Ostin tänään uuden version Tuire Kaimion "Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi"-kirjasta. Mielenkiintoista nähdä onko sisältöä paljon muutettu edellisestä versiosta. Joitan muutoksia havaitisin joissain osioissa, tosi suurin osa kirjaa on vielä lukematta.
Ajattelin myös, että jotain noiden koirien kanssa tänään touhutaan ja niinhän me tehtiin. Kosketuskepin olen muuton yhteydessä laittanut paikkaan "varma" eli en löytänyt sitä mistään. Onneksi naksutin oli treeniliivin taskussa.
Harjoitus oli kummankin koiran kanssa kosketusalustan koskeminen tassulla vaihtelevalla etäisyydellä. Tassu sai olla kumpi tahansa eikä käskysanaa ollut mukana, eli alusta itsessään toimi vihjeenä mitä tehdään. Arcolle on opettettu alustaan käsky "paina". Kepan kanssa alustan kanssa on ollut aiemmin ongelmia, joten ollaan vielä ns. vaiheessa. Viime naksuttelusita ja tämän tyyppisestä harjoittelusta on todella pitkä aika, suorastaan hävyttömän pitkä.
Arco: jätin käskysanan pois lähinnä siksi, että viime kerrasta oli aikaa ja halusin nähdä mitä koira alustan kanssa tarjoaa. Alustakin oli erilainen kuin aikaisemmin, aiemmin meillä oli hiirimatto ja nyt ämpärin kansi. Arco innostuu heti kun näkee naksuttimen :). Olimme omalla pihalla, halusin nähdä myös kuinka koira keskittyy kun jonkimmoista häiriötä on. Kepa jäi irralleen pihalle ja olikin oikein hyvä häiriö:D. Arco hoksasi heti että kyseessä on tassulla painaminen mutta Kepa halusi päästä palkkionjaolle ja rupesi tarjoamaan istumista. Joten se joutui kiinni puuhun odottelemaan omaa vuoroaan. Huomasin heti asia on Arcolla hallussa ja lisäsinkin kupin (palkkasin kuppiin) ja alustan välimatkaa, halusin koiran liikkeeseen. Lisäksi vaihtelin alustan paikkaa. Tehtiin 2x8 sarja ja vaihdoin koiran. Seuraavalla kerralla tein 3x5 sarjan niin, että nostin kannen polveni korkeudelle- ei ongelmaa tässäkään.
Kepa: koiralla ei aikaisemmin ollut juuri hajuakaan mitä pitäsi tehdä alustan kanssa. Väristään huolimatta joskus tuntuu, että se on meidän blondi, "istun tässä nättinä-annan nami". Kepalla on istuminen tehty suht vahvaksi ja sitä se ensinmäisenä yleensä tarjoaakin, sekä katsekontaktia. Ajattelin pitää myös Kepan kohdalla jonkinmoista välimatkaa kupin ja alustan välillä mutta idea oli huono. Koira kyllä koski alustaaan mutta koski myös kuppiinsa ja vaikka en kupin koskemista palkannutkaan,se jatkoi toimintaa. Harjoitus oli liian vaikea, joten helpotettiin: kävin itse kyykkyyn ja kuppi ja alusta lähelle toisiaan. Nyt sujuikin hienosti. Otin 2x6 sarjan ja ajattelin että kokeillaan nostaa alusta irti maasta. Nostin alustan niin, että yksi reuna kosketti maata mutta muuten se oli pystyssä. Onnistui hienosti, tehtiin 2x5 sarja näin. Lopuksi otin Kepan kanssa vielä istumista. Se on varsinainen säätäjä, istui mutta nousi namin saatuaan seisomaan ja söi namin loppuun.
Summa summarium: Ihan hyvä mieli jäi, ja vahvistui se ajatus, että koirat todellakin ovat erimoiset keskenään. Sarjat olivat lyhyitä, niitä vois pidentää/lisätä, mutta ok näin pitkästä aikaa. Arco jaksaa keskittyä erittäin hyvin, Kepa huonommin. Kepa kyllä selkeästi haluaa tehdä kanssani kaikkea mutta liika vilkkaus häiritsee, se turhautuu nopeasti jos ei tiedä mitä odotetaan ja rupeaa tarjoamaan kaikenmoista. Vastaavassa tilanteessa Arco poistuu paikalta:D. Onkohan tässä joku sukupuoleen liittyvä juttu.
Taas huomasin sen perusjutun, etä kannattaa miettiä harjoitus läpi ennelta. Mikä on kriteeri, kuinka monta toistoa/sarjaa jne. Lisäksi namit voivat olla jotain muuta kuin kuivattua naudanmahaa joka muree jonkin verran.
Lopuksi annoin koirille iltaruuaksi nappuloita, jotka heittelin pihalle. Tässäkin näkyi koirien luonteiden erot. Arco jaksoi etsiä nappulat ja eteni suunnitelmallisesti. Kepa etsi aikansa ja söi löytämänsä, kyllästyi ja tuli tuijottamaan minua silmiin. Arcon toiminta on hidasta ja tarkaa, Kepa etenee tyliin "kovemmin, nopeammin ja korkeammalle". Sählä mikä sählä:). Arcon kaltainen koira on minusta helpompi kouluttaa naksuttimella ja operantisti, pysyy itse paremmin kartalla:).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti