Kun kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

 

....todellakin !

 

 

Edellisen kuvan riekkumisesen välissä Oksi hoksasi että Noorus makoilee pöydällä- ja kissa saa nenätöykkäys tervehdyksen. Johon minä että "Oksi, alas ja ollaan nätisti".

 

Oksille on opettu kerjääminen, joka muuten on meillä ihan sallittua ja jopa suotavaa, niin että se laittaa pään joko pöydälle tai syliin. Jos tämä ei tuota vielä tulosta se alkaa painaa päätää kovempaa esim. kättä vasten.

 

Eli tässä kerjätään ensin pöytää vasten että kissaa saisi nuuhkia...

 

...ja koska se ei tuottanut tulosta vaihdettiin kerjäämispaikkaa.

 

Oksille käsky "jätä". Huom. Oksi on kääntäyt päätään pois kissasta eli käsky on hallinnassa :).

Oksille käsky "maahan", josta päästtäänkin siihen että viikonlopun aikana on tarkoitus ottaa harjoituksiin mukaa kaukokäskyt.

 

Olga antaa Oksille oikeaa suoraa.

 

 

Sain tänne blogiin aikaisempaan postaukseen terveiset Arcon siskotytöltä Velmalta ja omistajaltaan Irinalta. Ne olivat erittäin tervetulleet ja ovat lämmittäneet mieltäni kovasti :).

 

 

Arcosta on nyt kokonaan lähtenyt pois kortisonin aiheuttama nestepöhötys. Muutaman kilon Arco voisi vielä hoikistua mutta ainakin omaan silmääni ylläolevasta kuvasta huomaa, että vatsalinja on nykyiselti taaksepäin nouseva. Arcon turkki ei rungossa ole kovinkaan pitkää mutta se on erittäin tuuhea ja saa koiran näyttämään lihavammalta kuin se onkaan.

Kepasta kuva tasapuolisuuden nimissä :)

 

 

Ja lopetaan samaan millä aloitettiin :).

Sandra on tulossa viikonloppuna joten elän toiveissa, että saataisiin otettua jotain reenikuvia tänne blogiin.

Sunnuntaihöpinää

Aamusta aikaisin lenkille koirien kanssa. Käytin kaikki erikseen ja Arco pääsi vielä uudelleenkin Karin kanssa. Arco on jonkin verran nuollut etujalkojaan nivelien kohdalta, joko niveliä kolottaa tai sitten etuselkä vetää jumiin. Hieronta jää nyt töiden vuoksi pääsiäisen jälkeen. Arco on myös jurmuttanut varsinkin Oksille sisätiloissa eli jotain särkyä sillä on. Hassua sinänsä seurata koiria, Arco temuaa Oksin kanssa ulkona ja Kepa hoitelee Oksia sisätiloissa.

Kaverukset pakollisilla päiväunilla.

 

 

Tänään oli vuorossa koirien kynsienleikkuu. Alakuvassa pojat omaa vuoroaan odottelmassa. Oksin ilmeestä päätellen Arco on jotakin kommentoinut.

 

 

Tehtiin tänään keittöhöppää. Kaikille aluksi 1x10 sarja käsikosketusta jumpan muodossa. 2x6 sarjat noutokapulan nostoa. Arcolla jumittaa edelleen, se ei halua ottaa suuhunsa mitää mihin muut ovat koskeneet; eli sille täyttyy ilmeisemmin ostaa oma. Oksille tähän on jo lisätty käsky "nosta". Merkille menoa sivu-käskystä käskyllä "merkki". Etäisyyttä neljä metriä ja 2x6 sarjat per koira. Lopuksi vielä kohdekosketusta kirsulla purkin pohjaan, tähän saatiin kestoa jo jonkin verran, 1x20 sarja. Kepa oli tänään erityisen innokas, Oksi rauhallisen varma - edes jaloissa pyörivä kissa ei saanut keskittymistä herpaantumaan-hyvä! Arcolla haahuilua ja Karin iltatee +leivät saivat Arcon hipasemaan paikalta ja merkille menossa oli kiva kaataa törppö :D.

Oksi aktiivisena ja höpinää kasvatuksesta

Penkasin tässä eräänä päivänä aitassa koirien tarvikkeita. Tarkoituksena tsekata, että olisko varastossa sopivaa nahkaista kaulapantaa perinteisellä solkikiinityksellä koska Oksi tulee sellaista tarvitsemaan, en meinaan luota tuohon kiinitykseen joka käytössä olevassa pannassa on. Tarvikkeiden joukossa oli Oksin vauva-aikainen narulelu, joka onkin ollut viime päivien hittilelu. Oksi kuljettelee sitä mukanaan sisätiloissa. Löydettiin vielä oikein jämerää tekoa oleva iso narulelu joka otetiin käyttöön myöskin.

Tänään ollaan ollut aktiivisia. Heräsin kuudelta ja jo puoli kahdeksalta oltiin Oksin kanssa kaupungissa kävelykadulla pyörimässä. Vajaa tunti ihmeteltiin kaupungin menoa, suht hiljaista oli mutta sopivasti kuitenkin ihmisiä ja niitä autoja. Autoihin ei poika kiinnittänyt huomiota olleenkaan, ihmisen luokse olisi kyllä ollut menossa. Käväisin myös työpaikkalla kun halusin nähdä muistaako Oksi paikan- muisti tietenkin :).

Iltapäivällä ajeltiin Valtterin luo sisäreenihin. Valtterilla oli mukana Suko ja Lupi. Tytöt odottivat vuoroaan kevyhäkissä ja Oksin käydessä pollena katsomassa, että "ketäs täällä on" se sai varsin vakuuttavan murinan ja koko kuonon kattavan irvistyksen Lupilta. Tämän jälkeen Lupi oli aivan ilmaa Oksille :D. Aloitettiin Oksin kanssa ihan käsikosketuksella 1x10 sarja. Sarjojen välissä Oksi odotti häkissä (joka on ostettu Kepalle ja oli pojalle selkeästi liian pieni). Seuraavaksi noin 2 metrin etäisyydellä kosketusalustaa 2x 5 sarjat. 4 metrin etäisyydellä sivusta merkille lähetyksiä 2x5 sarjat. Oksi istui vinoon sivulletulossa mutta en lähtenyt vaatimaan tiivistä istuntaa. Tämän jälkeen pidempi tauko kun Valtteri reenasi Lupin kanssa sivulle tuloa ja luopumista. Oksi vinkui vähän mutta ei onneksi haukkunut.

Tämän jälkeen aika pitkä pätkä vierellä kävelyä ilman hihnaa. Pientä haahuilua mutta tuli kutsuttaessa heti takaisin. Muutama eteen istuminen ja edessä maahanmeno. Otettiin Oksi ja Lupi hihnaan ja seurautettiin kumpikin omalla puolella treenitilaa. Tää meni erittäin, erittäin hyvin Oksi ei ollut tippaakaan kiinnostunut Lupista :)

 Lopuksi vielä Valtteri leikitti Oksi isolla narulelululla. Oksi kyllä oli menossa mukana, hyppi ja juoksi lelun perässä kun heiteltiin sitä toisillemme mutta taisteluleikkiin se ei Valtterin kanssa lähtenyt. Mun kanssa vähän veti lelua. Oli oikein kiva reenihetki. Valtteri totesi, että Oksi oli paljon rauhallisempi kuin aiemmin ja jaksoi keskittyä paremmin. Sanoi koiran kyllä alkavan leikkimään mutta lelu pitäsi olla ehkä toisenlainen ja vähän herättelyä kaipaisi myöskin. Itse luulen Oksin olleen tässä vaiheessa jo vähän väsähtänyt päivän jutuista mutta not bad, not bad :)

                                                  "Kyllä mäkin osaan näin nukkua"

Aamullisen kaupunkikävelyn ja iltapäivän reenien välissä käväisin katsomassa kaverin holskunpentuja. Mikäänhän ei ole niin söpö kuin koiranpentu ja varsinkin holskun sellainen :). Paljon tulee tuttujen kanssa tietenkin höpistyä koirista ja niiden kasvattamisesta, sen enempiä ottamatta kantaa kasvattajien "punaisiin lankoihin" tai linjauksiin, tuli taas mieleen että kasvattajana olo vaatii hyvää hermorakennetta ja kovuutta. Näin koiratermeillä sanottuna. Ja mitkään piirit eivät ole niin pienet kuin rotupiirit. Kuka on sanonut mitkäkin ja mistä ihmeestä se on sen kuullut jne. jne. Onneksi, onneksi en ole kasvattaja. Vaikka mulla on erittäin selkeä oma ajatus rodun viemisestä eteenpäin :) niin hermorakenne ei hommaa kestäsi.

Mutta pentuihin palatakseni, poika oli varsinainen potkylä :) ja vihreäpantainen tyttö kiinni mun housunlahkeessa. Vihreäpantainen myös seurasi selvästi puhetta kun nostin sen syliini- se tapitti naamaani ja kallisteli päätään kun juttelin sille. Mun mielestä siinä oli selvästi tätinsä Kepan näköä :D. Muut tytöt olivakin untenmailla joten niihin en kerinnyt sen enempiä paneutumaan. Pennut ovat kyllä ihania :).

                                                                   "Istuu...kaikki"

Holskuja siellä, holskuja täällä ja varsinkin Prisman parkkihallissa

Aloitetaan postaus kuvalla josta näkyy kuinka meillä taataan ruokarauha joka koiralle. Arco syö aidan takana siksi, että se vahtii ruokaansa kissoilta ja muilta. Oksi syö aidan takana että se rauhoittuisi syömään. Kepa syö ilman aitoja koska se ei välitä kissoista ja se rauhoittuu syömään aina.

Teetin paikallisessä liikkeessä tälläisen pakkasenkestävän varoitustaululun. Aiemmin meillä oli eläinkaupasta ostettu varoituskyltti jossa oli parin belggarin kuvat mutta nyt sitten sain liimattua nuo oikean rodun kuvat kylttiin. Kävelyportin kyltissä onkin  pitkäkarva holskun kuva oikein väillisenä. Tosta tekstistä myyjän kanssa käytiin vähän humoristinen keskustelu, hän halusi tietää, että varmasti sitten liimaan kyltiin koirien kuvat ;)

MH-testi lähestyy...joten käytiin tänään Oksi-maalaiskoiran kanssa pyörimässä vähän eri ympyröissä. Ajettiin Cittarin (joka on nyt tyhjillään) parkkipaikalle tarkoituksena leikittää koiraa. Oksi oli vetovyössä kiinni 8 metrin jälkiliinassa (varoiksi koska vieressä menee muutama vilkasliikenteinen tie). En tiedä olisko pitänyt itkeä vai nauraa. Ilman liinaa koira olisi varmaan hilpassut paikalta. Patukasta se ei kiinostunut pätkääkään. Tuli kyllä luo käskettäessä mutta näki että kaikki muu oli kiinnostavampaa ja koska liina ei antanut muuta mahdollisuutta. Ehkä mä olen sitten tyytyväinen että koira olisi edelleen tallessa MH-testin jälkeenkin, mitään kummempaa en siltä odota.

Koska oltiin ihmisten ilmoille ajeltu niin hyödynnettiin Prisman parkkitaloa. Lähinnä tuota "jätä" treeniä suhteessa autoihin. Tää menikin sitten jo paljon kivemmin. Koira toimi oikein kivasti ja suhtautui autoihin hyvin. Ihmiset kiinnostivat mutta suu pysyi kiinni koko ajan ja tästä olen erittäin tyytyväinen. Oksita näki, että tilanne oli uusi mutta pystyi kyllä syömään koko ajan eli ei ressannut liikaa.

Ohjelmistoon otetaan nyt lähes päivittäiset leikkihetket eri ympäristössä ja muutenkin jalkaudutaan tonne kaupunkiin. Parkkihallia hyödynnetään edelleen.

Kävin tänään ostamassa kissoille ruokaa eläinlääkäriltä ja mitäs siellä näinkään. Lyhytkarvaisen holsku uroksen. Katselin ensin, että mikäs se siellä irvistelee. Luulin ensin että koira oli brindle cane corso :D, mutta hoskuhan se olikin. Oli ihan pakko käydä jututtamassa koiran kanssa ollut miestä ja kysellä minkä kennellin kasvatti koira on. Mies kertoi koiran olevan pari vuotias, kennelin nimeä ei muistanut mutta Jyväskylän suunnaltä kuitenkin. Koira ei kuulemma ollut hänen mutta samalla omistajalla on myös 9 vuotias lyhytkarva. Harvoin kun näitä näkee niin pitää aina pyrkiä juttusille :D.

Viikonlopun touhut

 

Olo on ollut sen verran hyvä, että ollaan lenkkeilty molempina päiviä. Kari huolehtii  pääsääntöisesti Arcon lenkitykset mutta tänään aamulla kävin vuorotellen kaikkien kolmen kanssa. Oksin kanssa oltiin jo lenkillä seitsämän maissa.

 

Ilmoitin Oksin näyttelyihin jotka ovat huhtikuussa. Samalla selailin näyttelyitä ylipäätään, ajatuksella että jos sen kanssa tämän kevään ja kesän aikan muutamissa näytelmissä kävisi. Kastraatioaikaa kun ei ole vielä lyöty lukkoon. Musta on vanhenmiten tullut päättämätön, ennen oli aina hyvin selvät sävelet...No, joka tapauksessa Oksin kanssa otetaan ohjelmistoon kaikki näyttelyjutut; vierellä juokseminen, paikallaan seisominen ja hampaiden tutkailu. Näitä on jo vähän muistuteltu mieleen tänään muiden juttujen lomassa.

 

 

Tänään tehtiin pihalla Oksin kanssa noutokapulan hakemista, edelleen heitolla. Tänään Oksi toi kapulan suoraan käteen jos laitoin molemmat kädet valmiiksi-koira sihtasi kapulan siihen väliin. Onnistumisprosentti oli siellä 80 luokkaa, joten jotain voisi alkaa tähän lisäilemään. Lisäksi tehtiin merkille menoa 1x10 sarja. Arcolle ja Kepalle pihalla pelkää merkkiä 1x5 sarja ja sitten alkoi mun sormia paleltamaan, joten siirryttiin sisähommiin.

 

Arco kiersi keittöjakkaraa, Kepa teki kahdeksikkoa mun jalkojen välistä ja Oksi meni keittiöjakkaraa ympäri peruuttamalla. Tehtiin 2x5 sarjat sekä keittiössä että olohuoneessa. Lopputulokset olivat vähän niin ja näin. Meillä on sisällä liian pienet tilat esim. Oksin tehdä mitään tilaa vaativaa, tai sitten koira on vaan niin iso :) Joka tapauksessa nyt koirat nukkuvat, että pähkäilemään ainakin joutuivat.

 

Viikonloppuna kuuluu myös levätä.

 

Arcoa ärsytti kovasti kun kuvailin sitä joten se laittoi silmät kiinni. Poissa silmistä, poissa mielestä. :)

Kuvasarjaa poikien touhuista

 

14.03.2013 Kouvolan Valkealassa -29 aamulla varttia vaille kuusi.

 

Koska olo on vielä ollut vähän niin, ja näin vaikkakin antibiootit tuntuvat tehoavan, niin lenkit ovat koirien kanssa jääneet tulevaan viikonloppuun. Keittiöreenissä ollaan tehty sivulta lähetystä merkille käskyillä "sivu" ja "merkki". Lisäksi tehty vihje-erottelua: istu,maahan, nouse käskyillä sekä pientä jumppaa käsikosketuksen kanssa. Yllättävää oli, että Arco ja Kepa olivat innokkaita touhuajia, Oksille oli tosi kova häiriö palkkionameja pöydällä syövä kissa :D.

 

 

 Kuvasin tänä aamuna poikien aamutoimia pihalla. Mielestäni sain aika kivan kuvasarjan koirien elekielestä. Noita koirien puuhia on tosi mielenkiintoista seurata...

 

 

Sillä aikaa kun pojat poseerasivat edellisen kuvasarjan, Kepa joutui tekemään töitä eli vahtimaan pihaa. Eli alla hollannikas Kepa eikä musta pystykorva vaikka niin ehkä kuvitella ;).

 

 

Mulla on jonkin sortin pläänejä Oksin suhteen lähinnä koskien häiriötreejä ja ajattelin käydä sen kanssa leikkimässä vähän eri paikoissa. Lisäksi meidän tarvitsisi käydä pyörimässä esim. kauppojen parkkipaikoilla autohäiriötä tekemässä.

On se vaan niin hieno!

Todellista hiljaiseloa

"Typerää, typerää, tehdäänkö jotain? HeikuuletkoKepa?"

 

Meillä sairastetaan, siis ihmiset sairastavat. Kari oli kumeessa ja flunssassa viime viikkon ja itse aloittelin loppuviikolla. Viikonloppu meni hienoista säistä huolimatta sängyn pohjalla eikä loppua näy vieläkään. Jouduin perumaan Arcon hieronnan huomiselta ja muutama muukin meno jää nyt menemättä. Tää on kolmas flunssannäköinen allekirjoittaneella tänä talvena ja siinä on mielestäni kolme liikaa.

 

Arco ja Kepa jaksavat suht kivasti elellä pelkällä pihaliikunnalla viikonkin mutta Oksilla on vaikeuksia. Sillä on energiaa ja toimantahalua ihan liikaa vain pelkään sisäoleiluun ja pihassa pyörimiseen. Energia purkautuu sitten kissojen perässähiihtelynä ja Kepan ympärillä häärimisenä. Lenkille ei voida vielä mun kunnon takia lähteä mutta keittihömpää täytyy tehdä, että edes pikkupojan aivot saisivat töitä.

 

Kari kiitteli Arcon fiksuutta viime viikolla. Oli laskenut koirat pihalla ja huuteli niitä jonkin ajan päästä takaisin. Arco ja Kepa olivat tulleet mutta Oksi oli jäänyt vielä ulos - ei siis tullut käskystä sisälle ;). Kari oli pariin otteeseen huudellut mutta sitten Arco oli livahtanut ulos ja mennyt Oksin luo, murahtanut kerran ja pojat olivat sitten peräkanaa tulleet sisälle. Tiedä sitten onko totta kun en itse ollut paikalla mutta näin tarina kertoo :). Mutta fiksuhan Arco todella on, sitä en epäile lainkaan.

Tässä äiskälle Oksin nukkuma kuva. Tän parempaa otosta siitä ei saa, en kyllä tiedä milloin se oikeastaan nukkuu :D.

"Mikäs se siellä? Ai hei kissa! Kivaa!!"

Joku haukan näköinen on alkanut vierailemaan meillä. Yllätettiin se kuusen alaoksalta syömästä pikkulintua tai jotain. Höh ja pöh. Ymmärrän kyllä luonnon kiertokulun mutta en mä niitä pikkulintuja ole sitä varten ruokkinut...