maanantai 3. marraskuuta 2014

Voihan korvat sentään!

Viime viikolla treenattiin maanantaina Oksin kanssa kahden kun Ainolanen oli saanut vatsapöpön ja oksentanut autoon treenimatkalla. Tehtiin perussettiä istu-nouse-maahan, kartion kiertoa kahdella kartiolla ja noutokapulaa.

Loppuviikosta (perjantai ja lauantai) saatiin Aino ja Nina treenikavereiksi kun pöpö ei viihtynytkään Ainolaisessa maanantaita kauempaa. Hajutreenit tökkii Oksin kohdalla radalla erottelun suhteen, Ainolla on nyt tärppipäivät ja Oksin ajatukset selkeästi harhailevat. Ollaan otetukin kosketuskeppiä pelkästään, hajuradan kulkemista, hajun ilmaisua teepurkilla eli asiaa on helpotettu. Nyt on syytä miettiä helpottamista kun kriteerin pitäisi kuitenkin nousta ja asian edetä mutta ollaan katsottu tilanne liian haasteelliseksi. Oksin kohdalla asian pitäisi kuitenkin vaikeutua nopeaan tahtiin tai se menettää mielenkiinnon koko hommaan. Plääninä olisi että koira lähetetään kulkemaan rataa jossa hajustamaton ja hajustettu purkki ovat riittävän kaukana toisistaan ja koira tekee radan vain kerran ja sen jälkeen tauko. Keskiviikkona tiedetään että oliko plääni hyvä vai huono.

 
Keskiviikkona Arco kävi puolestaan eläinlääkärissä näyttämässä korviaan Tuulikille. Se oli alkanut rapsuttamaan korvaansa ja käveli pää vinossa, putsasin korvat kahtena päivänä peräkkäin ja homma räjähti käsiin. Korvat olivat punaiset sekä ulkopuolelta että sisäpuolelta. Arco käveli korvat pään sivuilla.No, korvat olivat ihan puhtaat mutta ärtyneet. Arco sai korvatipat kuurina 10 päivää ja antibioottikuurin samaten 10 päivää. Plääh. Tilanne ei minusta ole vieläkään parantuntu kuin hieman.
 
Viikonloppuna oli tarkoitus treenailla kummankin pojan kanssa  mutta allekirjoittanut kärsikin sitten migreenistä puolitoista vuorokautta, joten se sitten niistä reenailuista. Oksi jaksoi kyllä uskollisesti punkata mun vieressä pari yötä ja yhden päivän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti