keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Ruokajuttuja ja häiriöeläin

 
Tänään herättiin jo puoli kuudelta ja ennen yhdeksää olin Valkealan ABC:llä hakemassa koirille täydennystä Kennel Rehun autolta. Auttelin  yhtä vanhempaa pariskuntaa kantelemaan heidän tilauksiaan heidän pakettiautoonsa. Heillä on kuulemma tiibetinmastiffi/t, ja vasta jälkikäteen mutulla hoksasin että ko. pariskunta on tuonut ko. rodun Suomeen joskus 1980- luvun alkupuolella.
 Harmitti vähän, että en jäänyt rodusta kyselemään mutta toivon että tavataan joskus tulevaisuudessa samassa lihajonossa. Laumanvartijarotuiset koirat ovat yksi mielenkiinnon kohteeni.
 
 Tmi Oksin kotiavun kanssa sulatettiin keittiön pakastin. Oli siinä pojalla hommaa kun piti tämän tästä käydä katsomassa sulavaa jäätä. Olin tilannut naudan jauhelihaa, hevosta ja maksaa sekä luumursketta, ajanvietteeksi potkaluita. Lisäksi vielä pellavaöljyä, tattaria, lohiöljyä ja merilevää. Nyt on pakkaset pullollaan koirien sapuskaa. Soseutin pari litraa kasvissosetta ja keittelin broilerin sydämiä palkkioherkuiksi.
 
    Tämän lähemmäs nukkuvaa Arcoa ei juuri kannata Nooruksenkaan kuvitella pääsevänsä.

Tehtiin toiminimen kanssa lumitöitä yhdessä niin että käskytin Oksin kävelemään vieressä kun lykin lunta. Tottelevaisuudesta sai palkkioksi heitetyn lumipallon.

Oksi ja Kepa päikkäreillä
 
Illalla lähdin Oksin kanssa tuohon meidän pellolle reenaamaan hihnakäytöstä, lähinnä sitä että koira kävelee löysällä hihnalla mun vieressä. Hienosti meni, niin kuin on mennyt aikaisemminkin. Autokin poika jo jättää jätä-käskyllä huomiomatta.
 
 Ihan lähellä pihaa huomattiin jonkun eläimen pyörivän paikallaan ja koska kiinnosti meitä kumpaakin niin mentiin lähemmäs. Oksi oli vallan innostunut mutta suu pysyi kyllä kiinni, mikä oli huomattavan positiivista. Eläimestä ei oikein ottanut selvää, isompi kuin hiiri, karvaton häntä, joten päädyin rottaan (täytyy varmaan googletella että mikä otus se oikein oli, musta sillä oli pidempi turkki kuin normirotalla). Käskytin sitten Oksia että jatketaans matkaa. Hienosti poika lähti mukaan ja tultiin portille- ja mikäs se siellä meidän perässä, hyvin päättäväisesti, juoksee. Meinasi tulla samalla portin avauksella pihalle mutta laitoin portin kiinni niin otus pujahti sitten lauta-aidan välistä pihan puolelle.
 
Siinä sitten ihmeteltiin toisiamme, Oksi olisi mielellään mennyt tekemään tuttavuutta. Otus ei kyllä pelännyt koiraa eikä minua. Vein Oksin sisälle ja palasin katsomaan että näkyykö vierasta, ei näkynyt. Olen kyllä seurannut koirien toimia pihalla jonkun viikon verran ja tullut siihen tulokseen että pihapiirissä pyörii Jokin. Varsinkin Arco on ollut erityisen kiinnostunut tietyistä paikoista ja on aina halunnut tarkistaa navetan sisältäkin. Taas kerran on tullut todettua että luota vaan niihin koiriin ja niiden käytökseen.
 
 Mitään syömistähän meillä ei navetassakaan ole minkäänmoiselle otukselle mutta antaahan aidattu pihapiiri kyllä suojaa esim. ketuilta. Ja joo, rotista olen kyllä haaveillut, niistä lemmikkisellaista, ovat vaan erityisen oppivaista porukkaa...Mutta en nyt oikein ajatellut, että sellainen pihapiirissä asustaisi. No, seuraillaan asiaa ja tehdään tarvittavat toimet jos on tarpeellista.
 
Häiriö oli kyllä Oksille vähän turhan vaikea ja kohtaaminen liian pitkäkestoinen mutta harjoituksia jatketaan huomenna.

4 kommenttia:

  1. Kesyrotat ovat kyllä mahtavia lemmikkeinä ja niitä voi kätevästi opettaa naksuttimella tekemään yhtä sun toista temppua. :]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just sen takia mä olen niistä haaveilutkin :), ja niitä on jopa mulle suositeltu kun olen kysellyt että mikä voisi olla pieni lemmikkieläin jonka kanssa voisi koulutustaitojaan treenata. Tästä oli puhetta viimeisellä kanakurssilla Wirenin Tommyn kanssa. Meillä on vaan valitettavan pienet tilat ja kun kyselin että meniskö jonkin sortin rottaporukka navettaan tehdyissä tiloissa, niin sain vastaukseksi että kestävät huonosti kylmää/vetoa nää lemmikkiversiot.

      Poista
  2. Joo ei kestä paljoa vetoa. Mullahan omat pitää talvisin siirtää huoneesta, jos sitä haluaa tuulettaa ihan kunnolla. (Jos pitää raollaan silloin tällöin niin ei ole tuhinoita tullut) Siis siirrän vaan varmuudeksi koska rohinat ei oo ikin kivoja, jos niitä tulee. Kesäsin voi ikkunat ja ovet olla raollaan vaikka koko ajan vaikka ovatkin samassa huoneessa. En mä noita kyllä mihinkää vaihtaisi, jyrsijöistä kyllä menee kaikkien muiden edelle, vaikka mulla muitakin niiden lisäksi on. :D

    VastaaPoista
  3. Kyllähän meillä tuohon navettarakennukseen saisi remontoimalla tehtyä varmasti rotille sopivat tilat esim. varsinaiseen navettaan. Sinne saisi laitettua sähköpatterit yms. Se toimii nykyään ns. koirahuoneena missä koirat oleilevat silloin kun meillä on kylässä ns. ei-koira-ihmiset eli todella harvoin. Rahaahan tuo remontti vaatisi, joten ei ole ajankohtaista juuri nyt.

    VastaaPoista