Kuvasarjaa poikien touhuista

 

14.03.2013 Kouvolan Valkealassa -29 aamulla varttia vaille kuusi.

 

Koska olo on vielä ollut vähän niin, ja näin vaikkakin antibiootit tuntuvat tehoavan, niin lenkit ovat koirien kanssa jääneet tulevaan viikonloppuun. Keittiöreenissä ollaan tehty sivulta lähetystä merkille käskyillä "sivu" ja "merkki". Lisäksi tehty vihje-erottelua: istu,maahan, nouse käskyillä sekä pientä jumppaa käsikosketuksen kanssa. Yllättävää oli, että Arco ja Kepa olivat innokkaita touhuajia, Oksille oli tosi kova häiriö palkkionameja pöydällä syövä kissa :D.

 

 

 Kuvasin tänä aamuna poikien aamutoimia pihalla. Mielestäni sain aika kivan kuvasarjan koirien elekielestä. Noita koirien puuhia on tosi mielenkiintoista seurata...

 

 

Sillä aikaa kun pojat poseerasivat edellisen kuvasarjan, Kepa joutui tekemään töitä eli vahtimaan pihaa. Eli alla hollannikas Kepa eikä musta pystykorva vaikka niin ehkä kuvitella ;).

 

 

Mulla on jonkin sortin pläänejä Oksin suhteen lähinnä koskien häiriötreejä ja ajattelin käydä sen kanssa leikkimässä vähän eri paikoissa. Lisäksi meidän tarvitsisi käydä pyörimässä esim. kauppojen parkkipaikoilla autohäiriötä tekemässä.

On se vaan niin hieno!

Todellista hiljaiseloa

"Typerää, typerää, tehdäänkö jotain? HeikuuletkoKepa?"

 

Meillä sairastetaan, siis ihmiset sairastavat. Kari oli kumeessa ja flunssassa viime viikkon ja itse aloittelin loppuviikolla. Viikonloppu meni hienoista säistä huolimatta sängyn pohjalla eikä loppua näy vieläkään. Jouduin perumaan Arcon hieronnan huomiselta ja muutama muukin meno jää nyt menemättä. Tää on kolmas flunssannäköinen allekirjoittaneella tänä talvena ja siinä on mielestäni kolme liikaa.

 

Arco ja Kepa jaksavat suht kivasti elellä pelkällä pihaliikunnalla viikonkin mutta Oksilla on vaikeuksia. Sillä on energiaa ja toimantahalua ihan liikaa vain pelkään sisäoleiluun ja pihassa pyörimiseen. Energia purkautuu sitten kissojen perässähiihtelynä ja Kepan ympärillä häärimisenä. Lenkille ei voida vielä mun kunnon takia lähteä mutta keittihömpää täytyy tehdä, että edes pikkupojan aivot saisivat töitä.

 

Kari kiitteli Arcon fiksuutta viime viikolla. Oli laskenut koirat pihalla ja huuteli niitä jonkin ajan päästä takaisin. Arco ja Kepa olivat tulleet mutta Oksi oli jäänyt vielä ulos - ei siis tullut käskystä sisälle ;). Kari oli pariin otteeseen huudellut mutta sitten Arco oli livahtanut ulos ja mennyt Oksin luo, murahtanut kerran ja pojat olivat sitten peräkanaa tulleet sisälle. Tiedä sitten onko totta kun en itse ollut paikalla mutta näin tarina kertoo :). Mutta fiksuhan Arco todella on, sitä en epäile lainkaan.

Tässä äiskälle Oksin nukkuma kuva. Tän parempaa otosta siitä ei saa, en kyllä tiedä milloin se oikeastaan nukkuu :D.

"Mikäs se siellä? Ai hei kissa! Kivaa!!"

Joku haukan näköinen on alkanut vierailemaan meillä. Yllätettiin se kuusen alaoksalta syömästä pikkulintua tai jotain. Höh ja pöh. Ymmärrän kyllä luonnon kiertokulun mutta en mä niitä pikkulintuja ole sitä varten ruokkinut...

Niitä näitä

Viime viikolta hieno aamurusko. Oli ihan pakko napata kuva kun taivas oli noin hienon värinen, kello taisi olla pikkaista vajaa seitsämän.

 

Arco virallinen seitsenvuotis pönötys. Aika muikealta näyttää...

 

Kyseisten jälkien haltija partioi nykyään aidan ulkopuolella.

 

 Oksin kanssa on tehty pihalla merkille menoa. Välimatka on pidetty aika lyhyenä kun siirryttiin uuteen ympäristöön. Häiriöinä oli naapurin haukkuvat koirat ja ohikulkevat autot. Pysyi kuitenkin paikallaan mutta kuikuili autoja, pääasia että ei rynnännyt perään.

 

Noutokapulaa on reenattu pihalla käskyillä "hae" ja "tuo". Ja ihan turhaan on Oksin kanssa sisällä hinkattu kapulan nostoa. Ainakin heitetyn kapulan se hakee 100% ja palautuksistakin 70% tuodaan suoraan käteen. Tiedä sitten mitä kävisi jos veisin kapulan ja sitten lähettäisin koiran... No, tota reenataan kuitenkin vielä heiton kanssa.

 

"Vierellä" käskyä katsekontaktin kanssa. Tää ei ole tiivistä seuraamista mutta hyvin koira vierellä kulkee. Olen naksuttanut kontaktista mutta muutama kerta otettiin niin, että sanallisesti kehuin koiraa. Hyvin pysyi kontakti sanallisella kannustuksella.

 

Tehtiin myös "istu", "maahan" , "nouse" erottelua. Olen ottanut tässä väliin ihan käsikosketustakin, johon meillä ei ole sanallista vihjetta vaan aukaisen käden nyrkistä. Edellisiin käskyihin olen ottanut myös "odota" käskyn lisäksi mutta tää on Oksille vielä vaikea. Istumisesta se mielellään odota-käskyllä valuu maahan. Odota käsky on vieläsiinä vaiheessa että peruutan vaihtelevia matkoja katse koirassa ja käyn sitten palkkaamassa. Seuraavaksi siirrytään siihen, että kävelen koiran sivulle rintamasuunta samaan suuntaan koiran kanssa. "Vierellä" käskyyn on liitetty sivulle tulo "sivu"käskyllä. Koira tulee vähän väljästi ja joskus istuminen jää vinoksi, tässä kohtaa voisi itse olla tarkempi ja palkata vaan kunnollisista suorituksita.

 

 

"Oksi, jätä kissa"

"Maahan" 

 

Muuten viikonloppu meni rennoissa merkeissä. Nukuttiin paljon koko porukka kun on tuntunut siltä, että voisi vaikka flunssa iskeä.

 

Kepan taidonnäyte nukkumisesta.

...ja Arcon versio...

 

Arcolla on hieroja ensi viikkolla ja allekirjoittaneen pitäisi aikuisten oikeesti saada aikaiseksi mennä Oksin kanssa ohjattuihin reenihin, vihdoin viimmein. Ajattelin, että Oksin olisi hyvä päästä leikkimään muidenkin kun minun kanssani, joten mulla on Valtterin päänmenoksi suunitelmia...

 

 Olen ottanut pari päivää lomaa ennen Mh-testiä. Oksia on todella paljon palkattu käskystä luokse tulemisesta sekä muun ympärillä pörräämisestä. Välillä tuntuu, että mulla on jokin ylimääräinen uloke... Täytyykin kaivella noita meidän eri kokoisia patukoita yms. liian paljon tulee leikkittyä noilla koiran suosikkileluilla.

 

Lopuksi vielä kuva Kepa-söpöläisestä. On se vaan jännä, että koiran ikääntymisen huomaa sen silmistä...

Arco 7v

Arco syntyi seitsämän vuotta sitten yhdistelmästä Lissunmustan Fraai Azarella x Tronstoppen`s Arco. Pentueeseen syntyi 7 pikkuholskua, 2 urosta ja 5 narttua. Pentueesta  teki erikoisen se, että siinä oli yli puolet värivirheellisä eli keltaisia koiria.

 

Arco muuti meille aikamoisen painostuksen jälkeen. Olin ehdottomasti halunnut koiraa jo pidemmän aikaa mutta muu perhe oli aikalailla vastaan. Itse koin että kun Sandakin oli jo yläasteikäinen riittäisivät omat rahkeet koiran hoidolle mainiosti. Aikaisemmin en koiraa olisi voinut ajatellaakaan vaikka olen niistä pikkulapsesta asti tykännyt.

 

Rotuja olin miettinyt kovasti. Vaihtoehtoina olivat valkoinen paimenkoira, bouvier, kaanaankoira, lyhytkarvainen collie. Koiralta halusin koirankokoa, pystyjä korvia, vahtivaa luonnetta jossa saisi olla haastettakin. Soittelin Kennelliitton ja ko. rotujen pentuvälityksiin. Halusin pennun kasvattajalta, joka ei suosutisi sitä myymään ilman, että oli tavannut tulevan pennun tulevan perheen. Holskuyhdistyksen pentuvälittäjä suositteli Kukasen Liisan Lissunmustan kenneliä, joten soittelin sinne hetimiten. Liisalla ei ollut pentuja juuri silloin mutta pentusuunnitelmia oli. Käytiin koko perhe näytillä ja saatiin tavata myös kotia etsivä Topaze-holsku. Olin kuitenkin sitä mieltä, että pentu ja uros olisi meidän seuraava koira, joten jäätiin odotuskannalla. Enkä myöskään kokenut tarpeelliseksi käydä muualla koiria katsastamassa kun Liisan kanssa synkkasi heti hyvin :)

 

Lissunmustan Jelmer G`Arco

 

 

Pentua odoltiinkin jonkinmoinen tovi ja yhdistelmäkin ehti vaihtua välillä. Jännitettiin, että kuinka kävisi Norjan astutusreissulla...vihdoin viimmein tuli Liisalta viesti, että Fraai oli pyöräyttänyt pennut hieman ennen laskettua aikaa ja pennut syntyivät Fraain sijoituskodissa. Muistan myös seitsämän vuotta sitten käydyn puhelinkeskustelun..."uroksen haluan eikä värillä ole väliä" :). Olin varmaankin hyvin rasittava pennun odottelija, kirjoittelin sähköpostia ja soittelin lähes viikottain. Liisalle erityisen iso kiitos kärsivällisyydestä ja jaksamisesta :)

 

 Arcon ollessa seitsämän viikon ikäinen käytiin hakemassa poika kotiin. Sitä ennen oltiin käyty pentuja katsomassa niiden ollessa viisi viikkoisia mutta valintaahan ei tarvinnut tehdä kun se oli jo tehty. Arco oli hieman sairastellut ennen luovutusikää mutta varsin ponteva pentu se oli ja söpö kuin mikä!

 

Arcon kasvaessa tuli esiin yhteentörmäyksiä ihmisen kanssa, osa johtui ihan minusta ja osaamattomuudestani ja osa koiran persoonasta. Välillä väänneetiin kättä siitä, että lähtevätkö ihmiset töihin ollenkaan kun Arco oli sitä mieltä, että "tästähän ette mene". Samoihin aikoihin alkoivat Arcon terveysongelmat. Jälkiviisaana voisi sanoa, että saattoivat olla ongelmat toisitaan johtuvia.

 

Arcon reagoidessa Karin melanoomaan tapahtui meille onnenpotku! Sen lisäksi että Kari hakeutui ajoissa hoitoon, me Arcon kanssa tutustuttiin Wirenin Tommyyn ja Rajamäen Jaanaan. Käytösongelmiin saattiin apuja ja koiran käyttäytymiseen selityksiä, Arco ei ollutkaan enää "monttukamaa-koira". Samalla itselleni aukeni moni asia, mm. koulutustyyli, josta myöhemmin hankitut koirat voivat olla tyytyväsiä :).

 

Samoihin aikoihin meille muutti Kepa. Tämä tapahtuma, jos ihmillistetään hieman, on varmaan Arcon elämä yksi kohokohta. Huushollissa asui vihdoinkin olio, joka ymmärsi koirien kieltä. Koirat ovat luonteeltaan lähes toistensä vastakohtia mutta niistä on hitsautunut vuosien varrella varsin sopuisa kaksikko.

 

Kepa ihanainen:)

 

Arcon kanssa on käyty paljon Trainers Choisen kursseja ja sitä myötä olen käynyt myös kolme operantin ehdollistamisen workshoppia eli Kanakurssia. Neljänteen menen kesäkuussa.

 

Toinen Arcon elämän kohokohdista oli varmaan pari vuotta sitten tapahtunut muutto haja-asutusalueelle. Enää ei tarvitse olla niin skarppina piha-maalla eikä pelätä typerien ihmisten uhkailuja omalla pihalla. Tosin pelännyt tuo koira ei ole koskaan ketään eikä mikään. Vieraan ihmisen aiheuttamaan uhkaan se on reagoinut menemällä kohti, onneksi oli aita välissä että ei käynyt pahemmin. Alle puolivuotiaana Arco käveli Repovellä olevan Kuutinsalmen riippusillan ihan kuin olisi aina riippusillalla kävellyt. Muistan kuinka yksi nainen tämän nähtyään tuli kyselemaan koiran rotua ja ikää ja totesi, että "tuo ei tule koskaan pelkäämän mitään, onnea tuollisesta koirasta".

 

Meidän luottovahtimme

 

Arcon terveyttä on tutkittu paljon ja sen on ylipäätään ollut vaikein asia Arcon kanssa. Mutta nämä terveysvastioinkäymiset ovat selkiyttäneet oma kantaani eläinten hoitoon yms. juttuihin. Vuosi sitten en olisi uskonut tämän Arcon seitsämän vuotispäivän koittavan. Pariin otteeseen koira on ollut niin huonossa kunnossa että lopetuspäätös on ollut hiuskarvan varassa.

 

Luonnetestissä Arcon kanssa ei ole käyty, ja sen luonne on, vieläkin, vähän arvoitus minulle itselleni. Ammatti-ihminen on sen "katsonut" ja sanonut sen olevan itsenäinen ja singnaaliherkkä. Tuo singnaaliherkyys saa sen joskus, jonkin silmissä, näyttämän ehkä aralta mutta sitä se ei todellakaan ole. Arcolla on erittäin voimakas taipumus vahtimiseen, se puolustautuu tarvittaessa ja puolustaa myös omaa ihmistä. Sillä on ressurssiagressiota, joten aika tarkkana saa joissain tilanteissa olla. Arvaamaton se ei ole koskaan missään tilanteessa ollut, joka onkin iso helpotus :). Vieraat se helposti luokittelee, heidän käyttäytmisensä suhteen, kavereihin ja ei-niin- kivoihin. Taisteluleikit patukasta ovat olleet Arcolle ihan parasta mutta niitä ei ole leikitty sen kanssa terveystilnteen takia

. Patukassa se roikkuu niin , että voit pyörittää sitä ilmassa niin kauan kuin omat voimasi riittävät. Koulutusjutut on opeteltu ruokapalkkiota käyttäen mutta Arco ei juurikaan miellyttämisen halua omista, joten homma on välillä aika haasteellista. Arcolle on opettettu erittäin varma "kiinni" ja "irti" käsky, niin että sen hampaiden käyttö on ns. ihmisen takana- lähinnä tuon singnaaliherkyyden vuoksi. Että ylilyöntejä ei tapahtuisi.

 

Vajaa pari vuotta sitten Arcon elämään liittyi Oksi. Alkuun vähän jännitti, että miten Arco pentuun suhtautuu mutta hyvin on mennyt tähän asti. Yksi isompi kämähdys poikien välillä on ollut mutta ylipäätään tulevat juttuun mainiosti. Varsinkin ulkona Oksi selkeästi seurailee Arcon toimia,  ja toivon mukaan ottaa opikseen- vahtiahan Oksistakin odotetaan :)

Meidän pojat, joista on kiittäminen Kukkasen Liisaa ja Korhosen Sannaa :)

 

Lopuksi vielä, jos koiraa pitäsi kuvailla jollakin musiikkibiisillä, Arcon kohdalla se olisi eräs raskaamman rokin klassikkobiisi, joka alkaa sanoilla "Do you remember, do you remember my name..." :D.

Sunnuntain sutinat

"Kun mä en katso, niin niitä ei ole olemassakaan..."

 

Tänään on hommailtu kaikennäköistä. Aamulla heräsin kuudelta Kepan oksentamiseen, koirat pihalle pikapissalle ja jatkettiin unia lähemmäs yhdeksää. Pitkään nukuminen ei sovi mulle, joten heräsin sitten päänsärkyyn. Koirille aamuruoka, jonka jälkeen mentiin pihalle koko porukka. Kyttäsin kaikkien isommat asiat ja totesin, että mahat kunnossa eli Kepa oli varmaankin oksentanut tyhjää vatsaa.

 

 

 

 

"NO, mennäänkö jo?"

 

Kari kotiutui sukuloimasta ja kävi Arcon kanssa lenkillä. Pyörittiin pihalla ja koirat leikkivät.

"Hei mulla on sulle yksi ehdotus!"

"Painitaanko?"

"Ketäs tuolla menee?"

 

Käytiin Oksin kanssa tunnin lenkki. Käveltiin radanhuoltotietä, intoa oli kovasti mutta kun käveltiin samaa reittiä takaisin niin intokin vähän hiipui. Tosin junan perään olisi pitänyt ehdottomasti päästä.

 

Meillä päin on tehty taas susihavaintoja ja yksi loukkaantuntu sunsi on ammutukin täällä entisessä maalaiskunnassa. Jälkihavaintoja on tehty meiltä noin kuuden kilometrin päässä ja yksi tuttava, joka asuu parin kilometrin päässsä meistä, on tehty 99 % näköhavainnon pellollaan jolkottavasta sudesta.

 

Susia täällä?  Voisin hyvinkin kuvitella. Kuva on otettu meidän vakilenkiltä, jossa silmät silloin aikanaan seurasi meitä kun Oksi oli ihan pentu. Kuvasta ei arvaisikikaan, että vilkas 6-tie kulkee parin kilometrin päässä, kaukaa näkyvän metsän takana ja Kepa katsellee ohi kulkevaa Allegroa. Nämä ovat syyt miksi näinkin rauhallisen näköisessä ympäristössä meidän koirat lenkkeilevät aina remmeissä.

 

Kotiin päin menossa. Että mä tykään tosta mänty-kuusi metsästä!

 

 

"Täällä"-sisälle kutsu. Tottelevaista porkukkaa?

 

Iltaruoka keittiöhöppäreenistä. Tehtiin pallonpyöritystä 3x6x3 sarjat. Noutokapulan nostoa 3x6x3 sarjat. Arco ei selvästikään mielellään ota suuhunsa esinettä mihin muut koirat ovat koskeneet, piäsiskö sille ostaa ihan ikioma noutokapula? Sitten otetiin 2x6 sarjat kohdekosketusta-nenä kiinni vadin pohjaan. Lopuksi sisätilassa vierellä-käskyllä seuraamista. Meillähän tuo käsky on pitänyt sisällään vain vierellä kävelyä johon ei ole vaadittu katsekontaktia. Nyt tehtiin niin, että otettiin kontaktin kanssa 1x15 sarjat per koira.

 

Meidän Kepasta on tullut jonkin aikaa sitten isotäti. Sen veljentyttö pyöräytti pikkuholskuja 7 kpl, 2 urosta ja 5 narttua. Ja koska mulla on jo melkein varmat suunnitelmat ;) niin uskallan niitä mennä katsomaan kunhan vielä hieman kasvavat.

 

 

Hierontaa ja haastetta

Arco kävi tänään hierojalla, edellinen kerta oli 3 viikkoa sitten. Koira oli selkeästi paremmassa kunnossa kuin viimeksi. Arco syö edelleen kipulääkettä päivittäin ja yöpukuna sillä on BOT;n verrkoloimi. Minusta on tullut BOT-fani, selkeästi loimi on tehnyt Arconlle hyvää, tänäänkin se aamulla venytteli tosi paljon takajalkojaan. Seuraava kerta taas kolmen viikon päästä.  Oksi ja Kepa menevät hierojalle tässä keväällä jossain vaiheessa.

Kuvia ei ole uusia nyt otettu, joten niitä tässä postauksessa ei näy. Tuija oli Leksan treeniblogiin laittanut haastekysymykset, joihin sai vastata blogin lukijat. Tota blogia tulee luettua säännöllisesti kun yritän samalla sisäistää bordercollieiden sielunelämää, kun kerta sellaien lähipiirissä vaikuttaa.



1. Mitä samaa sinussa ja koirassasi/koirissasi on?
Joskus aikanaan kun tuskailin tuon Arcon luonteen kanssa niin tytär totesi, että "eikös sitä sanota, että sellainen koira kuin omistaja". Eli tältä pohjalta; oma rauha ja tila tärkeitä :).


2.Mitä ihmieset eivät yleensä tiedä harrastamastasi rodusta?
Moni ei tiedä, että hoslkuja on raidattomanakin eli ns. värivirheellisitä ei tiedetä.

3.Mikä on yksi sellainen rotu, jota ihalilet, mutta et koskaan ottaisi itsellesi?
En tiedä voiko kutsua roduksi mutta ihailen kovasti ja kaukaa koirasusia. Se käy nähtäväksi tuleeko meille joskus jokin näistä susikoiraroduista mutta ehtaa koirasutta ei koskaan.

4.Mainitse yksi sellainen koiraharrastuslaji, jota et ole koskaan päässyt kokeilemaan?. Millainen mielikuva sinulla on tästä harrastuksesta?
Suojelu/ipo. Mielikuva on varmasti ihan väärä mutta se on kyllä negatiivispainotteinen. Koirat välineitä, joita säilytetään pihan perällä tarhassa. Välineet saattavat olla arkielämässä vaarallisia.

5. Onko olemassa jotain sellaista lajia, jota olisit halunnut harrastaa, mutta johon koirastasi ei jostain syystä ole ollut ?
Arcoa hankkiessani oli kovasti kiinnostunut pelastuskoiratoiminnasta ja raunioista. Kaatui sitten arkileämän hankaluukisen selvittäämiseen sekä koiran sairastumiseen. Tänä päivänä en voisi uskoa, että Arcoa ihan hirveästi kiinostaisi etsiä ukkoja raunioista :).

6. Jos saisit juuri tällähetkellä tilaisuuden ottaa pennun unelmiesi yhdistelmästä, mitä teksit?
Mulla ei ole unelmieni yhdistelmää (olen tässä kohtaa todella tylsä). Meille koirat on, Kepaa lukuunottamatta, hankittu Kasvattajakriteerillä. Eli haluan koiran tietyltä kasvattajalta, jonka kasvatusideologian voin allekirjoittaa. Tää menee mulla varsinaisten yhdistelmien ohi. Ja juuri tänään 18.2. 2013 en ottaisi pentua mistään.

7. Mikä on vahvuutesi koiran kouluttajana?
Mulla on käyttämästäni koulutustekniikasta erittäin paljon tietoa.

8. Entä heikkoutesi?
Koulutussuunnitelmien teko, vaikkakin se on tärkeää edistymisen kannalta, ontuu pahasti.

9. Tähän kohtaan piti laittaa koiran huvittava/pöljä kuva, mutta ne täytyy ensin ottaa.

10. Millaisia koiramaailman trendejä inhoat?
Huvinvuoksi koiran pukemista yms. jossa koirasta yritetään tehdä nukke. Tähän kuuluu myöskin ne koirarattaat jossa koiraa työnnetään, turkin värjäys, lävistyksen ja kynsien lakkaaminen yms. Jalostusta, jossa jalostetaan koiraan sen elämää vaikeuttavia fyysisä tai henkisiä piirteitä. Ja kaikkien rotujen ei tarvitse olla ipotykkejä eikä myöskään lammaspaimenia.

11. Mikä on sellainen koiramaailmaan liittyvä harhakäsitys johon olet itsekin aiemmin uskonut?
Laumadynamiikka joka perustuu susien käyttäytymiseen ja tietynlainen johtajuus-ajattelu.

Haaste

 Hypätään Haasteen maailmaan. Sain Oksin kasvattaja-Sannalta haasteen. Näitä pyörii tasaisin väliajoin koirien blogeissa ja koska niitä on mielestäni mukava lukea, ja kukapa koiraihminen ei haluasi omistaan kertoa, niin vastasin omalta osaltani.

 

 

 1) Jos se olisi mahdollista ja ilman "sivuvaikutusta"( esim. lyhyempi elinikä) voisitko ottaa koiraksesi pennun, joka olisi kloonattu entisestä/nykyisestä koirastasi?

Voisin ottaa kaikkien kolmen kloonit. Tällä tiedolla mikä itselläni nykyisin on olisi mielenkiintoista nähdä mitä esim. Arcon kloonista saisi aikaiseksi. Tosin ajatus eläinten kloonaamisesta on itsessään mielestäni vähän puistattava.



2) Mistä koiramaailman osa-alueesta tunnet tietäväsi vähän mutta haluaisit tietää paljon lisää?

Koirasta ylipäätään eläimenä haluisin tietää enemmän; sen aisteista, koulutettavuudesta ja ylipäätään mihin kaikkeen sen kykyjä voitaisiin käyttää. Noin niinkuin yhteiseksi hyväksi (pommikoirat, miinakoirat, tuberkuloosikoirat jne.)


3) Listaa 5 koirarotua, joita et ikinä ottaisi itsellesi ja miksi

Periaatteessa voisin ottaa koiran kuin koira, jos se tarvitsisi kotia (ja jos omat resurssit antaisivat myöden). Mutta en lähtisi vartavasten ostaamaan koiraa, jossa on rakeenteellisesti mielestäni "luonnonvastaisia piirteitä" (liian lyhyt kuono, roikkuva nahka, jättimäinen koko jne.). Myöskään kooltaan aivan miniatyyrikokoiset koirat eivät ole mun juttu.


4) Listaa 5 tärkeintä asiaa, jotka omistajan haluat tarjota koirallesi/koirillesi?               

Nää ei tuu misään järjestyksessä...turvallinen ympäristö sekä fyysisesti että henkisesti, eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävä koulutustapa/menetelmä, aktiivista koiramaista toimintaa johon kuuluu koirakaverit, riittävä liikunta ja koiralle sopiva ruokavalio.


5) Koiriin liittyvä juttu, joka helpottaisi elämää juuri nyt huimasti?

Toivoisin enemmän vapaa-aikaa, jonka voisin viettää koirien kanssa.


6) Mitä rotusi kasvattajat tekevät väärin?

Toivoisin, että kasvattajat pystyisivät yhdessä viemään rotua eteenpäin. Toivomus, joka ei varmaan koskaan toteudu ;). Toivoisin, että kasvattajat miettisivät käyttämänsä yhdistelmät tarkasti ja heillä olisi jonkinsortin punainen lanka toimissaan. Terveyteen toivoisin kiinnitettävän erityisen paljon huomiota koska se kokonaisvaltaisesti vaikuttaa koirayksilön oloon ja eloon. Väärin tekemiseen luokittelisin sairaiden koirien käytön jalostuksessa ja kaikenmoisen salailun, joka saattaa vaikuttaa koiran elämään yleisesti.


7) Kuvaile jokaista nykyistä koiraasi viidellä sanalla, ei saa käyttää samoja sanoja eri koirille.

Arco; itsenäinen, vahti, resurssiagressiivinen, singnaaliherkkä, itseriittoinen

Kepa; lämpöpullo, helppo, kiltti, haukkuherkkä, lenkkeilijä

Oksi; iloinen, vilkas, ystävällinen, toimelias, perässähiihtäjä.                                                                                                                          

 

 

8)Kuvaile itseäsi koiranoistajana samoin kuin voisit kuvailla koiraa viidellä sanalla

Aktiivinen, itsenäinen, lenkkeilijä, kukkahattu, singnaaliherkkä


9) Koirasi/koiriesi ärsyttävin (huono)tapa

Arco ; turhasta (minun mielestäni) möröttäminen
Kepa: turhasta (minun melestäni) haukkuminen
Oksi: kissojen ja Kepan perässähiihtely


10) Yleisesti ottaen koiranomistajien ärsyttävin tapa tai ominaisuus

Liittyy lenkillä koirakohtaamisiin, koiran ajatusten/tunteiden peilaaminen ihmisen näkökannalta, koiran vertaaminen susiin.

11) Laita seuraavat "koira-ammatit" järjestykseen kiinnostavimmasta vähiten kiinnostavaan. Olettaen, että kouluttaisit jokaisen koiran itse; opaskoira, huumekoira, poliisikoira, paimenkoira, metsästyskoira.

 

Haa, tää oli helpoin :) Huumekoira, opaskoira, paimenkoira, poliisikoira, metsästyskoira.

                                          Perässähiihdettävä ja perässähiihtäjä

 

 Kyllä tää kaksikko kelpaisi mulle uudestaankin. On ne vaan niin erilaisia mutta ainulaatuisia, mee laiks :)