Koilismaa kutsui ja kun kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä

 

 Ajeltiin eilen Oksin kanssa porukoitten luon Kitkan rannalle Posiolle. Lähdettiin puoli kahdentoista maissa ajelemaan ja yhden pysähdyksen taktiikalla oltiin perillä puoli kahdeksan maissa. Oksi haukkui autossa huomattavasti vähemmän kuin aiemmin mutta ei kyllä nukkunut yhtään. Pääasiassa seisoi tai istui. No, huvinsa kullakin.

Porukoitten bc Oko oli tavannut Oksin viimeksi viime syksynä ja silloin leikit sujuivat hienosti. Nyt Oko arasteli Oksia eikä halunnut oikein edes tutustua holskupoikaan. Lisäksi porukoitten bcn pentu Uru säikähti pihalle ilmestynyttä nopealiikeistä ja isokokoista Oksia. Eli vastassa oli muriseva ja luimuileva Oko ja alleen pissivä Uru.

Oksi ulkoili illalla hihnassa ja bct olivat sitten pihalla irti. Bortsuja palkattiin ruualla Oksin läsnäollessa ja ajateltiin, että edetään rauhallisesti. Yöllä nukuttiin Oksin kanssa vierasmökissä ja hyvin nukuttiinkin. Aamulla herättiin jo viideltä.

Tänään ohjelmistoon kuului pelkästään koirien välien parantaminen. Oksille kyllä kymmenen pistettä ja pari papukaijamerkkiä erittäin hienosta elekielen käyttämisestä. On todella ilo omistaa noin hieno ja tervepäinen koira suhteessa toisiin koiriin. Tänään käytiin usealla yhteislenkillä ja Oksi vietti aikaa portin takana samoissa tiloissa Okon ja Urun kanssa. Lisäksi koiria palkattiin vuorotellen niiden lähestyessä toisiaan. Illan suussa Oko sitten päätti, että Oksi todennäköisesti onkin ihan kiva koira ja seuraukset tästä päätöksestä on alla.

 

Leikit sujuivat sitten entiseen malliin. Urun kohdalla on myös edistymistä tapahtunut, se on jo hieman haistellut Oksia ja antanut Oksin haistella itseään. Isojen poikien leikkeihin sitä ei kuitenkaan laskettu mukaan mutta se seurasi niitä turvallisesti joko äiskän tai iskän vierestä.

Katsellaan uusia juttuja huomenna mutta nyt Posio vaikenee...