torstai 15. toukokuuta 2014

Sheltteilyä

                                                        Cesistä hyväntuulen kuva :)


Yö meni tyttöjen kanssa hienosti. Cesi halusi viereeni sänkyyn nukkumaan, se nukkuikin alkuyön ihan pää tyynyllä pää mun leuassa kiinni. Loppuyöstä siirtyi jalkopäähän mutta ihan liki piti olla :). Cilla pötkähti nukkumaan lattialle jossa se nukkuikin ihan aamuyön tunteihin saakka, neljän jälkeen oli siirtynyt omaan petiin nukkumaan. Itse nukuin vähän niin ja näin- siksi tiedän koirien liikkeet yön aikana näinkin tarkasti. Huonosti nukkuminen ei johtunut team CC:tä vaan siitä että yskitti jonkun verran ja välillä paleli. Vähän ehkä jännitin Cilla oloa, sillä kun sydänvika, mutta hienosti kaikki meni.

Aamulla herättiin viideltä ja lähdettiin tyttöjen kanssa lenkille. Ilmoitettiin taas kaikille, että täältä me tullaan :D. Tytöllä on intoa äänenkäyttöön varsinkin tietyissä tilanteissa, esim. uloslähtö nostattaa kierroksia. Mutta kukapa meistä täydellinen olisi :). Kierretiin tuo lyhyempi lenkki ja tultiin kotiin syömään samalla systeemillä kuin edellispäivänäkin. Sitten oli pihailua ja rentoutumista ja kotihommia. Kymmenen maissa lähdin Cesin kanssa kahdestaan lenkille, käveltiin nopeatahtinen yli kuuden kilometrin lenkki, ja hienosti ilman ensimmäistäkään haukahdusta. Omat ja tytöt vuorottelivat pihailussa ja sitten nukuttiin reilun tunnin päikkärit. Kolmen maissa käytiin kävelemässä molempien tyttöjen kanssa maakaasulinja-lenkki ja vähän ennen viittä lähdin viemään tyttöjä kotiin.


"Me ei voida pidätellä sitä , se vaan tulee... hauhauhauah..."

Autot ohitettiin Cesin kanssa hienosti, joko jätä- käskyllä tai vaikeammassa paikassa niin, että heitin muutaman namin maahan, Cesi ei välittänyt autosta tuon taivaallista jos ruokaa on näköpiirissä. Uskon ja luulen, että autoihin reagoimisen Cesin kohdalla saisi pois kun sitä vaan palkkasi auton huomioimatta jättämisestä. Haukkuminen on selkeästi Cesin kohdalla kovista kierroksista johtuvaa ja se lähtee poikkeuksetta mukaan jos Cilla sitä provosoi. Tytöt tottelevat kuitenkin erittäin hyvin käskyjä odota, tänne jne.. Toki kahden koiran kanssa liikkuminen on huomattavasti hankalampaa palkkauksen yms. kanssa kuin yhden koiran kanssa. Kierrokset pitäisi saada laskemaan ennen kuin ne edes kerkeävät nousta, helpommin sanottu kuin tehty. Mutta mielenkiinnolla jään odottamaan tytsyjen seuraavaa vierailua. Voitaisiinkin ottaa ohjemaan "uloslähdöt".

                                Vanhoissa koirissa on sitä jotakin, viisautta ja oveluutta, sanoisin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti