sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Hajuja ja leikkikavereita

Viikolla oli taas Oksilla ja Ainolla hajutreenit. Oksi teki onnistuneita erotteluja niin että purkit olivat radalla ja seisoin itse ns. lähetyskohdassa radan päässä. Eli mun istumista ei tarvittu vaan ollaan päästy purkkien (hajustamaton ja hajustettu) kanssa radalla. Palkan antoi avustaja kuppiin radan loppuun. Nyt sitten tarvisi ruveta lisäämään purkkeja radalle.

Aino kun on hyvin nopsa tyttö :), oli pientä ongelmaa ilmaisun kanssa. Aino pinkaisee seisomaan naksun äänestä, joten nyt Nina ja Aino ovat harjoitelleet maahan menoon, tai pikemminkin maassa oloon kestoa kotosalla. Erottelu on Ainolla hanskassa tosin ilmaisun suunta on jonkin verran Ninaan kallellaan.

Oksin kanssa tehtiin kapulan nostoa ja kartion kiertoa. Aino on ruvennut harjoittelemaan myös kartion kiertoa.

Hajutreenit jatkuvat maanantaina.

Lauantaina käytiin treenipaikan kentällä ohittelemassa Oksin kanssa Ainoa ja Ninaa. Ohitusten jälkeen oli ilo irti eli koirat pääsivät pitkästä?:D aikaa leikkimään. Ja kyllähän sitä taas juostiin :D.

Tänään aamupäivällä  kävi rotikkatyttö Boogie leikkimässä Oksin kanssa.


 
 
Boogie oli kasvanut hurjasti sitten viime näkemän. Leikeistä mukavimmat olivat maassa pyöriminen ja peräkkäin auton ympäri juoksu :D

 
Boogie asuu parin kilometrin päässä meiltä ja omistajansa Kati kertoi edellisenä yönä nähneensä kotitiellään isokokoisen ilveksen, että semmoisia kissoja on meilläpäin.
 
Omat pojat kämäyttivät yhteen kuluneella viikolla. Sanomista tuli pihan vahtimisesta. tapahtuneen olisin voinut välttää jos vain olisin itse ollut enemmän kartalla koirien touhuista. Oksi on nyt tullut vissiin omasta mielestään miehen ikään eikä antaisi Arcon enää vahtia pihaa. No, tikkejä ei kummallekaan mutta Arcon takajalat olivat hetken poissa pelistä ja pelästyin että pääseekö se enää olenkaan kävelemään. Pääsihän se seisottuaan paikallaan viitisen minuuttia. Arco selkeästi tunnustaa omat fyysiset rajoitteensa ja näyttää ymmärtävän että lopun perin se jää armotta kakkoseksi kun
tappelu tulee. Oksi on hermostuttuaan tulta ja tappuraa vaikka muuten onkin tuollainen Hessu Hopotin ja äiskän sylikoira. Mitään kyräilyä ei päälle pojille kuitenkaan jäänyt ja onneksi Oksi on niin ohjaajapehmeä tapaus, että sen saa napakalla käskyttämisellä Arcon luota pois patsastelemasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti