Sidostesukka kestää

 Aamulla heräiltiin totuttuun tapaan viiden maissa. Aamupissat vuorotellen pihassa ensin omat koirat ja sitten corgit. Aamuruuan jälkeen lähdettiin Röllin ja Nellan kanssa aamulenkille, ilma oli mitä mainioin. Käveltiin tuo hieman pidempi rinksa kun koirat sen valitsivat ja katseltiin , että olisivatko naapurustossa asuvat hevoset pihatossaan. Töppiksien nenät kävivät kovasti-kun hevoset haisevat niin ihanalle, mutta valitettavasti heppoja ei näkynyt.

Tänään pääasiassa ulkoiltiin Töppiksien kanssa pihalla ja hupia riitti niin koirille kuin itsellenikin.

                                                  "Mä syön sun pään"

                                                    
                                                      "Etkä varmasti"

                                                   "Ihan varmana syön..."

                                                "Miten niin ei saa?"

                                           "Sä, et , Eija, ole kuullut että pojat ovat poikia..."

                                      "Älä yritäkään piiloutua minnekään, mä löydän sut kyllä"

                                             "Hei kato Nella, mitä mä löysin!"

                                                "Tää onkin mun, lällääläää"

                                            "En varmalla anna sulle, pingon pakoon"

"No, okei vedetään sitten vähän"

                 
                                                " Hei, Nella! tästä kuuluu omituinen ääni"

 

                                         "Mihin sä nyt juokset, vedetään nyt vaan tätä rättiä"

Tänään iltapäivällä vein Team Töppikset kotiinsa. Siinä on sitten hauska kaksikko jonka kanssa ei tylsää hetkeä tule. Ihan ikävä jäi :).