Ärrien hoitojakson kuulumisia ja Hanipöö 4.v.

Azuricoyotes Niva Continuum "Oksi" 4.v.

 

Oksi saavutti tällä viikolla neljän vuoden iän. Kait se nyt vihdoin on sitten aikuinen , mun Hanipöö :). Vastuu vahtimisesta on tehnyt siitä topakamman ja sellaista aikuisen koiran olemusta siihen on vielä viimeisen vuoden aikana tullut. Toisaalta se hömelö Hessu Hopo asustaa siinä vieläkin ja aikuistumisesta huolimaata on sellainen iloinen veijari. Toivon sille terveyttä ja pitkää ikää.

Tällä viikolla se on tehnyt jälkijuttuja ja leikkinyt Ainon kanssa. Pihalla ollaan tehty sen kanssa kahdestaan  pikkuhommia; maassaoloon kestoa ja sivulle takaa kiertäne tulemisia. Jälkihommat on tehty niin, että otan koiran autoon ja ajan auton tohon pellolle (vaikka matkaa on n. 50 metriä). Koen tämä merkkinä koiralle että on tarkoitus tehdä jotakin ja samalla jää turha haahuilu hihnan perässä pois.

Ärrät ovat lenkkeilleet ja Ruu pääsi häiriökoiraksi treenitilalle. Pihailtu on myöskin, välillä ne jahtaavat villisti toisiaan ja sitten istuvat vieressäni siliteltävinä. Reinon maha on ollut löysällä mutta nyt näyttäisi siltä että alkaa tasoittumaan. Syönyt se on kuitenkin joka päivä (saanut inupekt fortea ruuan seassa ja söi pari päivää keitettyä riisi ja keitettyä broileria) ja ollut muutenkin reipas, joten eiköhän se siitä.

 

Eilen olin töissä viisi tuntia ja Karillakin oli omia menojaan joten koirat jäivät keskenään vähän väliä. Ärrät olivat ottaneet asian kuulemma ihan kohtuu hyvin. Ihan rauhallista tällä olikin kun saavuin töistä yhden jälkeen. Tänään Ärrät palaavat koriinsa ja saas nähdä kuinka osaan nukkua kun Ruun takajalat eivät enää olekaan viiden sentin päässä naamastani. Kuumavesipulloja tulee kyllä ikävä.

 

Seuraavat lähes pari viikkoa mennäänkin ihan omalla porukalla ja seuraava hoitolainen tulee kuun lopussa. Tää tekeekin ihan hyvää Oksille joka väistämättä jää vähemmälle hoitokoirien meillä ollessa. Sinällään se ei ole moksiskaan hoitolaisesta eli  ei stressaa niistä ja välillä jopa tuntuu, että sille tekee ihan hyvää kun ei ole koko ajan huomion keskipisteenä. Tää näkyy mun mielestä juurikin reenatessa.

Aikaa kuumavesipullojen kera

Ärrien hoitojakso on sujunut hyvin. Öisin molemmat edelleen nukkuvat tiiviisti vieressäni, Ruu vasemmalla puolella ja Reino oikealla. Sää on ollut sen verran lämmin, että Ruukaan jaksa koko yötä umpisukkulasssa peiton alla olla vaikka iltaisin aina peiton alle kaivautuukin. Itsellä on vähän sellainen nakkimakkara olo. Hod dogin välissä :). Sinällään parivaljakko on hauska, päivällä virtaa riittää vaikka mihin mutta kun aletaan nukkumaan niin sitten nukutaan kanssa.

Tänään oli niin kuuma päivä, joka muuten päättyi ukonilmaan, että lähdettiin Ärrien kanssa kävelemään päivän pisin lenkki heti aamusta. Ruulla olisi oikein kova oma tahto päättää lenkin pituudesta ja suunnasta. Tässä sitten kolahtaa kaksi kovaa yhteen ja toistaiseksi minun tahtoni on ollut kovempi. Ruulla ei ole mitään vaikeuksia lenkkeillä eikä siinä lenkin jälkeenkään näy mitään hälyyttävää esim. ontumista tms. Topakasti se asioiden teon jälkeen kääntää mulle selkänsä ja on menossa takaisin väliaikasikotiin. Ruulla ei vaan ole tiedossaan että mulla on sattuu olemaan kokemusta hyvinkin päättävistä koirista :D. Hyväksi keinoksi ole tytön kanssa havainnut sen, että en edes vilkaise sitä kun jököttää, vaan reippaasti "mennään" ja kuljetaan eteenpäin. Välillä sitten pidetään haistelutaukoja ja sitten taas matka jatkuu reippaasti. Lenkin jälkeen koirat ovat saaneet juosta pihalla eikä Ruun jökötyksestä ole tietoakaan :). Todistusaineisto alla :).

 

Eilen kävin aamulla pari tuntia oikeissa töissä, ja pääsin lähtemään ja palamaan niin, että Ärrät jäivät ihan hiljakseen. Kotiin tultuani tällä oli ihan rauhallinen tunnelma eikä koirissa havaittavissa olevaa levottomuutta.

 

Tänään ohitettiin lenkillä yksi koira, kukas muukaan kuin sileäkarvainen kettuterrieriuros. Kohtaaminen aiheutti Reinolla yhden räyhn! mutta ei sen kummempaa. Sisälle tultuamme oli Reinolla vähän sellaista patsastelen tässä Oksille- fiilistä, jota ei siis ole aiemmin esiintynyt. Tilanne oli ohi oikeastaan kuitenkin sekunneissa.Todennäköisesti koirakohtaamisen jälkimaininkeja tai sitten alkaa Ärrien vieraskoreus poistumaan :D.

 

Tykkään kaksikosta kovin, vissiin tuollaiset tempperamenttiset koirat ovat mun juttuni :D. Sanonkin, että mulla on sellainen fiilis kun vahtisin kiehuvaa vesikattilaa: kiehu, kiehu mutta älä tule yli :). Ehdoton plussa rodulle myös helposta turkista.

 

Huomenna on ohjelmistossa Oksin jälkihommelit ja Ärrät pääsee treenitilalle. Nyt lähden nukkumaan musta-valkoisten kuumavesipullojen väliin :). Yötä!

 

 

Team Ärrä

                                                                     Ärrät

Team Ärrä, eli sileäkarvaiset kettuterrierit Ruu ja Reino, ovat meillä hoidossa. Hain kaksikon perjantaina ja aloitin samalla pienen lomapätkän. Tosin parina päivänä käyn tekemässä oikeita töitä muutaman tunnin verran. Toimintasuunnitelma oli sama kuin muidenkin hoitolaisten kanssa, eli aluksi Ärrien tavarat sisälle Oksin haisteltavaksi ja lähdin kaksikon kanssa kävelemään lenkin. Sen jälkeen Ärrät yksitellen sisälle ja portin taakse makuuhuoneeseen rauhoittumaan. Iltaruuan ja pienen lepohetken jälkeen käytiin Reinon ja Ruun kanssa kävelemässä vielä 1.5 tunnin lenkki. Yö sujui aivan niin kuin aiemminkin, Ruu nukkui vieressäni ja nyt Reinokin halusi yhteispetiin nukkumaan. Koirat vetelivät sikeitä tyytyväisenä samoilla paikoilla aamuun asti.

                                                      Reino haluaisi myyrämetsälle

Hoitokoirat ovat ruokinnan ja lenkityksen kanssa samassa rytmissä kuin Oksikin. Eli aamulla meillä herätään viiden ja kuuden välillä, pihalla aamupissit, ruoka, pieni ruokalepo ja lenkki. Ärrien kanssa on tarkoitus lenkkeillä paljon koska Reino tykkää kävellä ja Ruulla on menossa painotiputus. Neitokainen olikin jo hoikistunut sitten viime näkemän. Viikon lenkit vaihtelevat 3-4-kertaa päivä, ajallisesti  0.5-1,5 tuntiin. Lisäksi Ärrät ovat saaneet juoksuhepuleita pihamaalla. Sisätiloissa otettaan rauhallisesti. Iltaruoka syödään 18-19 välillä, ruokalepo ja iltalenkki. Nukkumaan rauhoitutaan yhdeksän maissa.

Hoitokoirat lenkkeilevät meillä oloaikansa meidän hihnoissa ja pannoissa. Tällä vältytään omien sotkemiselta sekä koen, että täällä maalla on mukavampaa kulkea pidemmissä hihoissa kuin kaupungissa on tarpeen. Hoitokoirilla on pannoissaan lätkät (avaimenperät) joissa on nimi sekä minun puhelinnumero hoitojakson ajan.

                                                            Ruu ja eriväriset apilat

Reino pääsi treenitilalle Aino-sakemannin häiriökoiraksi ja suoriutui tehtävästä hienosti. Ruu harjoitteli sillä aikaa autossa hiljaa olemista. Kaksikolla on hieman hankaluuksia jäädä yksin/kaksin ja jääminen aiheuttaa pienoisen hylkeiltä kuulostavan konsertin. Oksi ulvoo mielellään mukana :D, vissiin sympatiasta. Susi ja hylkeet :D.

                                                                    Ruu

                                                                     Reino

Meillä on vielä paljon yhteistä aikaa Ärrien kanssa edessäpäin. Katsotaan mitä keksitään puuhailla.
Näin rauhallinen tunnelma meillä oli eilen yhdeksän maissa aamulla aamulenkin jälkeen :).

Oksille on tehty namiruutua ja Ainolle tallasin 150 askeleen suoran jäljen pellolle. Molemmat suoriutuivat tehtävästään hyvin. Näitä on tarkoitus jatkaa tällä viikolla ja reenitilallakin käydään vaihtelevalla kombinaatiolla. Oksi on päässyt myös leikin myötä viihdyttämään sekä Ainoa että Boogie-rotikkaa viikonlopun aikana.

Team Töppikset

Corgi kaksikko Nella ja Rölli, alias Team Töppikset, olivat meillä hoidossa seitsemän päivää. Hain toppikset viime perjantaina ja mieluusti kaksikko mukaan lähti vaikka viime tapaamisestamme oli jo jonkin aikaa kulunut. Meille tullessa annoin töppiksien tavarat Oksille haisteltavaksi ja lähdimme Nellan ja Röllin kanssa kiertämään pienen metsälenkin. Sisälle toppikset tulivat niin kuin aiemminkin -reippaasti. Pienempi pissatuslenkki tehtiin vielä myöhemmin illalla. Ensimmäinen yö meni Röllin osalta hieman valvoessa, ne kissat, ne kissat.

Tein töppiksien hoitojakson aikana normitöitäkin kun tiesin niiden pärjäävän hyvin vaikka en paikalla olisikaan. Työpäiväni olivat kuitenkin normia lyhyempiä niin meille jäi aikaa pieneen puuhasteluunkin. Rölli oli kanssa treenitilalla häiriötreeneissä Ainon kanssa, ja koska Mister Big on hyvin ruokaorjentoitunut koira, ei sillä ollut heikkoakaan. Aino- sakemanni ei olisi vähempää poikaa voinut kiinnostaa :D.

Päivät kuluvat perusasioiden parissa eli lenkkejä ja seurustelua. Nellalla oli projektina kadonneen vyötärön metsästys mutta pitkiä lenkkejä ei voitu tehdä sen selkäongelmien vuoksi, joten tehtiin sitten 3 kertaa päivässä lyhyt metsälenkki. Pihalla koirat saavat puuhailla, ainoastaan liian rajusta painimisleikistä ja liian vauhdikkaasta takaa-ajo leikistä tuli huomautus, että "ei".  Röllin maha oli alkujaksosta löysällä, ilmeisesti raaka liha sekoitti sen mahan. Annoin Inupekt Fortea ja hain sille herkkämahaisen koiran nappuloita ja asia saatiin taas kuntoon. Nellalla oli omaat eväät mukana eli laihisnappulaa, josta täyttyy sanoa että tehokasta on varmaan. Nappula taitaa sisältää melkoisen määrän kuitua koska kakkaa Nella pukkasi jopa pariin otteeseen per lenkki. Oikein täytyi ihmetellä että sitä kakka mahtuukin noin pienikokoiseen koiraan niin paljon. No, nappulan tarkoitus on tehdä koira kylläiseksi eikä kajettua sen bodyyn joten ihan ymmärrettävä yhtälö.

Mitäs muuta... Oksi lotasi Ainon korvan vekin. Typerä juttu ja harmittaa minua vieläkin. Onneksi näyttää siltä että korva paranee hyvin. Koiran korvasta tulee kyllä kiitettävän paljon verta. Oksi sai jonkin aikaa sitten uudet valjaat, Ruff Wearin monitoimivaljaat, jotka ovat osoittautueet vallan hyväksi ostokseksi. Oksille on varattu kuun puolivälin paikkeille hieronta. Huomenna lähdetään Ninan kanssa ostosmatkalle Porvooseen- koiratarvikekauppaan supergrippi hihnoja etsimään. Oksilla on tiedossa riekuntaa Aino- kaverin kanssa ja huomenna tulevat myös uudet hoitokoirat :).

Azuricoyotes-leiri, hoitolaisia ja kuulumisia

Viime postauksen jälkeen meillä on ollut hoitolaisina viikkohoidokki Freddy, josta onkin kasvanut varsin topakka teinikoira. Freddy mielestä kaikki lelut ovat sen. Pihanurmikko, johon on vuonna keppi ja kivi heitelty aktivoimiseksi nameja (jotka siis on jo syötykin vuonna keppi ja kivi) on sen. Ja pälkähtihän teinikoiran päähän jostakin ajatus, sen ollessa sisällä kanssani ja Oksin tullessa sisälle, että se niin kuin olisi ollut meillä ennen Oksia - siihen malliin se patsasteli Oksin edessä. Topakka poika siis :).

Viime helteiden aikana meillä viikonloppua vietti Team CC eli shelttitytöt  Cilla ja Cesi. Tytöt olivat taas kuin kotonaan, Cesin kanssa lenkkeiltiin  ja Cillan (14.v.) kanssa nuuskuteltiin pienet lenkit. Tytöt ovat varsin helppoja hoidettavia ja niiden kanssa on mukava touhuta.

Viime viikonloppuna meillä oli hoitolaisena Topi Tiibetinspanieli. Topin kanssa aika kului lenkkeillen ja pihalla puuhastellen ja meille Topi tulee jo kuin kotiinsa. Saipa Oksikin jo muutaman hännänheilutuksen Tutkimusmatkaajalta. Topi tulee viettämään aikaa meillä syksyn mittaan suht säännöllisesti ja tuntuu kivalle puuhailla tämänkin tyyppisen koiran kanssa (joka ei siis ole ryhmää paimen).

Viime aikojen ehkä suurimpana juttuna oli Oksin kasvattajan järjestämä leiri Pärnävaaran koiraurheilukeskuksessa. Sinne suuntasimme eräänä lauantaipäivänä. Matkaseurueeseemme kuului minun ja Oksin lisäksi Nina ja Aino-sakemanni sekä Oksin siskopuoli Ruusa kera omistajansa Lauran. Laura ja Ruusa tulivat meille perjantai-iltana ja koirat saivat tutustua toisiinsa ja leikki pihalla sekä sisällä. Jälleen kerran tuntui siltä holskun paras kaveri on toinen holsku (ja ehkä Aino :D). Startattiin liikenteeseen lauantai aamuna kuudelta, matkaa oli edessä kuitenkin kolmisen sataa kilometriä. Pärnävaaralla oltiin vähän yli kymmenen ja esittelyjen jälkeen päästiin reenailemaan  halliin. Osa porukasta teki totisjuttuja ja agilityä. Oksin kanssa keskityttiin siihen että tökki kosketuskeppiä kun toinen koira treenasi omiaan. Ja toinen setti tehtiin ihan vain rauhoittumista istumaan ja maassaoloon kun paikalla oli toinen koirakko tekemässä omaa juttuaan. Olin oikein tyytyväinen Oksin olemiseen ja tekemiseen sille uudessa tilanteessa.

Paikanpäällä oli siis Azuricoyotes koiria kolmesta eri pentueesta. Oksin sisaruksista oli paikanpäällä Oksin lisäksi Sony, ja pojat edustivatkin kahdestaan miehistä sukupuolta (Sonyn pikkuveljen Kimi-malikan kanssa). Muut paikanpäällä olevat koirat olivat narttuja. Oli mukava nähdä AC-koiria ja tavata vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin holsku ihmisiin. Takaisin kotiinpäin lähdimme ajelemaan kolmen jälkeen, ilman Ruusa-koiraa joka jäi lomailemaan kasvattajan luokse. Kotona oltiin kahdeksan maissa ja Laura jatkoi vielä junalla matkaa kotiin.

Ja sitten kuvia...                             

                                                                    Sera

                                                                     Asla

                                                                  Kaida

                                                                Sindi

                                                               Brimi

                                                               Oksi

                                                               Katti
                    

                                                                      Ruusa

                                                                    Sony

                                                                   Syndra

Pants

 

 Ja muun rotuiset kuin holskut...

 

 

Ollaan puuhailtu Oksin kanssa reenien merkeissä lähinnä häiriöitä niin, että molemmat koirat (Aino ja Oksi ) tekevät yhtä aikaa. Saadaan häiriötä sekä keskittymistä. Loppuviikosta tulevat uudet hoitolaiset ja siitä alkaakin reilun kahden viikon mittainen jakso, että meillä on yötä päivää hoitolaisia. Koirat vaan vaihtuvat välillä.

 

Tähän loppuun on ihan pakko laittaa kuva Oksin velipojasta Sonysta, jolla on hallussa sekä ilmeet että liikkeet :D

Kuvapläjäys

Me ollaan touhuiltu vaikka mitä, blogin päivitys on vähän jäänyt tässä kiireen keskellä :).

Hoitokoirarintamalla on ollut rauhallisempi jakso, joka on käytetty sitten hyväksi Oksin kanssa, tosin Freddy-pentu on ollut meillä viikottain ja näiden päivien jälkeen Oksi on ollut aika kuitti :). Freddy on kasvanut kovasti ja on oikein pätevä poika. Sen kanssa on leikkien lomassa harjoiteltu lähinnä seuraamista joka onkin sellaisella mallilla, että poika seuraa 50 askelta ilman palkkaa ja paikka pysyy hyvin. Täytyisi käydä sen kanssa treenitilalla jotain puuhailemassa kun sillä tuota intoa hommien tekoon on.
                                                Freddy ja höröttimien taltuttimet

 

Pääsääntöisesti on tehty asentoerottelua ja kohteita. Ja niihin häiriötä. Meillä on ollut mukana kello ja aika on ollut 30 sekunnista yhteen minuuttiin ja sen jälkeen tauko. Ilman kelloa ja valittua aikaa treeni tuppaa venymään kun aina ajattelee, että otetaans vielä yksi. Minuuttikin voi olla pitkän tuntuinen aika ja aika hyvin ajanoton kanssa pystyy pitämään mielessä vahvistetiheyden.

                                            Ainolle käpälöintihäiriötä kosketuskeppiin

                                     Ainolle lelu-sekä käpälöintihäiriötä maahan menoon

 

Ainon kanssa on häiriötä tehty enemmän kuin Oksin. Oksin kanssa ison pallon pomputtelussa kosketuskepin  kävi "jotakin" ja se rupesi väistämään Ninaa ja palloa. Nyt ollaan tehty erikseen kosketuskepin kanssa häiriötä niin, että Nina vain kävelee ja/ tai heiluttelee karvapatukkaa ja palloa pompottelen kahdestaan Oksin kanssa. Pompottelen palloa Oksin vieressä vaihtelevia määriä ja palkkaan välillä. Tästä pitäisi mielestäni päästä nyt nopeasti etenemään, että koira ei jää asiaan jumiin. Oksin paikka pysyy eikä se väistä palloa, joka on mielestäni pääasia.

Ollaan tehty "pöytää" niin, että koira lähetetään eri kulmista korokkeelle ja/tai seuraamisesta. Koira palkataan korokkeelle. Oksille on tehty myös kestoa korokkeella oloon. Ollaan tehty vielä niin, että palkkauksen jälkeen käskytetään koira seuraamaan eli haetaan se pois korokkeelta. Pöydän ideana on pelastuskoirapuolen koe, jossa on ns. pöytäosuus. Ninalla on tuttuja pelastuskoira puolella ja idea on sieltä saatu. Pöytää on tarkoitus korottaa (kunhan vaan saan joskus matot treenitilaan ostettua) ja pöytiä pitäisi olla useampi kappale, johon koira vuorotellen lähetetään.

Alla kuvasarja, jossa Oksi on vielä kävelystä käskystä kiertänyt sivulle ja siitä suoraan pöytä-käskyllä mennyt pöydälle ja palkataan sinne.

 Molemmat koira tykkäävät tehdä näitä kohteita ja tuntuu että ne edistyvätkin kohtuullisesti, tosin tässä takapäänkäyttöharjoituksessa on edelleen toivomisen varaa, se on se kriittinen 45 asteen kulma joka pitäisi saada sujumaan.

Oksin on niitä koiria, jotka osaavat kotona ja tutussa treenitilassa. Heti kun häiriöitä tulee esim. ilmassa olevien hajujen muodossa pakka hajoaa. Pitäisi vaan jaksaa tehdä esim. kosketuskeppi- treeniä eri olosuhteissa mutta miksi ihmeessä se on niin vaikeaa? Se toteutus eli peiliinhän sitä voi tässäkin asiassa katsoa, tietoa asioista kun itsellä on vaikka kuinka paljon. Ehkä se johtuu allekirjoittaneen omasta (täysin kunnianhimottomasta) luonteesta ja siitä, että meillä ei ole minkäännäköistä tavoitetta. Kisaavilla koirakoilla on aina jokin tavoite, jonka uskon tekevän treeneistä tarkempia ja suunnitelmallisia. Itse koen, että koira kannalta katsoen se on oikeastaan ihan sama, kunhan se pääsee jotakin tekemään pelkän sohvalla köllöttelyn lisäksi.  Paljon olen asiaa miettinyt, lähinnä mahdollisen tulevan koiran kannalta. Sen kasvattamista ja kouluttamista on kyllä rehellisesti sanoen mietitty enemmän minkään aikaisemman koiran kohdalla, ja se on aika paljon se.

Touhutaan me joskus ulkoilmassakin :). Oksi ja kosketuskeppi, vierellä kulkemista ja kestoa maassa oloon.

Olen muutaman kerran tehnyt Oksin kanssa niin, että ennen yhteisiä reenailuita, olen palkannut sitä pallolla esim. istumisesta. Tämä näkyy koiran tekemisessä treenin ajan niin, että liikkeisiin ollaan saatu vauhtia lisää ja iloista tekemisen makua. Oksihan on vähän sellainen professori treenissä yleensä (joo mä tiedän ja teen kun kerkeän mihin tässä valmiissa maailmassa on kiire).

Oksi on oikein perso myös kehumiselle mutta sanallisella kiitoksella sen saa yleensä pomppimaan. Todistusaineistoa alla :)

 Ainon kanssa on myös reenailujen lisäksi leikitty, raivoisa saksalainen ja lentävä hollantilainen :)

Edellistä kuvaa maltillisempaa menoa Oksi harrastaa toisen tyttökaverinsa kanssa, eli Oksi ja Boogie.

 

Boogien kanssa harrastetaan juoksua niin että Boogien jahtaa Oksia, ja sitten vaan hengaillaan. Olen aina tykännyt rotikoista ja mulla on niistä vaan hyviä kokemuksia. Ja niin kuin tytärkin sanoi, ne ovat hienon näköisiä koiria :).

Tulossa on hoitokoiria ja Azuricoyotes-leiri. Kesän aikana olisi tarkoitus käydä katsomassa luonnetestejä tässä lähistöllä ihan vaan mielenkiinnosta. Nyt ollaan Oksin kanssa pari päivää vaan maattu, olen sairastanut flunssaa. Ja mikään ei ole niin typerää kuin sairastaminen!