Pentuhöpinöitä

Ajelin eilen Sannan luokse pentuja tapaamaan. Täytyy myöntää, että kaikki järkevät ajatukset häviävät päästä kun pennut näkee :D. Joutuu sellaiseen transsitilaan, jossa haluaisi vaan seurata pentuja. Transsitilasta johtuen jäi muutama asia Sannalta kysymättä, joten täytyy "ahdistella" häntä sähköpostitse.

Aika paljon on tullut pohdittua itsekseen pentun tuloon liittyviä asioita. Lähinnä sitä miten sen meidän muihin eläimiin vaikuttaa ja sitä kuinka pennun kotiutumisen osaisi tehdä järkevästi. Linnun elämää ei pentu hetkauta mitenkään mutta muihin koiriin ja kissoihin sen tuleminen vaikuttaa väistämättä. Tilannehan on kissojen osalta nyt erilainen kuin silloin kun Arco pentuna saapui, nyt kissat ovat jo koiriin tottuneita. Kepa oli jo edellisessä kodissaan kissoihin tottunut, joten sen kotiutuminen oli helppoa. Pentu varmasti tottuu kissoihin mutta haluisin pitää kissojen elämän niin normina kuin se vaan on mahdollista. Kissan vessojahan meillä on kolme ympäri huushollia samoin kuin juomakuppeja on useita. Tarvitsee sitten vaan pennun kotiuduttua katsella kuinka paljon se kissoista kiinnostuu ja huolehtia, että kissoilla on myös ns. koiratonta aikaa ja mahdollisuus rauhassa nukkumiseen. Mietinnässä on, että ostanko kissoja varten feromonihaihduttimen.

Arcon ja Kepan kohdalla...Tiedossa on, että Arco mielellään omii lelut ja ruuat :). Meillähän on koirien lelut olleet ns. vapaasti saatavilla. Kepa ei leluista ole hirveän kiinnostunut mutta Arco kantelee niitä mielellään ja leikkii niillä yksinään, tuo välillä minulle yms. ja ainahan niitä tylsyyden tullessa voi vahtia. Joten lelut täytyy ottaa nyt ns. ihmisen taakse ja niiden kanssa touhutaan, ainakin aluksi, ihmisen valvonnan alla. Toinen vaihtoehto on, että leluja on käytössä koko ajan niin paljon, että menettävät kiinostuksensa mutta en oikein pidä tästä vaihtoehdosta. Kepa mielellään leikkii leluilla toisen koiran kanssa, joten toivottavaa olisi, että pentu saisi siitä leikkikaverin itselleen. Kepalla tätä lelujen omimista ja vahtimista ei ole havaittu.

Ruoka on Arcolle tärkeä juttu, joten se syö jatkossakin ruokansa porttien takana. Ihmiseltä se ei enää ruokaansa vahdi mutta kissat saavat kyllä helposti murahduksen osaksensa, jos liian likeelle yrittävät. Kepa ei ruokaansa ns. puolusta kissoiltakaan mutta pidän ruokarauhaa jokaisen eläimen oikeutena, joten pennulle on jo keittiössä tietty ruokapaikka mietittynä. Kissojen ruokailupaikka onkin sen verran ylempänä, että pentu ei sinne yletä/pääse.

Nukkuminen/nukkumapaikat. Tätä täytyy miettiä...Meillähän on sellainen juttu, että Kepa nukkuu pääsääntöisesti minun jalkopäässäni tai sänkyni alla. Arco nukkuu omalla patjallaan tai sänkyni vieressä, mielellään kommentoi jos joku sen unirauhaa häiritsee. Kissoilla on nukkumakoreja useita ympäri huushollia eri tasoilla ja lattialla, joten nukkuvat niissä tai jossin itse katsomassaan hyvässä paikassa. Tarkoitus on, että jos koirat jätetään keskenään on toinen makuuhuone portilla eristettynä pentua varten. Ainakin aluksi toimitaan näin mutta tarkoitus on, että eläimet pystyvät olemaan keskenään koko huushollissa silloin kun ihmisiä ei ole paikalla. No, tämä ns. pentuhuone sattuu olemaan minun makkarini. Joten tarkoitus on ainakin alkuvaiheessa nukkua lattilla ja katsoa miten koirat nukkumapaikkansa hakevat. Lisäksi kaikki, pentu mukaanlukien, pääsee viereeni nukkumaan.

Portteja ja tilojen jakamista yritän välttää eli ne otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Muutenkin on pennun kanssa tarkoitus ottaa ns. löysemmin rantein kun Arcon kanssa pentuaikana. Meillä on tiettyjä ehdottomia ei-juttuja esim. kissojen jahtaus, mutta muuten on tarkoitus, että pennulla olisi mahdollisimman hauskaa sekä ihmisten että muiden eläinten kanssa. Arcon pentuaikan tuli tehtyä usempikin töppäys, joista on opiksi otettu. Tavoitteeni on, että pennulla säilysi sen nyt omaava asenne "ihmiset ovat mukavia ja niiden kanssa on kivaa". Uskon, että rutiinit ovat koirille tärkeitä ja ne helpottavat tietyllä tavalla elämää ja ainakin selkeyttävät sitä.

Olen luonteeltani optimisti mutta näissä eläinasioissa yritän varautua aina kaikkein pahimpaan. En uskoa alkuunkaan, että kolme koiraa menee siinä missä kaksi ja tiedossa on myöskin se, että kun eläinmäärä lisääntyy myös mahdollisuus vaikeuksiin esim. niiden välisissä suhteissa kasvaa. Kaikkeni tulen kuitenkin tekemään, että kaikki menisi hyvin kaikkien kannalta. Ja onhan tässä jo kokemustakin karttunut :).

Yksi mielestäni hyvinkin tärkeä juttu on yksinolon opettaminen pennulle. Meillä tarkoittaa siis ilman muita koiria ja ihmisiä. Tähän tullaan paneutumaan ajatuksella. Vaikka yksinoloa ei pennulla tulekaan juuri olemaan, niin  lähes mikään ei minusta niin säälittävää kuin koira jolla on eroahdistus. Jos noin normi koiranpidosta puhutaan. Tulen satsaamaan pentuun ja sen kanssa touhuiluun aikaa kuitenkin niin, että aikuiset eivät jää mistään paitsi.

Pyöräilyä

Tänään heräsin seitsämältä ja nappasin koirat heti mukaan lenkille eli tehtiin heti aamutuimaan tuo puolentoista tunnin lenkki. Sitten kotiin ja suhikuun ja sen jälkeen pakkasin Arcon autoon ja lähdettiin kaupoille.

Koira on kyllä tosi huvittavan näköinen istuessaan farkun takana tärkeän näköisenä. Aikaisemmin se mielummin makaili mutta ilmeisesti tämä maallemutto on aikaansaannut sen, että vaihtuvia maisemia on mukava katsella :).Ihailtavan hiljaa sen myöskin oli, ainoastaan Sittarin parkkipaikalla nosti älämölön kun lapinkoira taluttajineen lähestyi autoa. Tiedä sitten kummalle haukkui koiralle vai vahtiko autoa. Hiljeni kyllä kun komensin istumaan.

Kotona sain kunigasidean. Kari on ruvennut pyöräileen joten toinen pyöristämme on ajokuntoinen. Häpeäkseni täyttyy myöntää, että koirat lähestyvät kuuden vuoden ikää eikä niiden kanssa ole koskaan käyty pyörälenkillä. No, tuumasta toimeen. Ajelin ensin pihalla niin, että molemmat koirat juoksentelivat siinä mukana, Kepa tosin olisi mielellään ollut puntissa kiinni. Sitten laitoin Kepan hihnaan ja lähdettiin tuohon läheiselle hiekkatielle kokeilemaan kuin homma sujuu. Pari kertaa Kepa vaihtoi pyörän edestä puolta, joten jouduin pysähtymään mutta muuten homma meni hienosti, komennolla "viereen" juoksi pyörän oikealla puolella löysällä hihnalla.

Vaihdoin koiran ja Arcolla meno sitten olikin ihan toista luokaa. Ilmeisesti se luuli, että sen täytyy vetää sekä minua että pyörää, ja ennenkaikka juosta kovaa. Kotiinpäin käännyttäessä juoksu sujuikin jo oikein mallikaasti ja hyvin uskoi käskyjä. Voimaa Arcossa on sen verran, että halutessaan olisi vissiin saanut vedettyä minut pyörineen vaikka ojaan.

Hyvin menivät pyöräilyt ja tästä lähtien otetaankin ohjelmaan jonkin sortin pyrölenkit, vaihteluksi itselle ja koirille. Onneksi mitään ei sattunut, koska olen huomenissa lähdössä Sannan luo pentuja katsomaan. Olisihan se ollut ikävää jos olisi vaikka käsi murtunut tai jotain. Mietinnässä on, että otanko Kepan huomenna autoon mukaan...

Hyökkäys pimeästä

Maanantaina kun tulin töistä käytiin puolentoista tunnin lenkillä koirien kanssa. Ihailtiin hanhiparvea, josta myöhemmin kuulin, että ne ovat tundrahanhia Siperiasta muuttopuuhissa.

Otettiin koirien kanssa "jätä" treeniä edelleen samoin kriteerein kin aiemminkin. Molempien koirien kanssa 2x10 sarjat.

Tiistaina allekirjoittanut oli veltolla tuulella ja lenkit jäivät ihan lähimaastossa tapahtuviksi. En ole vieläkään hankkinut pattereita vanhaan otsalamppuun tai uutta lappua (joka on siis suunnitella). Käytin kymmenen maissa koirat erikseen iltapissalla läheisellä hiekkatiellä. Satoi ja oli tosi pimeää. Kepa hömpötteli pitkin ojan piennarta ja yks kas jokin hyökkäsi kohti koiraa. Koira hyppäsi taaksepäin ja alkoi murisemaan. En todellakaan nähnyt mikä elikko se oli, luultavasti supi tai kissa, tuskin kettu. Kepa ei olut mitenkään erikoisesti reagoinut kun kävelimme paikan ohi tien toista laitaa, joten otus ilmeisesti liikuskelee tuossa pellon laidassa useasti. Mutta nyt kun koira osui ihan kohdalle päällehän tuo olio meinasi tulla. Sen verran pimeää oli, että en tosiaan nähnyt mikä elikko se oli mutta ilmeisesti se jäi päivystämään pellolle koska Kepa murahteli koko matkan kotiin ja katseli pellon suuntaan. Ajattelin, että saas nähdä kun päästtään kotiin, että tuliko koiraan jonkinsortin osumia. Mutta onneksi osuma oli vain henkisellä puolella, koirasta ei löytynyt mitään jälkiä.

Käytiin Arcon kanssa sitten vähän eri suunnalla mutta kyllä tuokin pellolle pälyili. Kyllähän täällä on tosi pimeää kun katuvaloja ei ole eikä kaupunginkaan valot heijastu tänne kummemmin. Otsalappu olisi tosi kova juttu, lauantaina menen sellaisen hankkimaan.

Eilen lähdin heti töitten jälkeen taas koirien kanssa kävelemään tuon tutuksi tuleen pidemmän lenkin. Olisi kyllä väsyttänyt vietävästi mutta hyvä mieli tuli kun lähdettiin. Koirat olivat olleet lähes koko päivän pihalla kun Karilla oli vapaapäivä, olivat vähän sen oloisia, että mihin tästä nyt pitää lähteä kesken makoisten päiväunien.

Tänään touhuttiin pihahommia ja tsekkailtiin lenkin yhteydessä lähimetsää tuolta vähän kauempaa. Nyt on vielä tiedossa kasvisoseen teko.

Yleistä

Tänään lenkkeiltiin ja naksuteltiin. Naksuttelut hoidettiin kyllä, aikomuksistani poiketen, sisätiloissa. Jatkettiin molempien kanssa tuota laatikko-juttua parin sarjan verran ja sitten vielä toin vaihteeksi "istu"-"maahan" käskyjä vuorotellen yhden kymmenen sarjan.

Keittelin possunsydänmiä tänään kolme kappaletta nameiksi harjoituksiin. Kissat kävivät hakemassa osansa pilkkomivaiheessa ja vielä lisää naksutteluvaiheessa kun namit olivat rasiassa pöydällä. En ole tuohon juuri puuttunut, varsinkin harjoitusvaiheessa kissojen toiminta on erittäin hyvää häiriötä. Varsinkin Arcolle, jolle ruoka on ERITTÄIN tärkeä juttu :). Hyvin se kuitenkin keskittyy tekemiseen vaikka sitä näyttää kyllä nyppivät kissojen touhut namirasian ympärillä.

Lenkillä olen palkannut koiria oikeanlaisesta toiminnasta runsaanlaisesti. Tämä on helpottanut lenkkejä paljon, turha hötkyily on jäänyt pois ja koirat ovat paremmin kuulolla. Varsinkin Arcosta huomaa, että puuhailu (harjoittelu) on mukavaa- minun arvo koiran silmissä on selkeästi nousujohteinen:D. Olen saanut sen jo muutamaan otteeseen käskyllä sisälle omatoimisesti eli sitä ei ole tarvinnut lähteä hakemaan. Kuulostaa pikkujutulta mutta meille on iso asia:D. Kaikki nämä jutut vahvistavat sitä käsitystäni, että holsku on tekevä koira. Ja omistajan täytyy viitsiä puuhailla jotain koirien kanssa. Puuhailun ei mielestäni tarvitse olla mitään hirveä erikoista eli ei tarvise välttämättä pyrkiä MM-kisoihin.

Arcon liikkuminen on takapään osalta taas paremmen näköistä eli ilmeisesti nivelvalmiste auttaa. Sitä täytyykin käydä ostamassa lisää samoin kuin "hampaanpesuluita". Samoin Arcolle täytyisi tilata verikontrolliaika ensi kuun alkupuolelle.

Pentua silmälläpitäen meidän täytyy tehdä jotakin tietokoneen miljoonalle sähköpiuhalle. Mietintään täytyy myös laittaa muutama hankinta pennulle lähinnä ruokakuppien osalta. Samoin tarkoitukseni on omakätisesti tehdä sille sellainen valtavan pitkä, siis tosi pitkä, talutinsysteemi, materiaali on vielä harkinnassa. "Systeemin" on tarkoitus olla vaan varmistamassa, että pentu ei hippaise omille teilleen eli se ei ole varsinainen hihna. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Yleishöpinää

Tänään lähdin heti töiden jälkeen koirien kanssa kävelemään pidemmän lenkin. Sitten täytyi ottaa päikkärit kun olin aamulla herännyt jo viideltä.

Olin ottanut töistä mukaan pahvilaatikon ja ajattelin, että katsotaan mitä toimintaa koirat sen kanssa harjoitustilanteessa tarjoaa. Lähinnä oli tarkoitus vaan poimia joku toiminto ja ruveta palkkaamaan siitä. Arco kurkkasi laatikkoon ja aloin palkaamaan sitä laatikkoon kurkkaamisesta. Otettiin 3x10 sarjat ja vaihdoin koirat. Kepa toimi samalla tavalla ja ajattelin, että palkataan sitten siitä samasta. Myös sarja oli sama.

Sain Arcon kurkkaamiselle jo hieman kestoakin seuraavalla 3x10 harjoituksella. Se on toimissaan Kepaa hitaampi, joten kestoa saa sille helposti. Mitään käskyä en toimintaan halunnut lisätä. Koirat vaihtoon ja Kepan kanssa samat jutut.

Lopuksi otettiin 2x2x10 sarjat "jätä"-treeniä. Kriteerit samat. Arcon sai hyvin liikkeeseen mutta Kepa käy mielellään maahan. Tosin ei haittaa koska voin sitten pitää rasiaa aivan sen edessä, toiselle sarjalle kuitenkin halusin myös liikettä mukaan. Huomenna siirrytään pihalle harjoittelemaan ko. käskyä. Tänään häiriönä toimivat, varsin tehokkaasti vielä, kissat jotka pyörivät välillä pahvilaatikossa ja välillä pöydällä nameja syömässä. Namit olivat keitettyä possun sydäntä. Sellainen fiilis vähän tuli, että Arcon kanssa sarjoja voisi ottaa enemmän tai pidempiä. Tai sitten alan lisäämään toimintaan kestoa-todenäköisesti näin. Kepa tarjoilee mielellään väliin omia kuvioitaan, joka tekee siitä haastavamman harjoituskaverin. En meinaan ole vakuuttunut ihan kokonaam, että homma on sillä hallussa. Joskushan koira voi ihan yllättäen, vaikka toimintan osaakin, kokeilla jotain ihan muuta, kuin testatakseen asian varmuutta. Tälle on on olemaassa myös hyvin tieteellinen selitys mutta en tarkaan muista sitä joten jätän kirjoittamatta, että ei mene väärin.

Noloja tilanteita

Tämä päivä on opettanut minulle pari asiaa, älä rupea puhumaan kanojen koulutamisesta pankkitiskillä äläkä puutu vanhempiesi aikomukseen ostaa koiranpentu.

Maksoin tänään enakkomaksun Trainers Choicen järjestämälle koulutustekniikka kurssille eli kanakurssille. Pankkivirkailija tietoja näpytellessään kysyi, että "mikä tämä tälläinen kanakurssi on?" johon minä innoissani vastamaan että "kanojahan siellä koulutetaan, sellainen koulutustekniikan kurssi jota voi hyödyntää eläinten kouluttamisessa...jne.jne". Totesin vielä kanojen olevan "saaliseläimiä joten niiden oppimiskysky on ihan huippu ja virheet on helppo korjata ja värejäkin ne näkevät enemmän kuin me" Virkailija oli että "ai jaa" ja viereinenkin pankkihenkilö alkoi katsella minua vähän hymyillen. En edes halua tietää miltä jonossa takanani olevat näyttivät, saatikka ajattelivat.

Kotiin tultuani sain puhelun äidiltäni, joka tai kait paremminkin he (siisi äitini ja isäni) olivat ihastuneet yhteen Sannan Jadin pennuista:). Ja omassa mielessään päättäneet että juuri se tietty pentu olisi heidän nyt saatava. Sanoin kyllä, että kaikki pennut taitavat jo olleet varatut mutta äitini oli hyvin päättäväinen. Väittäisin, että jopa sitkeä. Nyt taidan tietää mistä tuo väitetty itsepäisyyteni periytyy, terveisiä vaan sinne:) Sanoin sitten, että voinhan minä Sannalle soittaa ja kysyä. Ja soitin kyllä, mahtoi Sanna ihmetellä sekavaa sepustustani. Ihailtavasti kuitenkin otti ja selvennykseksi vielä, että ei, meillä ei juhlisteta viikonlopun alkua millään aineella. Olen lähes absolutisti. Tästä eteenpäin en puutu kenenkään pentuhaluamisiin varsinkaan jos haluajalla on ikää yli 60 v. Ja vielä selvennykseksi, että minulle itselleni on ihan sama mikä pentu minulle tulee: se on kuitenkin maailman paras-onhan se minun :).

No, koirien kanssa ollaan lähinnä lenkkeilty. Mitään naksutinjuttuja ei ole keritty parina päivänä tekemään. Eilen aamulla nähtiin kolmenkymmenen joutsen etelään lähtö. Hienolta näytti, lensivät ihan matalalla , juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolella. Ihailtiin niitä siinä koirien kanssa:). Niitä on näkynyt noilla lähi pelloilla jonkun verran.

Arco on alkanut leikkimään Olgan kanssa. Olga on meidän maatiaskissa. Leikki on vähän arveluttavaa mutta käsittää sellaista tassulla läppäämistä puolin ja toisin. Olga on sängyn alla (päiväpeite lattiiaan asti) ja vuorotellen sitten läpsivät tassullaan toisiaan. Lisäksi Olga on alkanut kiehnäämään Arcon jaloissa ja ympärillä muutenkin.

Huomenna on onneksi lyhyt työpäivä joten keretään jotain puuhaillakin koirien kanssa:)

Kari meinasi ajaa tänään hirvikolarin punttisalilta tullessaan. Onneksi oli liikkeellä työautolla, jossa tuota kokoa ja korkeutta on enemmän kuin henkilöautossa. Hirvi oli hipaissut auton etukulmaan mutta mitään kummempaa ei käynyt hirvelle eikä autolle.

Yleishöpinää

Menin eilen vasta puolen päivän jälkeen töihin, joten kerkesin puuhailla koirien kanssa aamupäivän. Jatkettiin "jätä" treenillä.
Arcolla jätettävät herkut olivat rasiassa eli mallattiin sellaista harjoitustilanetta, että palkkiot ovat maassa omassa rasiassa ja ne pitää siihen myös jättää. Käsky oli käytössä ja hyvinhän nuo sarjat menivät.
Kepalla jätettävä herkku oli kädessäni eli jatkettiin siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Sarjat menivät kohtuullisen hyvin, kuitenkin niin että tänään otin sille myös käskyn mukaan. Lopuksi käytiin kävelemässä vielä puolentoista tunnin lenkki, koirat jäivät tyytyväisinä kotiin ja minä lähdin töihin.

Tänään jatkettiin siis samoja juttuja. Arcon kanssa vaihdoin sarjojen vällillä eri paikkaan ja välillä oli polvillani ja välillä seisoin. Namit olivat tänään keiteetyä possun sydäntä, jota ei ollutkaan ihan niin helppo"jättää" kuin edellisen päivän lenkkimakkaraa:) Pari kertaa Arco yritti napata namin rasiasta ennen "jätä" käskyä, ja molemmat tilanteessa jossa seisoin. Koska en olisi kerinnyt ottamman rasiaa käteeni, jouduin laittamaan jalan rasian päälle ja kieltämän koiraa. Otettiin 3x2x10 sarjat, joissa viimeisessä rasia oli ihan Arcon edessä eli koira oli paikallaan. Muissa sarjoissa liikuttelin rasiaan koiraa kohti. Pyrin palkkaamaan aina poispäin rasiasta ja saamaan myös koiran liikkeelle niin, että liike oli rasiasta poispäin. Ainoastaan viimmeisen sarjan kohdalla, jossa koira oli paikaalllan, palkkasin rasian sivuille eli pelkää pään kääntäminen/poispäin katsominen palkattiin. Tässä kohtaa Arco kyllä tykkäää ottaa katsekontakstin, josta palkkasin myös. Olihan se poispäin rasiasta. Lopuksi otettiin vielä 1x10 sarja "paina"-käskyä kosketusalustan kanssa. Alustana oli pakastusrasian kansi.
Kepan kanssa otin myös rasian ja samalla lisäsin nyt sille käskysanan. Ajattelin, että kuinkakohan käy mutta kaiki menikin ihan kivasti. Tehtiin samoin kuin Arconkin kanssa paitsi että kahdessa sarjassa polvillani ja yhdessä seisoin ja liikuttelin rasiaa. Toiminto ja kriteerit samat. "Paina"- harjoituksessa Kepa yritti olla ovela ja piti tassua koko ajan alustan päällä. No, kestoa olisi hyvin saanut tuossa palkattua mutta tarkoitus oli kuitenkin, että koira liikkuu.
Harjoitusten jälkeen pakkasin koirat autoon ja käytiin ostamassa lisää possun sydänmiä ja pari putkiluuta. Samalla reissulla tuli ilmoittauduttua Malin Ekblomin koiran ruokinta luennolle, joka on 1.11. Olen vielä lomalla silloin joten kävi mukavasti.
Kotiin tultuamme käytiin kävelemässä tuo sama lenkki kuin muinakin päivinä. Lisäksi sain nyt verkotettua navetan/ulkorakennuksen alustan kokonaan kun sateessa oli sopiva tauko moiselle.