Tyttöenergiaa

Cilla    

                                                                            Cesi
Team CC eli shelttitytöt Cilla ja Cesi olivat meillä päivähoitolaisina lauantaina. Hain tytöt aamulla seitsemän aikaan, ja käytiin meille tulon jälkeen kävelemässä lyhyt metsälenkki. Cesillä oli virtaa kivasti ja lenkkipolulla piti tarkasti tutkia ja haistella kaikki uudet hajut. Hajuja tosin olikin, lähipöheikkössä majailee mitä ilmeisemmin jälleen kerran hirvi, jopa minä haistoin sen läsnäolon :D.
Cilla - mummukka jaksoi myös kivasti kävellä mukana ja jalka nousikin mummukalla poikakoira tyyliin.

 

Lenksän jälkeen pihailtiin tovi ja Cesi ottikin ilon irti juoksemista. Se viiletti pitkin pihaa edestakaisin karvat hulmuten. Cilla oli päättänyt pitäytyä minun vieressäni ettei vaan yhtään namia menisi ohi suun. Cesin ottaessa vapaudesta kaiken irti, mummukka kokeili eri variaatioita millä se herkkunami oikein irtoaisi. Haukkumalla- ei sittenkään, tassulla raapimalla- ei silläkään, hyppäämällä vasten-ai silläkään... Nami irtosi kun tökkäsi kuonolla minun kämmenselkääni. Ja ilmeisen hyvälle maistui moisen urakoinnin jälkeen (yläkuva).

 

Sisälle mentiin reippaasti, Cesikään ei enää ollut moineskaan tilanjakajana käytetystä kompostikehikosta, kehikkoa ohiteltiin jo varsin suvereenisti. Omat pojat kävivät moikkaamassa tytöt koirapotin läpi, Oksia ei tytöt hirveästi kiinnostaneet mutta Arco olisi kyllä seurustellut viehkojen tyttöjen kanssa ihan mielellään kauemminkin :). Aamupäivään kuului tyttöjen kanssa seurustelua rapsutusten merkeissä ja pihailua. Puolilta päivin rauhoituttiin koko porukka päivätirsoille. Ulkona alkoi olemaan jo varsin kuuma.

Pihailun merkeissä jatkettiin iltapäivällä. Tällä hoitokerralla ei tyttöjen kanssa puuhailtu oikeastaan aktivoinnin saralla mitään. Cesiä palkkasin kun se jätti ohiajavat autot ja mopot huomioimatta, "tänne"-käskyn noudattamisesta ja Cillan kanssa yritin saada sen jollain konstilla lopettamaan haukkumisen. "Hyyyys" ja sormi suun eteen käsimerkki sai Cillan lopettamaan haukkumisen ja palkkasin koiran vasta kun suu oli myös konkreettisesti kiinni. Cilla tottelee myös "hiljaa" käskyä mutta menköön tuo toinen nyt vaikka aktivoinnin piikkiin.

 

 

 Alkuillasta käytiin tyttöjen kanssa kävelemässä lyhyt metsälenkki. Ilmassa alkoi olemaan sateen uhkaa ja pohjoisen suunnalla ukkosti kovin. Sadetta ei meille kuitenkaan saatu joten päästiin kuivin karvoin kotiin. Iltaruuan koirat saivat seitsemän maissa, hyvin maistui jokaiselle. Siitä huolimatta tytöt jaksoivat myös kerjätä Karilta kahvipöydästä herkkuja. Kari totesikin, että "ihan ovat kuin omat". Hyvästä yrityksestä huolimatta tytöt eivät mitään saaneet kun sanoin, että "niille ei sitten anneta mitään". Taisi olla vieraskoreutta isännältä kun omat pojat minun kielloistani huolimatta saavat sieltä pöydästä aina jotkin "ihan pientä vaan". Toki Cillan kanssa pitääkin olla varovainen, sairauksien kanssa ei ole leikkiminen, sen tietää jokainen.

                                                                Cesi on tosi nätti :)
                                                  

Iltaruuan jälkeen ruokalepo ja sitten käytiin vielä kävelemässä samainen metsälenkki ennen tyttöjen kotiin viemistä. Cilla joutui lenkin jälkeen vielä pyllypyykille, pitkistä housukarvoista on joskus omat harminsa :). Palautin tytöt kotiin hieman yhdeksän jälkeen.

                                                                        Cilla 13.v.

 

Sain tyttöjen omistajilta näin ihanan lahjan. Upean purkin sisällä oli käsintehtyjä skotlantilaisia kermatoffeita. Toffeet maistuivat hyviltä ja purkki oli melkein yhtä hieno kuin Team CC :). Kiitos vielä kerran :).