Oksin allergiatestit tulivat maanantainan. Testihän ei ole ruoka-aineiden osalta absoluuttinen totuus, koska se totuus saavutetaan ainostaan eliminaatiodietillä jos ruoka-aineallergia epäilee. Eläinlääkäri totesi myös, että testi näyttää lähes joka koiralle jotakin positiivisena vaikka koira ei mitenkään oireilisi. Totesi myös, että jos siellä jotkin arvot kohoavat suuriksi, niin ne kannattaa sitten huomioida eli aiheuttavat koiralle allergiaoireita.
Oksi on hinakannut kuonoaa huonekaluihin, ja useasti nojatuolin suojana ollut päiväpeitto on kädensijan kohdalta ollut punertava. Hinkaauksen voimasta on alaleuan ja kuonon iho mennyt vereslihalle. Oksin on myös yrittänyt kaivella suutaan tassullaan. Ja uusinpana oireena oli tosiaan mahan ja kylkien rapsuttelu. Sillä on ollut muutama korvatulehdus, ja nytkin kuuri kesken.
Testissä punaiselle nousi 26 (testattavia 92), joista 21 oli muita kun ruoka-aineita. Heiniä, puita ja kasveja mutta suurimmat luvut nosti varastopunkkit (selkeästi suurimmat) ja hyvän kakkosena pölypunkit. Eläinlääkäriltä kehoitus siirtyä raakaruokinnalle mieluiten heti.
Tänään käytiin Oksin kanssa korvatarkissa ja samalla otettiin kilpirauhastestit ja juteltiin mahdollisesta siedätyshoidosta allergiaan. Koira ei olisi olisi halunnut korviin katsottavan, joten sitä humautettiin hieman. Tosin rauhoittaminen oli jo neljäs pienen ajan sisällä, joten parin viikon päästä olevaan korvatarkkiin täytyy naksutella korvien katsomisesta, nyt mulla ei nameja ei ollut mukanakaan, jos pääsätisiin ilman rauhoitusta sillä kerralla. Koira on ollut loppupäivän aika pöhnäinen ja nukkuikin vieressäni niin sikeästi, että menivät pissat alle. Jota Arco kovin tuntui paheksuvan- että joku kehtaa pissiä sänkyyn, hei come on! Tärykalvon reikä on alkanut umepeutumaan ja siellä oli arpikudosta. Likaa näkyi kanssa hieman, ja johtuu eläinlääkärin mukaan korvassa olevasta hiivasta, joka puolestaan johtuu allergiasta. Korvaa putsattiin. ja Tsekattiin myöskin oikea, kunnossa oleva korva. Hieman ruskeaa töhnää, ja korva putsattiin.
Kilpparitestiin otettiin pari putkiloa verta ja sitten pähkältiin, kun itsekään muistanut että mitä arvoja holskuilta otettiin, että mitä niistä tutkitaan. Päädyttiin laajempaan valikoimaan, varmuuden vuoksi ja minun päätöksellä. Eläinlääkäri lähettää testit VetLabiin, ja testit tutkitaan Amerikoissa. Tuloksia jäädään odottelmaan. Oireita kippariin Oksilla ei ole mutta ajattelin että otetaan nuokin samassa hötäkässä ja käydään uudelleen testeissä kun ikää on vähän lisää karttunut. Ideaali testausikä oli muistaakseni 3-5 vuotta, jos koira meinataan testata vain kerran.
Siedätyshoito päätettiin Oksille allergioihin aloittaa. Tätä suositteli oma eläinlääkäri ja olen kuullut varsin positiivisa kokemuksia juuri varasto- ja pölypunkkien siedätyshoidosta. Itse koin myös siedätyshoidon hintakustannukset niin edullisiksi, että jos se vain koiraa auttaa, niin ilman muuta siedätetään. Eli edessä on 9 kuukauden pistosrumba. Lääke valmistetaan koirakohtaisesti ja eletään toivossa, että saadaan hoito aloitettua tämän vuoden puolella.
Arco on ollut olosuhteisiin nähden ok kunnossa ja lenkillä olisi kiva jäljestää puput ja pinkoa myös niiden perässsä. Kepa kapsuttelee mahaansa edelleen ja siitä tullaan ottamaan myös allergiatestit joulukuussa. Koko koirapoppoo siirtyy raakaruokinalle/barffiin koska katson sen olevan siten itselleini helpoin. Oksille tulen teettämään ruokintasuunnitelman, tästä oli eläinlääkärin kanssa puhetta. Ja toivon, että raakaruokinta tulee myös auttamaan Kepan rapsutteluihin. Olen jossain kohdin ennen Oksin meille tuloa barffannut Arcoa ja Kepaa, ja ainakaan silloin kummalkaan ei ollut mitään ongelmia ko. ruokavalion kanssa.
Kotona siivoamista tehostetaan ja koirien pedit ( useampi peitto) vaihtuvat allergiaystävällisempiin patjoihin kunhan saan käytyä ne teettämässä mittojen mukaan.
Täytyy myöntää, että allergiatestien tulokset eivät saaneet itseäni riemusta kiljumaan, enemminkin fiilis oli että "ei voi olla totta, mulla ei voi olla näin huono tuuri koirien kanssa". Ja perään tietty itsesyytökset, että olenko toiminut jotenkin väärin kun en saa yhtäkään koiraa pidettynä ns. terveenä. No, elämä on. Eikä taidan nykypäivän ihmisissäkään olla yksilöitä jolla ei jotain vikaa olisi. Tää aika on vaan tälläistä. Toisaalta on aina helpotus kun tietää mistä koiran epänormaali käyttäytyminen johtuu. Ja elän kyllä sellaisessa luulossa Oksin suhteen, että tää asia tulee olemaan ihan ok jatkossakin kun tiedetään miten toimia. Arcoon nähden pidän Oksin juttua simppelimpänä ja selvempänä.
Arcolla on edelleen silloin tällöin erikoisia oireita, lähinnä sen kropassa on todella kuumia kohtia ja kohdat vaihtelevat. Koira ei vaikuta tällöin mitenkään kipeältä omaan silmääni enemminkin sen takapään ja selän kipuilu on selvemmin nähtävää. Olishan toi mielenkiinntoista tietää, että mikä toi Arcon juttu pohjimmiltaan on mutta päätös on sen kohdalla tehty jo vuosia sitten, että ei tutkita vaan mennään päivä kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti