Koska tätä hommaa ei pysty tekemään yksin purkkien paikan vaihtelemisen takia, tarvitaan avustaja joka palkkaa koiran. Nami pudotetaan kuppiin. Maanantaina aloitetiin sitten tämän harjoittelu. Eli koira haistaa teepurkkia-menee maahan- naksu-, ja avustaja pudottaa namin kuppiin. Koiran ja avustajan välillä noin 2 metrin ero. Molemmilla koirilla tämä sekoitti pakkaa yllättävän paljon. Lattialle oli ilmestynyt ruokakuppi ja hommaan otettiin mukaan toinen ihminen :D. Tosin myös vahvisteiden määrä väheni ja niitä ei tullutkaan enää niin nopeasti. Ensimmäinen sessio meni koirilla vähän ihmettelyjen merkeissä mutta saatiin kuitenkin asia rullaamaan maanantain ja tiistain treeneissä.
Suurin vaikeus kyseisessä teenhajun ilmaisemisessa on se, että kuinka riittävä nuuhkaisun purkista täytyy olla että palkkaat koiran maahan menosta, ja tietysti se yleistäminen. Yksin muuttuja tilanteessa ja koirat ovat hetken kuin eivät olisi koskaan asiaa harjoitelletkaan. Paimenkoirat ovat kuulemma erittäin huonoja asioiden yleistämisessä verrattuna esim. molossirotuisiin, joiden oppimisnopeus kuulemma on hitaampi kuin paimenten. Nina totesikin että seuraavan koiran täytyy sitten olla saku-rotikka mixi :D.
Lauantain treenissä otettiin mukaan ilmaisun lisäksi hajurata. Eli purkki laitettiin hajuradalle-koira ilmaisi maahan menolla- naks ja avustaja palkkasi koiran kuppiin. Kuppi sijaitsi noin 2 metrin etäisyydellä koirasta koiran selän takana. Sillä aikaa kun koira kävi hakemassa namin kupista vaihdettiin hajupurkin paikkaa radalla. Rata oli TAAS, koirien mielestä, iso muuttuja- "mitähän tässä pitäisi tehdä?". Tässä kohtaa näkyi myös pari ohjaajan tekemää virhettä esim. hajupurkkia ei oltu koskaan laitettu suoraan lattialle vaan sitä oli aina pidetty kädessä. Tämä näkyi selkeästi Oksin toiminnassa samoin kuin se, että se tarjosi heti pelkää radan kulkua. No, radanhan pitikin olla vahva :D. Koirille saatiin kuitenkin pienten helpotusten kautta eli nostettiin purkkia hieman radalta ylöspäin jne. onnistumisia, ja lopuksi muutamia ihan oikeita, halutun näköisiä, suorituksia. Ainolla oli nyt haasteellista sillä se oli aloittanut ensimmäiset juoksunsa, ja puhti oli vähän poissa ja ajatus välillä kateissa. Kaikesta huolimatta se jaksoi kuitenkin vetää treenit läpi kivasti.
Aino oli kuluneella viikolla meillä yhden päivän päivähoidossa. Ne sai Oksin kanssa juosta ja painia sydänmensä kyllyydestä. Päivän päätteeksi kaksikko kävi vielä uimassa Dogstockissa. Oksikin ui jo aika suvereenisti ja oikein mukavasti meni nyt veteenkin, ilmeisesti se on fiffannut uimisen idean. Tosin takajalkojen käyttö, varsinkin oikeanpuolimmaisen, on laiskanlaista. Jonna ehdotti, että voitaisiin kokeilla että koira uisi ilman pelastusliivejä, jolloin takajalkoja olisi pakko käyttää. Lisäksi sen kanssa voisi mielestäni tehdä myös jotain takapään käyttöharjoituksia kun välillä tuntuu että se takapää tulee vain ns. mukana.
Arco pääsi ennen talven tuloa suihkuun ja turkkipyykille. Onneksi senkin turkki on nopeasti kuivuvaa sorttia vaikka sitä on huomattavasti enemmän kuin Oksilla. Oksilla on tulevalla viikolla rokotukset ja hieronta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti