Oksia ei ilmoitettu Kouvolan näyttelyyn, koska loma polttelee niin kovin eli lähdetään silloin ajelemaan kohti Posiota.
Meillä on koirilla karvanlähtö, Kepa on pudotellut pohjavillaa jo jonkin aikaa. Kampailin sitä eilen ja vetäsin siinä ohimennen myös Oksia. Härrekuud, ipanasta sitä pohjavillaa valtavasti irtosinkin. Oksia on tullut vähemmän harjailtua kun sillä on sen verran vähemmän turkkia kuin aikuisilla. Silti Oksin turkki on näyttänyt siistiltä joten en arvannutkaan, että silläkin on turkin vaihtamisen aika.
Oksin kanssa ollaan tehty istumisia vierestä kulkemisesta. Paikka on hyvä ja palkka tulee reiden viereen. Enemmän pitäsi vaan saada tehtyä aktivointijuttuja koirien kanssa. Tänäänkin kun otettiin muutama vierestä istuminen, tuli Arcokin keittiöön istumaan, kun käskin Oksia "istu". Osoittaa hyvin, että koirat kyllä kaipaavat puuhastelua. Pihteinen vaan kun työt haittaavat koirien kanssa puuhailua.
Arcon kortisoni on lopettettu kokonaan. Pienoinen pelko on kuinka se ilman pärjää. Olen antanut sille nyt parina päivänä kipulääkettä kun se parisen iltaa sitten makuulta ylösnoustessa valitti. Ennen lomaa tsekataan vielä veriarvot.
tiistai 17. heinäkuuta 2012
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
Haaste
Töppösen ja Sienen Lauralta tuli tämmöinen haaste :D. Vastaan nyt kun Laura sen lähetti vaikka olenkin kohderyhmänä vähän huono, kun me ei tavoitteellisesti oikein harrasteta mitään :D. Mutta kiitos muistamisesta :).
1. Kerro kuinka sinusta tuli koiranomistaja.
- Arco on kahden vuoden kinuamisen tulos. Mies sekä tytär olivat sitä mieltä, että kissat lemmikkeinä riittävät. Väsytystaktiikka kuitenkin johti toivottuun tulokseen omalta osaltani. Rotuvaihtoehtoina olivat valkoinenpaimenkoira, bouvier, kaanaankoira ja hollaninpaimenkoira sekä loppumetreillä collie. Holskuhan sieltä sitten valikoitui :). Halusin koiran kasvattajalta joka ei suostu myymään pelkän puhelinsoiton perusteella . Arcoa odotettiin lähes vuosi siitä kun kasvattajan luona oltiin käyty näytillä koko perheen voimin.
Kepa tuli aluksi vaan hoitoon meille mutta jäikin sitten oikein asumaan :). Kolmas koira tuli ajankohtaiseksi kun näytti, että Arcon elinkaari lähenisi loppuaan. Ja kun mieleisellä kasvattajallakin oli pentusuunnitelmia niin kysäisin, että myiskö hän pennun meille. Ja niin Oksi saapui ilostuttamaan meitä :).
Lapsuudenkodissa meillä cockerspanieli ja koirista olen tykännyt aina.
2. Miten päädyit nykyään harrastamiesi lajien pariin?
- Mehän emme siis harrasta mitään erityistä. Reenaillaan omaksi iloksi ja koirien iloksi kaikennäköistä- ei kuitenkaan tavoitteellisesti. Olen kuitenkin sitä mieltä että koirien aktivointi on tärkeää pääkopan vuoksi.
3. Mitä lajia haluaisit kokeilla tai opetella?
- Menee noihin nenänkäyttöjuttuihin esim. mejä, ID-jälki yms.
4. Montako koiraa on maksimi?
-Tällä hetkellä ja tällä rodulla tuntuu, että kolme :D. Ideaalina holskujen kanssa pitäisin kahta koiraa.
5. Uros vai narttu?
- Ei oikeastaan väliä. Uros-narttu pari on ideaali.
6. Mikä on ollut vaikein liike/osasuoritus/ohjaus tms. opettaa koiralle?
- En oikein osaa vastata tähän. Liityisikö hihnakäytökseen jokaisen kohdalla...
7. Tähtihetkenne
- Arcon kohdalla varmaankin se, että se reagoi Karin melanoomaan. Arcolla olisi ollut edellytyksiä melanoomakoiraksi mutta koulutus olisi vaatinut puolen vuoden jatkuvan oleskelun Ruotsissa. Sekä ehdottomasti se, että Arcon(luonteen) kanssa on pärjätty näinkin hyvin alkuaikojen vaikeuksista huolimatta- siitä ei siis tullut "ihan hullua";).
Kepan kohdalla ehkä stressioireiden häviäminen meille muuton jälkeen- kiva nähdä, että koira voi hyvin sekä fyysisesti että henkisesti.
Oksin kanssa elämä on yhtä tähtihetkeä - siinä on sitten kiva koira :)
8. Koska on hävettänyt eniten?
- Minua hävettää erittäin harvoin :D. Arcon puolustushalukkuus joskus on mielestäni vähän liioiteltua.
9. Mitä haluaisit saavuttaa?
-Kehittyä kouluttajana ja olla koiran arvoinen koiranomistaja.
10. Miten valitset koiriesi nimet/millaisita nimistä tykkäät, maitse jotain?
- Arcon nimi tuli suoraan sen virallisesta nimestä Lissunmustan Jelmer G Arco. On siis nimetty isänsä mukaan. Kepalla oli nimi valmiina, en viitsinyt muuttaa vaikka en sen nimestä erityisesti pidä. Oksin keksi ihan omasta päästä.
Pääsääntönä nimissä meillä näyttää olevan, että tytöjen nimet päättyvät a-kirjaimeen ja poikien sitten johonkin muuhun. En välttämättä tykkää koirilla ihmisten nimistä enkä halua omilleni niitä kaikkein yleisempiä nimiä. Koiran pitää näyttää nimeltään ja nimessä on oltava "potkua". Todennäköisesti seuraavista (joskus mahdollista) koiristamme tulee uroksesta Imre ja nartusta Iona.
11. Rakastettavin piirre koirassasi
-Arcossa tykkään sen vaativasta luonteesta, vaikka se ei aina niin rakastettavalta tunnukaan :D. Tykkään sen vahtivasta luonteesta ja uskon, että tarvittaessa puolustaisi niin minua kuin kotiammekin. Kepa on mamman mussukka :D, olen sen number one ja se tuntuu kivalta.
Oksi on ylipäätään rakastettava ja se rakastaa kaikkia :). Tykään erityisesti sen iloisesta olemuksesta, sillä on aina kivaa!
Olen huono laittamaan näitä haasteita eteenpäin eli omalta osaltani tämä jää tähän :).
1. Kerro kuinka sinusta tuli koiranomistaja.
- Arco on kahden vuoden kinuamisen tulos. Mies sekä tytär olivat sitä mieltä, että kissat lemmikkeinä riittävät. Väsytystaktiikka kuitenkin johti toivottuun tulokseen omalta osaltani. Rotuvaihtoehtoina olivat valkoinenpaimenkoira, bouvier, kaanaankoira ja hollaninpaimenkoira sekä loppumetreillä collie. Holskuhan sieltä sitten valikoitui :). Halusin koiran kasvattajalta joka ei suostu myymään pelkän puhelinsoiton perusteella . Arcoa odotettiin lähes vuosi siitä kun kasvattajan luona oltiin käyty näytillä koko perheen voimin.
Kepa tuli aluksi vaan hoitoon meille mutta jäikin sitten oikein asumaan :). Kolmas koira tuli ajankohtaiseksi kun näytti, että Arcon elinkaari lähenisi loppuaan. Ja kun mieleisellä kasvattajallakin oli pentusuunnitelmia niin kysäisin, että myiskö hän pennun meille. Ja niin Oksi saapui ilostuttamaan meitä :).
Lapsuudenkodissa meillä cockerspanieli ja koirista olen tykännyt aina.
2. Miten päädyit nykyään harrastamiesi lajien pariin?
- Mehän emme siis harrasta mitään erityistä. Reenaillaan omaksi iloksi ja koirien iloksi kaikennäköistä- ei kuitenkaan tavoitteellisesti. Olen kuitenkin sitä mieltä että koirien aktivointi on tärkeää pääkopan vuoksi.
3. Mitä lajia haluaisit kokeilla tai opetella?
- Menee noihin nenänkäyttöjuttuihin esim. mejä, ID-jälki yms.
4. Montako koiraa on maksimi?
-Tällä hetkellä ja tällä rodulla tuntuu, että kolme :D. Ideaalina holskujen kanssa pitäisin kahta koiraa.
5. Uros vai narttu?
- Ei oikeastaan väliä. Uros-narttu pari on ideaali.
6. Mikä on ollut vaikein liike/osasuoritus/ohjaus tms. opettaa koiralle?
- En oikein osaa vastata tähän. Liityisikö hihnakäytökseen jokaisen kohdalla...
7. Tähtihetkenne
- Arcon kohdalla varmaankin se, että se reagoi Karin melanoomaan. Arcolla olisi ollut edellytyksiä melanoomakoiraksi mutta koulutus olisi vaatinut puolen vuoden jatkuvan oleskelun Ruotsissa. Sekä ehdottomasti se, että Arcon(luonteen) kanssa on pärjätty näinkin hyvin alkuaikojen vaikeuksista huolimatta- siitä ei siis tullut "ihan hullua";).
Kepan kohdalla ehkä stressioireiden häviäminen meille muuton jälkeen- kiva nähdä, että koira voi hyvin sekä fyysisesti että henkisesti.
Oksin kanssa elämä on yhtä tähtihetkeä - siinä on sitten kiva koira :)
8. Koska on hävettänyt eniten?
- Minua hävettää erittäin harvoin :D. Arcon puolustushalukkuus joskus on mielestäni vähän liioiteltua.
9. Mitä haluaisit saavuttaa?
-Kehittyä kouluttajana ja olla koiran arvoinen koiranomistaja.
10. Miten valitset koiriesi nimet/millaisita nimistä tykkäät, maitse jotain?
- Arcon nimi tuli suoraan sen virallisesta nimestä Lissunmustan Jelmer G Arco. On siis nimetty isänsä mukaan. Kepalla oli nimi valmiina, en viitsinyt muuttaa vaikka en sen nimestä erityisesti pidä. Oksin keksi ihan omasta päästä.
Pääsääntönä nimissä meillä näyttää olevan, että tytöjen nimet päättyvät a-kirjaimeen ja poikien sitten johonkin muuhun. En välttämättä tykkää koirilla ihmisten nimistä enkä halua omilleni niitä kaikkein yleisempiä nimiä. Koiran pitää näyttää nimeltään ja nimessä on oltava "potkua". Todennäköisesti seuraavista (joskus mahdollista) koiristamme tulee uroksesta Imre ja nartusta Iona.
11. Rakastettavin piirre koirassasi
-Arcossa tykkään sen vaativasta luonteesta, vaikka se ei aina niin rakastettavalta tunnukaan :D. Tykkään sen vahtivasta luonteesta ja uskon, että tarvittaessa puolustaisi niin minua kuin kotiammekin. Kepa on mamman mussukka :D, olen sen number one ja se tuntuu kivalta.
Oksi on ylipäätään rakastettava ja se rakastaa kaikkia :). Tykään erityisesti sen iloisesta olemuksesta, sillä on aina kivaa!
Olen huono laittamaan näitä haasteita eteenpäin eli omalta osaltani tämä jää tähän :).
lauantai 14. heinäkuuta 2012
Kuulumisia
Viime päiviä ollaan lähinnä lenkkeilty koirien kanssa. Takaraivossa on ollut pieni epäily, että kuinka vaelellusreissut pikkupojan kanssa sujuvat, jos joudun pitämään sen hihnassa... ja hihnassahan se olisi pääsäänöisesti pidettävä. Poromiehet kun eivät tykkää, että koirat hätyyttelevät poroja. Oksin remmikäytös kun on aika erikoista: pääasia sen elämässä on, noin niinkuin yleensäkin, liike- ja mielellään eteenpäin ja juosten. Olen yrittänyt opettaa sen remmissäkävelyyn samalla tavalla kuin vanhemmatkin koirat; jos se vetää- en liiku. Lenkkeilyssä en ole mikään tiukkis, koira saa mennä vaikka remmin päässä edelläni mutta neliveto ei saa olla päällä. Tämä on toiminut sekä Arco että Kepan kanssa hyvin, tosin Arcon kanssa on pentuaikana lenkkeilty remmissä huomattavasti enemmän kuin Oksin, Oksi taas on saanut juosta vapaana Arcoa enemmän.
Oksilla on kyllä ajatus selvillä eli kun remmi kiristyy eteenpäin ei pääse. Joten se juoksee takaisin viereeni ja lähtee uudestään liikkeelle, juosten. Oksia ei hirveästi kiinnosta lenkillä haistella vaan se haluaa vaan eteenpäin. No, asia on nyt number onena meidän harjoiteltavissa asioissa, ja tähän keskityttään nyt ennen loman alkua.
Aamulenkille otin ekaksi mukaan Arcon ja huomasin heti hiekkatielle päästyämme, että siitä on mennyt jokin muukin Arcon käytöksestä päätellen. Arco oli siis jäljellä lähes koko lenkin ajan ja itse näinkin mitä jäljestettiin, pupua nimittäin. Otin seuraavaksi Oksin mutta vaikka sekin ilmaa haisteli tyyliin "täällä on joku kulkenut" ei sen nenä juuri maahan mene. Kepa pääsi viimmeisenä lenkille ja sitähän ei juuri hajut kiinnnosta, pupun perään se lähtee ainoastaan jos näkee sen.
Koirilla sama järjestys myös iltalenkillä paitsi, että tehtiin Kepan kanssa pitkä lenkki (1,5 tuntia).
Arcon ruokahalua on selkeästi vähentynyt, ruokaa tupaa jäämään ainakin aamulla. Todenäköisesti johtuu kortisonin alasajosta, toivottavasti sen painokin putoaisi. Arcolla oli hieronassa jumissa toinen etujalka ja vastakkainen takajalka ja jumitusta lannerangan alueella. Ei kuitenkaan hirveän paha, hierojan mukaan palautuu hyvin. Arco tullaan kuitenkin kesäloman jälkeen jossain vaiheessa kuvauttamaan selän ja lonkkien osalta, sittenpähän nähdään onko siellä jotain kuvissa näkyvää. Koiriella on tarkoitus tilata Back on tracin sadeloimet, saavat toimittaa makuupussin virkaa jos vaikka teltaillaan lomalla.
Oksilla on kyllä ajatus selvillä eli kun remmi kiristyy eteenpäin ei pääse. Joten se juoksee takaisin viereeni ja lähtee uudestään liikkeelle, juosten. Oksia ei hirveästi kiinnosta lenkillä haistella vaan se haluaa vaan eteenpäin. No, asia on nyt number onena meidän harjoiteltavissa asioissa, ja tähän keskityttään nyt ennen loman alkua.
Aamulenkille otin ekaksi mukaan Arcon ja huomasin heti hiekkatielle päästyämme, että siitä on mennyt jokin muukin Arcon käytöksestä päätellen. Arco oli siis jäljellä lähes koko lenkin ajan ja itse näinkin mitä jäljestettiin, pupua nimittäin. Otin seuraavaksi Oksin mutta vaikka sekin ilmaa haisteli tyyliin "täällä on joku kulkenut" ei sen nenä juuri maahan mene. Kepa pääsi viimmeisenä lenkille ja sitähän ei juuri hajut kiinnnosta, pupun perään se lähtee ainoastaan jos näkee sen.
Koirilla sama järjestys myös iltalenkillä paitsi, että tehtiin Kepan kanssa pitkä lenkki (1,5 tuntia).
Arcon ruokahalua on selkeästi vähentynyt, ruokaa tupaa jäämään ainakin aamulla. Todenäköisesti johtuu kortisonin alasajosta, toivottavasti sen painokin putoaisi. Arcolla oli hieronassa jumissa toinen etujalka ja vastakkainen takajalka ja jumitusta lannerangan alueella. Ei kuitenkaan hirveän paha, hierojan mukaan palautuu hyvin. Arco tullaan kuitenkin kesäloman jälkeen jossain vaiheessa kuvauttamaan selän ja lonkkien osalta, sittenpähän nähdään onko siellä jotain kuvissa näkyvää. Koiriella on tarkoitus tilata Back on tracin sadeloimet, saavat toimittaa makuupussin virkaa jos vaikka teltaillaan lomalla.
perjantai 6. heinäkuuta 2012
Kuulumisia
Arcon kilpparitestitulokset tulivat; kaikki ok. Unohdin kysyä, että oliko koira myös TgAa negatiivinen mutta käväisen sen paikan päällä kysymässä kunhan joudan ja jaksan. Puhelimessa vähän "käden vääntöä" eläinlääkärin kanssa (että tykkäisin asioida koko koiran eliniän saman ellin kanssa), lähinnä tuosta kortisonin ja tulehduskipulääkkeen yhteiskäytöstä. Niitä ei kuulemma missään tapauksessa voi käyttää yhtäaikaa. Jos nyt ymmärsin oikein, niin ellin mielestä ainut särkylääke, jota korisonin kanssa voi käyttää on Tramal. Eikä sekään ole tulehduskipulääke. Ja kuulemma sekoittaa koiran pään- pään sekoittava lääke koiralle jolla on Arcon luonne- ei kiitos, ei koskaan, eikä milloinkaan.
Kortisoni pitäsi kuulemma ajaa alas annostuksella 1/2 tabletti joka päivä, ja kuukauden päästä kontrolliin. Alasajon kanssa pitää olla kuulemma erityisen varovainen. Valkosolut olivat 6 (alaraja on 5), oli elllin mielestä siinä rajoilla kannattaako alasajoa edes yrittää... Arvot ovat huonoimmillaan olleet 2,8, että revi siitä. Totesin lopuksi, että "jos kortisonia ei kannata lopettaa ja koira mahdollisesti kipuilee selkää niin eihän tässä ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa koira" johon elli totesi, että "ei nyt niin radikaaleihin toimenpiteisiin tässä nyt tarvitse ryhtyä, kyllä tässä vielä mahdollisuuksia on". En viitsinyt kysyä, että millaisia muka. Täytyy myöntää että mulla on ikävä Arcon "omaa" eläinlääkäriä...Jonka kanssa oli sovittu että koiraa hoidetaan niin kuin se on järkevää ja jos jotain hämminkiä tulee niin koira lopetetaan. En tiedä kuinka järkevää ja ammattimaista on eläinlääkärin kuunnella koiran omistajan mielipiteitä mutta ainakin itse tykkäsin kun oma näkemykseni otettiin huomioon koiran hoidossa.
No, koirahan on minun ja itsehän ne lopulliset päätökset teen muuta jotenkin otti aivoon koko puhelu. Onneksi kilpparit olivat ok. Ja Arcokin on ollut oma itsensä eli ei mitään pahempia juttuja.
Oksin kanssa ollaan leikin varjolla touhuttu monenlaista. Pihahommissa olen käskyttänyt sitä kulkemaan kanssa paikasta toiseen eli olen tällä hakenut lähellä pysymistä, odottamista yms. Olen vähän kahden vaiheilla, ilmoittaisinko sen Kouvolan näyttelyyn vai en. Tätä silmälläpitäen olen "näyttelyjuoksuttanut" sitä vieressäni, ilman hihnaa tosin muuta juoksee kyllä kivasti ja sillä on selkeä tieto siitä mitä pitää tehdä :). Kari muuten tänään totesi, että Oksi on koiristamme helpoin. Kepa on mielestäni helppo koira mutta Kari taitaa kokea Kepan ohjaajapehmeyden ongelmalliseksi. Kepa reagoi helposti kaikkeen "kovaan" komentamiseen, alkaa lepyttelemään ja hidastelmaan yms. Jos Oksista haluaa jonkin hieman kielteisen piirteen sanoa, niin se voisi olla vähemmän kiinnostunut kissoista :). Tosin laittaisin tämän piirteen tekemisen puutteen piikkiin :).
Kepasta ja Oksista on hitsaantunut mukava parijaljakko, joka usein makailee vierekkäin. Näin tänään myös Acon lipaisevan Oksin kuonoa- Oksi on kova poika kerjäämään naaman pesua ja korvien puhdistusta.
Yritin tänään metsästää Robin Hoodista pyöräilykartioita reenejä varten- en löytänyt. Pelloilta on heinät kaadettu ja paalattu joten päästään tekemään omalle pellolle jonkin sortin jälkeä.
Arcolla on hieroja ensi viikolla ja itselläni aamuvuoroviikko, joten eiköhän me jotain ensi viikolla puuhailla.
Ps. Naapurissamme on kolme pittbullinpentua, Kari kävi niitä jo katsomassa. Olivat kuulemma mukavia pötkylöitä :).
Kortisoni pitäsi kuulemma ajaa alas annostuksella 1/2 tabletti joka päivä, ja kuukauden päästä kontrolliin. Alasajon kanssa pitää olla kuulemma erityisen varovainen. Valkosolut olivat 6 (alaraja on 5), oli elllin mielestä siinä rajoilla kannattaako alasajoa edes yrittää... Arvot ovat huonoimmillaan olleet 2,8, että revi siitä. Totesin lopuksi, että "jos kortisonia ei kannata lopettaa ja koira mahdollisesti kipuilee selkää niin eihän tässä ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa koira" johon elli totesi, että "ei nyt niin radikaaleihin toimenpiteisiin tässä nyt tarvitse ryhtyä, kyllä tässä vielä mahdollisuuksia on". En viitsinyt kysyä, että millaisia muka. Täytyy myöntää että mulla on ikävä Arcon "omaa" eläinlääkäriä...Jonka kanssa oli sovittu että koiraa hoidetaan niin kuin se on järkevää ja jos jotain hämminkiä tulee niin koira lopetetaan. En tiedä kuinka järkevää ja ammattimaista on eläinlääkärin kuunnella koiran omistajan mielipiteitä mutta ainakin itse tykkäsin kun oma näkemykseni otettiin huomioon koiran hoidossa.
No, koirahan on minun ja itsehän ne lopulliset päätökset teen muuta jotenkin otti aivoon koko puhelu. Onneksi kilpparit olivat ok. Ja Arcokin on ollut oma itsensä eli ei mitään pahempia juttuja.
Oksin kanssa ollaan leikin varjolla touhuttu monenlaista. Pihahommissa olen käskyttänyt sitä kulkemaan kanssa paikasta toiseen eli olen tällä hakenut lähellä pysymistä, odottamista yms. Olen vähän kahden vaiheilla, ilmoittaisinko sen Kouvolan näyttelyyn vai en. Tätä silmälläpitäen olen "näyttelyjuoksuttanut" sitä vieressäni, ilman hihnaa tosin muuta juoksee kyllä kivasti ja sillä on selkeä tieto siitä mitä pitää tehdä :). Kari muuten tänään totesi, että Oksi on koiristamme helpoin. Kepa on mielestäni helppo koira mutta Kari taitaa kokea Kepan ohjaajapehmeyden ongelmalliseksi. Kepa reagoi helposti kaikkeen "kovaan" komentamiseen, alkaa lepyttelemään ja hidastelmaan yms. Jos Oksista haluaa jonkin hieman kielteisen piirteen sanoa, niin se voisi olla vähemmän kiinnostunut kissoista :). Tosin laittaisin tämän piirteen tekemisen puutteen piikkiin :).
Kepasta ja Oksista on hitsaantunut mukava parijaljakko, joka usein makailee vierekkäin. Näin tänään myös Acon lipaisevan Oksin kuonoa- Oksi on kova poika kerjäämään naaman pesua ja korvien puhdistusta.
Yritin tänään metsästää Robin Hoodista pyöräilykartioita reenejä varten- en löytänyt. Pelloilta on heinät kaadettu ja paalattu joten päästään tekemään omalle pellolle jonkin sortin jälkeä.
Arcolla on hieroja ensi viikolla ja itselläni aamuvuoroviikko, joten eiköhän me jotain ensi viikolla puuhailla.
Ps. Naapurissamme on kolme pittbullinpentua, Kari kävi niitä jo katsomassa. Olivat kuulemma mukavia pötkylöitä :).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)