustani. Kotona laskettiin ensin pentu pihalle, ja se tekikin oikein pitkät pissat ja kakakin (melkin käskystä :D). Pentu sisäle paikkoihin tutustumaan ja aikuiset pihalle pennun jälkiä haistelemaan. Vähän oli havaittavissä sellaista "yök pentubasilleja" ilmeitä, joten pyyhkäsin pari kertaa pennun alla olleella pyyhkeellä (siihen oli myös oksennettu) molempia koiria, että saivat osansa "basilleista".

Oksi oli heti kuin kotonaan. Tutki paikat reippaasti ja tutustui kissoihinkin reippaasti.

mutta juttuu jatkuu huomenna koska pent heräsi just...

perjantai 14. lokakuuta 2011

Autoiluja, leluja ja eläinlääkäriä

Tein tänään vain puolikaan työpäivän. Arcolla oli tänään veriarvokontrolli. Valkosolut olivat hilanneet itsensä lähellä kuutta (5,91), joka on normaali lukema. Hieno, hienoa - lääkitystä ei tavinnut lisätä ja seuraava kontrolli on neljän kuukauden päästä, jos koiran olotila ei ala heikkenemään. Otin Kepankin mukaan autoon eläinlääkärireissulle. Arco on aina yhtä innokas menenään eläinlääkäriin ja suoraan se käveleekin vaakaan. Tänään vaaka näytti 31,1 eli koira voisi pudottaa painoa muutaman kilon. Nätisti antoi vertakin ottaa mutta sitten oli jo tulipalokiire autoon takaisin. Olen tosi iloinen noista hyvistä arvoista :).

Arcon mahakin on kuntoutunut siinä määrin, että jätökset ovat normaaleja. Nappuloita olen antanut parina päivänä iltaruuaksi ja tänään saivat hampaanpesu putkiluut. Syötäviä luita en ole vielä uskaltanut antaa ja Inupekt Fortea syödään vielä.

Käytiin samalla reissulla ostamassa vähän lihoja ja herkkuja lisää. Pennulle ostettiin babypötkö, pari palloa ja köysipallo. Olisin ostanut jonkin pehmojutunkin mutta kaikkissa on sisällä vinku, ja vähän epäilyttää, että Arco voi vinkusta innostua sen verran, että pentu ei sitä sitten enää saakaan, jos Arcolta kysytään. Pennulle ostettiin puruluu matkaevääksi, jos aika käy liian pitkäksi automatkalla.

Mattoja on korjailtu pois makuuhuoneista ja eteisestä. Olkkariin ja keittiöön jätin matot paikoilleen. Pennulle on laittettu oma vesikuppi maantasolle, aikuisethan juovat nosta korotetuista vesikupeista.

Saatiin muuten yhdeltä entisessä asuinpaikkassa asuvalta pariskunnalta tuoreita hirven luita :). Mukavaa, ja luut olivat tosi hienoja, kylkiluita ja ajanvieteluita. Iso kiitos koirien muistamisesta.

Äitini olikin jo Azuricoytoksen facebooksivuilla paljastanut pennun nimen:D. Joten kerrotaan se nyt täälläkin eli  Continuumista tulee "Oksi". Ihan keksimällä keksitty nimi, joka sopi sitten Karillekin (hän olisi halunnut tehdä pojasta Jeren). Oksia ei oikein voi "käännellä" mitenkään ja sopii mielestäni kivasti Arcon ja Kepan kanssa mutta on selkeästi ihan oma nimi eikä johdettu noiden toisten koirien nimistä.

Huomenna haetaan pentu kotiin :).

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Yleishöpinää

Ei olla koirien kanssa puuhailtu muuta kuin lenkkeilyä ja pihalla hengailua. Lähinnä siksi, että Arcon vointi on edelleen tarkkailun alla. Tänään annoin sille ensimmäisen kerran muuta ruokaa kuin kaurapuuroa ja kalkkunaa. Inupekt Fotea annoin normiannostuksen aamuruuan yhteydessä, nyt iltaruuaksi annoin nappuloita. Katsotaan miten sulavat ja sen jälkeen voidaankin siirtyä normi sapuskoihin luineen päivineen.

Pentua varten on kaivettu lisää vesi-ja ruokakuppeja kaappien kätköistä. Aitassa penkansin koirien leluja, niitä onkin kertynyt pari jätesäkkillistä :D, otin sieltä muutaman sisälle ihan pelkästään pennun käyttöön. Ajattelin vielä perjantaina käydä liha ja lelu ostoksilla. Sopivan kokoinen pallo on ainakin pikkupojalle hommattava ja babypötkö. Oma peti eli taiteltu peito odottaa jo käyttäjää.

Kissojen nakerreltavat rotikkiset nukkumakorit on nosteltu turvallisempiin paikkkoihin ja lattitalla olevat pedit ovat nyt kaikki muovisia. Samoin olen aloittanut yleissiivousta, jotta ei tartte ihan ensimmäiseksi pennun kotiuduttua ajatella moisia hommia.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Parempaa vointia ja pentuiluja

Arcon maha on parempi, ainakin jonkin verran. Perjantaina ja launataina käveltiin koirien kanssa tuo pidempi lenkki, ja pääsin paremmin kyyläämään niitten tuotoksia. Perjantaina oli tuottoksen normeja mutta lauantaina tuli ensin normaalia ja sitten löysää. Voi rähmä sentään. Koira on syönyt nyt koko ajan kaurapuuroa ja kalkkunan jauhettua lihaa, höysteenä Inupekt Fortea. Oksennellut se ei ole eikä vaikuta kuivuneelta, juokin kyllä hyvin vettä. Jos Arcon olo jatkuu tälläisenä niin mennään vasta normi kontrolliajalla perjantaina lääkäriin. Ilmeisesti olo on kuitenkin parempi koska on jaksanut kurmottaa Kepaa niin sisällä kuin ulkona, eli olo on leikkisä.

Luin juuri Lauran Sienen ja Töppösen blogista, että heidän suunnallaan on liikkeellä ärhäkkää vatsatautia. Eli suhteellisen lähellä meitä jyllää jokin hirveä pöpö. Paranemisia kaikkille sairastaville koirille!!!

Meille tuleva pentu on nyt varmistunut eli meille muuttaa Azuricoyotes Niva Continuum, sinipantainen pentu. Eli me saatiin nyt ns. enemmän kuin toivottiin :). Ilmeisesti ko. pentu nyt velvoittaa meitä, tai paremminkin minua, perehtymään koiraharrastusten saloihin kun pennusta kuitenkin Sannan mukaan harrastuskoiraksikin olisi. Olisihan se vähän sääli jos se ns. menisi hukkaan. Tarkoituksena olikin jo aiemmin tunkea itsemme tulevan pennun kanssa jos jonkimmoiseen kurssiryhmään, joten eiköhän me jotain keksitä ;). Olen tulevaan pentuun erittäin, erittäin tyytyväinen. Kutsumaniminkin on pitkällisen pähkäilyn jälkeen pojalle keksitty mutta virallistetaan se kuitenkin vasta sitten kun pentu on kotiin haettu. Ajatella, jos se ei nyt viimeksi tapaamisemme jälkeen näyttäisikään enää nimeltään :D.

Kävin tänään ostamassa pennulle kuivamuonaa. Ostin Joseraa pitkällisen empimisen jälkeen, todennäköisesti käyn nyös hakemassa pennulle tuttua Jahti&Vahtiakin, ihan omia hermoja lepuuttaakseni. Leikkiseuraa on myös pennulle jo kyselty ja sitä on myöskin luvattu :), suht samaikäsiä pentukaverita ja vanhempiakin kavereita. Koirahäkki on tarkoitus roudata työpaikalle ja pentu pääsee sitten tutustumaan kauneudenhoidon ihmeelliseen maailmaan...Tarkoitukseni on pitää pentua silloin tällöin mukanani töissä, koko aikaa se ei siellä häkissä joudu olemaan, vaan pääsen sen kanssa taukojen aikana ihmettelemään Kouvolan keskustan elämää. Monet asiakkaat haluaisivat nähdä pennun myöskin mutta mitään "nähtävyyttä" siitä ei tehdä vaan tarkoituksena on myöskin samalla opettaa sille rauhallista yksinoloa. Samalla tavoin toimittiin aikanaa Arcon pentuaikana, ja koira oppikin erittäin hyvin olemaan rauhallisesti yksin ja myöskin olemaan häkissä hötkyilemättä. Myöskin sisäsiisteyden opettaminen oli helppoa kun pentua pääsi työn lomassa kuljettamaan pihalla tämä tästä.

Kiitos kaikkille , jotka ovat kommentteja esittäneet:) En vaan muista aina käydä niihin vastaamassa.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Maton pesua

Töistä tullessani Kari oli pesemässä olkkarin mattoa pesuhuoneessa. Arco ei ollut pystynyt pidättelemään vaan oli vääntänyt ripulikakat olkkarin matolle. On ollut koiralla tosi kurja tilanne ja vatsa varmasti kipeä :(.
Lisäksi joku kissoista oli oksentanut toisen makuuhuoneen matolle. Onnea on omistaa eläimiä.

Arcolle on varattu veriarvokontrolli 14.10 mikälli koiran kunto ei huonone. Eläinlääkäri oli samaa mieltä siitä, että Axilur on voinut aiheuttaa moisen reaktion Arcolle. Toivotaan, että näin olisi ja koiran maha saataisiin kuntoon pikapuolin. Toistaiseksi koiraa syynätään tarkasti ja jos näytää huonommalle, se viedään lääkärin heti. Söi kuitenkin iltaruuan ja kerjäsi hapankorppua, jota ei kylläkään nyt saanut. Annoin sille vielä iltaruuan yhteydessä Inupekt Fortea lisää. Karin mukaan koira ei ollut ihan vesiripulilla vaan kakka oli sellaista löysähköä, lehmänläjäksi Kari sen kuvaili. Joten pientä toipumisen pilkahdusta vosi olla näkyvissä.

Viime yön Arco nukkui suht sikeästi. Päästin sen kolmen aikaan pihalle asioilleen. Toivottavasti ensi yö menee yhtä hyvin. Hieman täällä arvotaan mitä koiran kanssa huomenna tehdään, otanko sen töihin mukaan vai ottaako Kari puolikkaan pekkasen, niin että Arolle ei tule niin pitkää päivää ilman ulospääsyä.

Tänään ei pidempiä lenkkejä tehty eikä harjoiteltu mitään. Hiljaiselo jatkuu nyt niin kauan kunnes Arcon maha saadaan kuntoon.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Syvältä

Tuota edellistä postausta kirjoittaessani Arco oksensi syömänsä aamuruuat olkkarin matolle. Pian se räpläsi tassulla tuulikaapin koiraporttia ulos halutakseen. Laskin koirat pihalle ja Arco oksensi uudelleen. Kierteli vähän sen oloisesti, että peräpäästäkin tulisi jotakin mutta tuli kuitenkin sisälle. Lähdin koirien kanssa remmilenkille tuohon lähelle, ne kun eivät mielellään tee isompia asioitaan pihalle. No, Arco oli ihan vesiripulilla. Tää on ihan syvältä :(.

Soitin Karille, että käy kotiin tulomatkalla apteekin kautta hakemassa Inupekt Fortea. Keittelin Arcolle kaurapuuroa ja sulattelin pakkasesta jauhettua kalkkunaa. Iltaruoka oli edellä mainittua lisänä tupla-annos Inupektiä. Kortisoninkin pystyin antamaan vasta iltaruuan yhteydessä. Koira on tiettävästi kahdesti nyt ripuloinut aamun jälkeen, oksenteluista ei ole iltaruuan jälkeen varmuutta. Kari laski Arcon pihalle kun olin Kepan kanssa lenkillä, mitä koira sielä hommaili ei ole tietoa. Arco oli itse pyytänyt ulos sekä sisään. Veto on jokseenkin koirasta pois ja Kepakin antaa Arcon olla rauhassa eli koira on kipeä selkeästi. Juonut se on ja söikin vähäsen, eli tilannetta tarkkailaan ja edetään sen mukaan.

Kepa on ok eli nyt näyttäisi siltä, että ei ole ainakaan mitään tarttuvaa vatsapöpöä. Pari päivää sitten aloin antamaan koirille matolääkekuurina Axiluria eli voi olla, että Arcon maha meni siitä noin sekaisin. Tänään en Axiluria antanut kummallekaan. Nyt pääasianan on saada Arcon maha kuntoon ja katsotaan sitten milloin ja millä koirat madotetaan. Toinen vaihtoehto ja erittäin paljon ikävämpi on, että valkosoluarvot ovat taas laskeneet ja se pukkaa tulehdusta mahaan/suolistoon. Tää on tosi syvältä :(.

Pentuhöpinöitä

Ajelin eilen Sannan luokse pentuja tapaamaan. Täytyy myöntää, että kaikki järkevät ajatukset häviävät päästä kun pennut näkee :D. Joutuu sellaiseen transsitilaan, jossa haluaisi vaan seurata pentuja. Transsitilasta johtuen jäi muutama asia Sannalta kysymättä, joten täytyy "ahdistella" häntä sähköpostitse.

Aika paljon on tullut pohdittua itsekseen pentun tuloon liittyviä asioita. Lähinnä sitä miten sen meidän muihin eläimiin vaikuttaa ja sitä kuinka pennun kotiutumisen osaisi tehdä järkevästi. Linnun elämää ei pentu hetkauta mitenkään mutta muihin koiriin ja kissoihin sen tuleminen vaikuttaa väistämättä. Tilannehan on kissojen osalta nyt erilainen kuin silloin kun Arco pentuna saapui, nyt kissat ovat jo koiriin tottuneita. Kepa oli jo edellisessä kodissaan kissoihin tottunut, joten sen kotiutuminen oli helppoa. Pentu varmasti tottuu kissoihin mutta haluisin pitää kissojen elämän niin normina kuin se vaan on mahdollista. Kissan vessojahan meillä on kolme ympäri huushollia samoin kuin juomakuppeja on useita. Tarvitsee sitten vaan pennun kotiuduttua katsella kuinka paljon se kissoista kiinnostuu ja huolehtia, että kissoilla on myös ns. koiratonta aikaa ja mahdollisuus rauhassa nukkumiseen. Mietinnässä on, että ostanko kissoja varten feromonihaihduttimen.

Arcon ja Kepan kohdalla...Tiedossa on, että Arco mielellään omii lelut ja ruuat :). Meillähän on koirien lelut olleet ns. vapaasti saatavilla. Kepa ei leluista ole hirveän kiinnostunut mutta Arco kantelee niitä mielellään ja leikkii niillä yksinään, tuo välillä minulle yms. ja ainahan niitä tylsyyden tullessa voi vahtia. Joten lelut täytyy ottaa nyt ns. ihmisen taakse ja niiden kanssa touhutaan, ainakin aluksi, ihmisen valvonnan alla. Toinen vaihtoehto on, että leluja on käytössä koko ajan niin paljon, että menettävät kiinostuksensa mutta en oikein pidä tästä vaihtoehdosta. Kepa mielellään leikkii leluilla toisen koiran kanssa, joten toivottavaa olisi, että pentu saisi siitä leikkikaverin itselleen. Kepalla tätä lelujen omimista ja vahtimista ei ole havaittu.

Ruoka on Arcolle tärkeä juttu, joten se syö jatkossakin ruokansa porttien takana. Ihmiseltä se ei enää ruokaansa vahdi mutta kissat saavat kyllä helposti murahduksen osaksensa, jos liian likeelle yrittävät. Kepa ei ruokaansa ns. puolusta kissoiltakaan mutta pidän ruokarauhaa jokaisen eläimen oikeutena, joten pennulle on jo keittiössä tietty ruokapaikka mietittynä. Kissojen ruokailupaikka onkin sen verran ylempänä, että pentu ei sinne yletä/pääse.

Nukkuminen/nukkumapaikat. Tätä täytyy miettiä...Meillähän on sellainen juttu, että Kepa nukkuu pääsääntöisesti minun jalkopäässäni tai sänkyni alla. Arco nukkuu omalla patjallaan tai sänkyni vieressä, mielellään kommentoi jos joku sen unirauhaa häiritsee. Kissoilla on nukkumakoreja useita ympäri huushollia eri tasoilla ja lattialla, joten nukkuvat niissä tai jossin itse katsomassaan hyvässä paikassa. Tarkoitus on, että jos koirat jätetään keskenään on toinen makuuhuone portilla eristettynä pentua varten. Ainakin aluksi toimitaan näin mutta tarkoitus on, että eläimet pystyvät olemaan keskenään koko huushollissa silloin kun ihmisiä ei ole paikalla. No, tämä ns. pentuhuone sattuu olemaan minun makkarini. Joten tarkoitus on ainakin alkuvaiheessa nukkua lattilla ja katsoa miten koirat nukkumapaikkansa hakevat. Lisäksi kaikki, pentu mukaanlukien, pääsee viereeni nukkumaan.

Portteja ja tilojen jakamista yritän välttää eli ne otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Muutenkin on pennun kanssa tarkoitus ottaa ns. löysemmin rantein kun Arcon kanssa pentuaikana. Meillä on tiettyjä ehdottomia ei-juttuja esim. kissojen jahtaus, mutta muuten on tarkoitus, että pennulla olisi mahdollisimman hauskaa sekä ihmisten että muiden eläinten kanssa. Arcon pentuaikan tuli tehtyä usempikin töppäys, joista on opiksi otettu. Tavoitteeni on, että pennulla säilysi sen nyt omaava asenne "ihmiset ovat mukavia ja niiden kanssa on kivaa". Uskon, että rutiinit ovat koirille tärkeitä ja ne helpottavat tietyllä tavalla elämää ja ainakin selkeyttävät sitä.

Olen luonteeltani optimisti mutta näissä eläinasioissa yritän varautua aina kaikkein pahimpaan. En uskoa alkuunkaan, että kolme koiraa menee siinä missä kaksi ja tiedossa on myöskin se, että kun eläinmäärä lisääntyy myös mahdollisuus vaikeuksiin esim. niiden välisissä suhteissa kasvaa. Kaikkeni tulen kuitenkin tekemään, että kaikki menisi hyvin kaikkien kannalta. Ja onhan tässä jo kokemustakin karttunut :).

Yksi mielestäni hyvinkin tärkeä juttu on yksinolon opettaminen pennulle. Meillä tarkoittaa siis ilman muita koiria ja ihmisiä. Tähän tullaan paneutumaan ajatuksella. Vaikka yksinoloa ei pennulla tulekaan juuri olemaan, niin  lähes mikään ei minusta niin säälittävää kuin koira jolla on eroahdistus. Jos noin normi koiranpidosta puhutaan. Tulen satsaamaan pentuun ja sen kanssa touhuiluun aikaa kuitenkin niin, että aikuiset eivät jää mistään paitsi.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Pyöräilyä

Tänään heräsin seitsämältä ja nappasin koirat heti mukaan lenkille eli tehtiin heti aamutuimaan tuo puolentoista tunnin lenkki. Sitten kotiin ja suhikuun ja sen jälkeen pakkasin Arcon autoon ja lähdettiin kaupoille.

Koira on kyllä tosi huvittavan näköinen istuessaan farkun takana tärkeän näköisenä. Aikaisemmin se mielummin makaili mutta ilmeisesti tämä maallemutto on aikaansaannut sen, että vaihtuvia maisemia on mukava katsella :).Ihailtavan hiljaa sen myöskin oli, ainoastaan Sittarin parkkipaikalla nosti älämölön kun lapinkoira taluttajineen lähestyi autoa. Tiedä sitten kummalle haukkui koiralle vai vahtiko autoa. Hiljeni kyllä kun komensin istumaan.

Kotona sain kunigasidean. Kari on ruvennut pyöräileen joten toinen pyöristämme on ajokuntoinen. Häpeäkseni täyttyy myöntää, että koirat lähestyvät kuuden vuoden ikää eikä niiden kanssa ole koskaan käyty pyörälenkillä. No, tuumasta toimeen. Ajelin ensin pihalla niin, että molemmat koirat juoksentelivat siinä mukana, Kepa tosin olisi mielellään ollut puntissa kiinni. Sitten laitoin Kepan hihnaan ja lähdettiin tuohon läheiselle hiekkatielle kokeilemaan kuin homma sujuu. Pari kertaa Kepa vaihtoi pyörän edestä puolta, joten jouduin pysähtymään mutta muuten homma meni hienosti, komennolla "viereen" juoksi pyörän oikealla puolella löysällä hihnalla.

Vaihdoin koiran ja Arcolla meno sitten olikin ihan toista luokaa. Ilmeisesti se luuli, että sen täytyy vetää sekä minua että pyörää, ja ennenkaikka juosta kovaa. Kotiinpäin käännyttäessä juoksu sujuikin jo oikein mallikaasti ja hyvin uskoi käskyjä. Voimaa Arcossa on sen verran, että halutessaan olisi vissiin saanut vedettyä minut pyörineen vaikka ojaan.

Hyvin menivät pyöräilyt ja tästä lähtien otetaankin ohjelmaan jonkin sortin pyrölenkit, vaihteluksi itselle ja koirille. Onneksi mitään ei sattunut, koska olen huomenissa lähdössä Sannan luo pentuja katsomaan. Olisihan se ollut ikävää jos olisi vaikka käsi murtunut tai jotain. Mietinnässä on, että otanko Kepan huomenna autoon mukaan...

torstai 29. syyskuuta 2011

Hyökkäys pimeästä

Maanantaina kun tulin töistä käytiin puolentoista tunnin lenkillä koirien kanssa. Ihailtiin hanhiparvea, josta myöhemmin kuulin, että ne ovat tundrahanhia Siperiasta muuttopuuhissa.

Otettiin koirien kanssa "jätä" treeniä edelleen samoin kriteerein kin aiemminkin. Molempien koirien kanssa 2x10 sarjat.

Tiistaina allekirjoittanut oli veltolla tuulella ja lenkit jäivät ihan lähimaastossa tapahtuviksi. En ole vieläkään hankkinut pattereita vanhaan otsalamppuun tai uutta lappua (joka on siis suunnitella). Käytin kymmenen maissa koirat erikseen iltapissalla läheisellä hiekkatiellä. Satoi ja oli tosi pimeää. Kepa hömpötteli pitkin ojan piennarta ja yks kas jokin hyökkäsi kohti koiraa. Koira hyppäsi taaksepäin ja alkoi murisemaan. En todellakaan nähnyt mikä elikko se oli, luultavasti supi tai kissa, tuskin kettu. Kepa ei olut mitenkään erikoisesti reagoinut kun kävelimme paikan ohi tien toista laitaa, joten otus ilmeisesti liikuskelee tuossa pellon laidassa useasti. Mutta nyt kun koira osui ihan kohdalle päällehän tuo olio meinasi tulla. Sen verran pimeää oli, että en tosiaan nähnyt mikä elikko se oli mutta ilmeisesti se jäi päivystämään pellolle koska Kepa murahteli koko matkan kotiin ja katseli pellon suuntaan. Ajattelin, että saas nähdä kun päästtään kotiin, että tuliko koiraan jonkinsortin osumia. Mutta onneksi osuma oli vain henkisellä puolella, koirasta ei löytynyt mitään jälkiä.

Käytiin Arcon kanssa sitten vähän eri suunnalla mutta kyllä tuokin pellolle pälyili. Kyllähän täällä on tosi pimeää kun katuvaloja ei ole eikä kaupunginkaan valot heijastu tänne kummemmin. Otsalappu olisi tosi kova juttu, lauantaina menen sellaisen hankkimaan.

Eilen lähdin heti töitten jälkeen taas koirien kanssa kävelemään tuon tutuksi tuleen pidemmän lenkin. Olisi kyllä väsyttänyt vietävästi mutta hyvä mieli tuli kun lähdettiin. Koirat olivat olleet lähes koko päivän pihalla kun Karilla oli vapaapäivä, olivat vähän sen oloisia, että mihin tästä nyt pitää lähteä kesken makoisten päiväunien.

Tänään touhuttiin pihahommia ja tsekkailtiin lenkin yhteydessä lähimetsää tuolta vähän kauempaa. Nyt on vielä tiedossa kasvisoseen teko.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Yleistä

Tänään lenkkeiltiin ja naksuteltiin. Naksuttelut hoidettiin kyllä, aikomuksistani poiketen, sisätiloissa. Jatkettiin molempien kanssa tuota laatikko-juttua parin sarjan verran ja sitten vielä toin vaihteeksi "istu"-"maahan" käskyjä vuorotellen yhden kymmenen sarjan.

Keittelin possunsydänmiä tänään kolme kappaletta nameiksi harjoituksiin. Kissat kävivät hakemassa osansa pilkkomivaiheessa ja vielä lisää naksutteluvaiheessa kun namit olivat rasiassa pöydällä. En ole tuohon juuri puuttunut, varsinkin harjoitusvaiheessa kissojen toiminta on erittäin hyvää häiriötä. Varsinkin Arcolle, jolle ruoka on ERITTÄIN tärkeä juttu :). Hyvin se kuitenkin keskittyy tekemiseen vaikka sitä näyttää kyllä nyppivät kissojen touhut namirasian ympärillä.

Lenkillä olen palkannut koiria oikeanlaisesta toiminnasta runsaanlaisesti. Tämä on helpottanut lenkkejä paljon, turha hötkyily on jäänyt pois ja koirat ovat paremmin kuulolla. Varsinkin Arcosta huomaa, että puuhailu (harjoittelu) on mukavaa- minun arvo koiran silmissä on selkeästi nousujohteinen:D. Olen saanut sen jo muutamaan otteeseen käskyllä sisälle omatoimisesti eli sitä ei ole tarvinnut lähteä hakemaan. Kuulostaa pikkujutulta mutta meille on iso asia:D. Kaikki nämä jutut vahvistavat sitä käsitystäni, että holsku on tekevä koira. Ja omistajan täytyy viitsiä puuhailla jotain koirien kanssa. Puuhailun ei mielestäni tarvitse olla mitään hirveä erikoista eli ei tarvise välttämättä pyrkiä MM-kisoihin.

Arcon liikkuminen on takapään osalta taas paremmen näköistä eli ilmeisesti nivelvalmiste auttaa. Sitä täytyykin käydä ostamassa lisää samoin kuin "hampaanpesuluita". Samoin Arcolle täytyisi tilata verikontrolliaika ensi kuun alkupuolelle.

Pentua silmälläpitäen meidän täytyy tehdä jotakin tietokoneen miljoonalle sähköpiuhalle. Mietintään täytyy myös laittaa muutama hankinta pennulle lähinnä ruokakuppien osalta. Samoin tarkoitukseni on omakätisesti tehdä sille sellainen valtavan pitkä, siis tosi pitkä, talutinsysteemi, materiaali on vielä harkinnassa. "Systeemin" on tarkoitus olla vaan varmistamassa, että pentu ei hippaise omille teilleen eli se ei ole varsinainen hihna. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Yleishöpinää

Tänään lähdin heti töiden jälkeen koirien kanssa kävelemään pidemmän lenkin. Sitten täytyi ottaa päikkärit kun olin aamulla herännyt jo viideltä.

Olin ottanut töistä mukaan pahvilaatikon ja ajattelin, että katsotaan mitä toimintaa koirat sen kanssa harjoitustilanteessa tarjoaa. Lähinnä oli tarkoitus vaan poimia joku toiminto ja ruveta palkkaamaan siitä. Arco kurkkasi laatikkoon ja aloin palkaamaan sitä laatikkoon kurkkaamisesta. Otettiin 3x10 sarjat ja vaihdoin koirat. Kepa toimi samalla tavalla ja ajattelin, että palkataan sitten siitä samasta. Myös sarja oli sama.

Sain Arcon kurkkaamiselle jo hieman kestoakin seuraavalla 3x10 harjoituksella. Se on toimissaan Kepaa hitaampi, joten kestoa saa sille helposti. Mitään käskyä en toimintaan halunnut lisätä. Koirat vaihtoon ja Kepan kanssa samat jutut.

Lopuksi otettiin 2x2x10 sarjat "jätä"-treeniä. Kriteerit samat. Arcon sai hyvin liikkeeseen mutta Kepa käy mielellään maahan. Tosin ei haittaa koska voin sitten pitää rasiaa aivan sen edessä, toiselle sarjalle kuitenkin halusin myös liikettä mukaan. Huomenna siirrytään pihalle harjoittelemaan ko. käskyä. Tänään häiriönä toimivat, varsin tehokkaasti vielä, kissat jotka pyörivät välillä pahvilaatikossa ja välillä pöydällä nameja syömässä. Namit olivat keitettyä possun sydäntä. Sellainen fiilis vähän tuli, että Arcon kanssa sarjoja voisi ottaa enemmän tai pidempiä. Tai sitten alan lisäämään toimintaan kestoa-todenäköisesti näin. Kepa tarjoilee mielellään väliin omia kuvioitaan, joka tekee siitä haastavamman harjoituskaverin. En meinaan ole vakuuttunut ihan kokonaam, että homma on sillä hallussa. Joskushan koira voi ihan yllättäen, vaikka toimintan osaakin, kokeilla jotain ihan muuta, kuin testatakseen asian varmuutta. Tälle on on olemaassa myös hyvin tieteellinen selitys mutta en tarkaan muista sitä joten jätän kirjoittamatta, että ei mene väärin.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Noloja tilanteita

Tämä päivä on opettanut minulle pari asiaa, älä rupea puhumaan kanojen koulutamisesta pankkitiskillä äläkä puutu vanhempiesi aikomukseen ostaa koiranpentu.

Maksoin tänään enakkomaksun Trainers Choicen järjestämälle koulutustekniikka kurssille eli kanakurssille. Pankkivirkailija tietoja näpytellessään kysyi, että "mikä tämä tälläinen kanakurssi on?" johon minä innoissani vastamaan että "kanojahan siellä koulutetaan, sellainen koulutustekniikan kurssi jota voi hyödyntää eläinten kouluttamisessa...jne.jne". Totesin vielä kanojen olevan "saaliseläimiä joten niiden oppimiskysky on ihan huippu ja virheet on helppo korjata ja värejäkin ne näkevät enemmän kuin me" Virkailija oli että "ai jaa" ja viereinenkin pankkihenkilö alkoi katsella minua vähän hymyillen. En edes halua tietää miltä jonossa takanani olevat näyttivät, saatikka ajattelivat.

Kotiin tultuani sain puhelun äidiltäni, joka tai kait paremminkin he (siisi äitini ja isäni) olivat ihastuneet yhteen Sannan Jadin pennuista:). Ja omassa mielessään päättäneet että juuri se tietty pentu olisi heidän nyt saatava. Sanoin kyllä, että kaikki pennut taitavat jo olleet varatut mutta äitini oli hyvin päättäväinen. Väittäisin, että jopa sitkeä. Nyt taidan tietää mistä tuo väitetty itsepäisyyteni periytyy, terveisiä vaan sinne:) Sanoin sitten, että voinhan minä Sannalle soittaa ja kysyä. Ja soitin kyllä, mahtoi Sanna ihmetellä sekavaa sepustustani. Ihailtavasti kuitenkin otti ja selvennykseksi vielä, että ei, meillä ei juhlisteta viikonlopun alkua millään aineella. Olen lähes absolutisti. Tästä eteenpäin en puutu kenenkään pentuhaluamisiin varsinkaan jos haluajalla on ikää yli 60 v. Ja vielä selvennykseksi, että minulle itselleni on ihan sama mikä pentu minulle tulee: se on kuitenkin maailman paras-onhan se minun :).

No, koirien kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty. Mitään naksutinjuttuja ei ole keritty parina päivänä tekemään. Eilen aamulla nähtiin kolmenkymmenen joutsen etelään lähtö. Hienolta näytti, lensivät ihan matalalla , juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Ihailtiin niitä siinä koirien kanssa:). Niitä on näkynyt noilla lähi pelloilla jonkun verran.

Arco on alkanut leikkimään Olgan kanssa. Olga on meidän maatiaskissa. Leikki on vähän arveluttavaa mutta käsittää sellaista tassulla läppäämistä puolin ja toisin. Olga on sängyn alla (päiväpeite lattiiaan asti) ja vuorotellen sitten läpsivät tassullaan toisiaan. Lisäksi Olga on alkanut kiehnäämään Arcon jaloissa ja ympärillä muutenkin.

Huomenna on onneksi lyhyt työpäivä joten keretään jotain puuhaillakin koirien kanssa:)

Kari meinasi ajaa tänään hirvikolarin punttisalilta tullessaan. Onneksi oli liikkeellä työautolla, jossa tuota kokoa ja korkeutta on enemmän kuin henkilöautossa. Hirvi oli hipaissut auton etukulmaan mutta mitään kummempaa ei käynyt hirvelle eikä autolle.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Yleishöpinää

Menin eilen vasta puolen päivän jälkeen töihin, joten kerkesin puuhailla koirien kanssa aamupäivän. Jatkettiin "jätä" treenillä.
Arcolla jätettävät herkut olivat rasiassa eli mallattiin sellaista harjoitustilanetta, että palkkiot ovat maassa omassa rasiassa ja ne pitää siihen myös jättää. Käsky oli käytössä ja hyvinhän nuo sarjat menivät.
Kepalla jätettävä herkku oli kädessäni eli jatkettiin siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Sarjat menivät kohtuullisen hyvin, kuitenkin niin että tänään otin sille myös käskyn mukaan. Lopuksi käytiin kävelemässä vielä puolentoista tunnin lenkki, koirat jäivät tyytyväisinä kotiin ja minä lähdin töihin.

Tänään jatkettiin siis samoja juttuja. Arcon kanssa vaihdoin sarjojen vällillä eri paikkaan ja välillä oli polvillani ja välillä seisoin. Namit olivat tänään keiteetyä possun sydäntä, jota ei ollutkaan ihan niin helppo"jättää" kuin edellisen päivän lenkkimakkaraa:) Pari kertaa Arco yritti napata namin rasiasta ennen "jätä" käskyä, ja molemmat tilanteessa jossa seisoin. Koska en olisi kerinnyt ottamman rasiaa käteeni, jouduin laittamaan jalan rasian päälle ja kieltämän koiraa. Otettiin 3x2x10 sarjat, joissa viimeisessä rasia oli ihan Arcon edessä eli koira oli paikallaan. Muissa sarjoissa liikuttelin rasiaan koiraa kohti. Pyrin palkkaamaan aina poispäin rasiasta ja saamaan myös koiran liikkeelle niin, että liike oli rasiasta poispäin. Ainoastaan viimmeisen sarjan kohdalla, jossa koira oli paikaalllan, palkkasin rasian sivuille eli pelkää pään kääntäminen/poispäin katsominen palkattiin. Tässä kohtaa Arco kyllä tykkäää ottaa katsekontakstin, josta palkkasin myös. Olihan se poispäin rasiasta. Lopuksi otettiin vielä 1x10 sarja "paina"-käskyä kosketusalustan kanssa. Alustana oli pakastusrasian kansi.
Kepan kanssa otin myös rasian ja samalla lisäsin nyt sille käskysanan. Ajattelin, että kuinkakohan käy mutta kaiki menikin ihan kivasti. Tehtiin samoin kuin Arconkin kanssa paitsi että kahdessa sarjassa polvillani ja yhdessä seisoin ja liikuttelin rasiaa. Toiminto ja kriteerit samat. "Paina"- harjoituksessa Kepa yritti olla ovela ja piti tassua koko ajan alustan päällä. No, kestoa olisi hyvin saanut tuossa palkattua mutta tarkoitus oli kuitenkin, että koira liikkuu.
Harjoitusten jälkeen pakkasin koirat autoon ja käytiin ostamassa lisää possun sydänmiä ja pari putkiluuta. Samalla reissulla tuli ilmoittauduttua Malin Ekblomin koiran ruokinta luennolle, joka on 1.11. Olen vielä lomalla silloin joten kävi mukavasti.
Kotiin tultuamme käytiin kävelemässä tuo sama lenkki kuin muinakin päivinä. Lisäksi sain nyt verkotettua navetan/ulkorakennuksen alustan kokonaan kun sateessa oli sopiva tauko moiselle.