Kaksi koiraa

 "Pienen, pienen kaupungin laitamalla oli vanha, ränsistynyt puutarha".

 

 Aino on tullut Oksin vieraaksi viikon ajaksi. Meillä on riittänyt vauhtia mutta ei niinkään vaarallisia tilanteita, vielä. Ensimmäinen yö meni kyllä valvoessa. Olin laittanut makuuhuoneen ovelle portin ja Oksi jäi nukkumaan portin toiselle puolelle. Ainon piti tämän tästä käydä tarkastamassa että kaveri on varmasti tallella. Tämä oli selkeästi vika tikki ja seuraaviksi öiksi otettiin Oksi makkarin puolelle nukkumaan, ja sitten ollaankin nukuttu ilta yhdeksästä aamu kuuteen. Olin pystyttänyt Ainoa varten kevythäkin kun se sellaisessa kotonakin nukkuu. Katin kontit, Aino nukkuu sängyssä jalkopäässäni, lattialla lammastaljan päällä tai Oksin sängyssä. Koirat tuntuvat kierrättävän keskenään nukkumapaikkaa. Yrittivät jopa ahtautua molemmat kanssani samaan yhden hengen sänkyyn, ahdasta oli kaikilla.

 

Ensimmäisenä aamuna Aino pisteli poskeensa kaikki nappulat. Olin suorastaan ylpeä kun tiesin sen nirsoilevan aamusapuskan kanssa. Ajattelin, että toisen koiran seura saa sen kyllä syömään. Mutta ei, muina aamuina nappulat on jätetty päättäväisesti syömättä. Oksi kyllä söisi kaiken, oman ruokansa lisäksi se ahtaisi napaansa myös Ainon ruuat jos se vain olisi mahdollista. Toinen koira saa sen kyllä syömään tavallista enemmän. Onko ruoka sittenkin sille resurssi?

 

Mitään järjellistä koirien kanssa en ole puuhaillut, ne ovat saaneet viettää koiramaista lomaa. Leikkiä, juosta, kaivella kuoppia, läträtä vedessä ja syödä mutaa ja juuria. Tähän tiedoksi, että molempien mahat ovat kyllä kunnossa :). Yllättävän nopeasti Aino rauhoittui sellaisen kotimoodiin, sisällä ollaan kaikessa rauhassa, vain muutama painisessio on sisätiloissa nähty. Tähän kyllä vaikuttaa koirapoliisi Olga, joka nauttii Ainon silmissä suurta arvostusta. Epäilen, vaikka en ole nähnyt, että Olga on jossain välissä päässyt pelottelemaan Ainoa jollakin tapaa. Onko se napannut tassuilla kiinni ohi kävelevän Ainon jalasta tms. mutta Aino joka tapauksessa väistelee sitä. Olgasta on kyllä kiva hallinnoida olemuksellaan koiria, ja jos ei ole tarkkana se saattaa tuijotella Ainoa. Näihin olen puuttunut kissan osalta ja Ainoa on palkattu kun Olga on paikalla. Lisäksi, mikä on mielenkiintoista, Oksi usein änkeää itsensä Ainon ja Olgan väliin, tai saa muuten kissan pois paikalta. Noorukseen Aino suhtautuu taas aivan eri tavoin mutta Noorus liikkuukin aivan eri tyylisesti kuin Olga eikä sitä juurikaan koirat kiinnosta.

 

Aino kiinnostavat pihalla lelut, kaivaminen ja vedessä puuhaileminen sekä juokseminen. Se jättää pihan vahtimisen kokonaan Oksin harteille eikä sitä autokaan kiinnosta muuta kuin siinä mielessä, että ne saavat Oksin juoksemaan, ja sitten juostaan yhdessä koska juokseminen on kivaa! Yhden kerran olen kuullut Ainon haukahtavan sisätiloissa Karin tullessa pihaan vaikka Aino leikintiimellyksessä mielellään avaakin sanallisen arkkunsa.

Kaksi hyvin juttuun tulevaa koiraa on kyllä kiva. Minulla onkin ollut nyt lomalla aikaa lukea 1940 ja 1960 luvulla julkaistua lastenkirjoja :D. Ne ovat kyllä hauskoja, voin suositella kaikille. Muutenkin koirien puuhaillessa keskenään olen saanut lukea paljon, pihallakin, vaikka on pääsääntöisesti satanut. Sää on vain pukeutumisjuttu :).

 

"Minä rupean merirosvoksi, kun tulen suureksi, hän huusi.-Rupeatteko tekin?"

Alku-ja loppusitaatit Astrid Lindegren "Peppi Pitkätossu" -Ainolle :).